20-vuotias tyttäreni vaihtoi ikäisensä pojan 20 vuotta vanhempaan liikemieheen

Vierailija kirjoitti:

sillä energialla on oma merkkinsä. € on se merkki. 

 

Tyhmä kommentti. Tyttöhän jo sanoi ettei johdu rahasta!! Ja mitä se miehen raha sitä tyttöä auttais? Ei kaikki jakele rahojaan eikä kaikki ota vastaan.

On tämä kummallinen maailma kun ei tajuta ettei ikäero merkitse vaan rakkaus.

Mies on varmasti diplomi-insinöri ja toimitusjohtaja?

"Liikemies" kuulostaa Auervaaralta.

Porvoossa?

voiko tyhmempää ratkaisua tehdä? nuoruuden saa kokea vain kerran...

Otan osaa. Ehkä hän jossain vaiheessa viisastuu vielä🙄

Anna kun arvaan, tyttäresi on kasvanut yksinhuoltahaperheessä?

Niinpä niin. Tarvitseeko ihmetellä kun isähahmo on puuttunut koko siihenastisen elämän. Jokainen ihminen tarvitsee isän.

Tyttäresi on hullu.

Vierailija kirjoitti:

Lompakon voimakas aura veti puoleensa. Minkäs pikkutyttö sille voi?

Nahkalompsalla on suuri vetovoima puolin ja toisin.

Olen seurustellut 20 vuoden ikäerosuhteessa parikymppisenä. Oli kivaa, mies kuunteli oikeasti mitä puhelin, pelattiin lautapelejä, ajeltiin taidenäyttelyihin, käytiin syömässä ulkona silloin tällöin ja mies myös katseli kanssani samoja sarjoja. Arjessa ei tullut esiin pahempia ikäeron tuomia eroja, toki tietysti olen itse nuorempana ollut ailahtelevampi ja mieltä muuttavampi.

Olen myös seurustellut parikymppisen kanssa parikymppisenä. Oli turhia riitoja, ryyppäämistä, epäsiisti kämppä ja rasvalta haisevat pikaruokaraflan työvaatteet pyykättävänä. Myös vähättelyä harrastuksista, elämäntilanne - ja sukupuolikriisit, ylenkatsova suhtautuminen molempien vanhempiin ja yleinen. Rahat ei riittäneet yhdessäoloon, kun piti nähdä kavereita.

Arvatkaas kumman kanssa ollaan yhä yhdessä, ja kuka sai etsiä uuden tytön kiusattavakseen.