Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
En tiedä isäni puolen suvusta mitään, vaikka olenkin aviolapsi. Perinnöstä kysymys:
01.06.2025 |
Vanhempani erosivat riitaisesti ja lopullisesti välit poikki kertakaikkiaan, kun olin n. vuoden ikäinen. Isä häipyi ns. kuvioista kokonaan. Vanhempani olivat silloin ns. menestyneitä ja isäni aiheutti jonkun talousrikokseen liittyvän skandaalin ja ero tuli ja hän lähti.
Isän puolen suvusta en tietenkään mitään tiedä. Mainittakoon, että äitini on erittäin vahvatahtoinen ihminen,joten minulle ei tullut kyllä lapsena edes mieleenkään alkaa kyselelmään/selvittelemään isäni, eikä hänen sukunsa asioita.
Nyt aikuisena ei enää oikein kiinnostakaan kun ei ole mitään yhtymäkohtaa ollenkaan.
On minulla kuulemma siskopuolia, mutta eipä heistäkään ole mitään kuulunut, kuten ei muuten isästäkään.
Tässä selvisi aikuisella iällä, että isäni puolen isoisä oli kuulemma jättänyt kuollessaan minulle nimettynä ja erikseen muutaman kymmenen tuhatta euroa rahaa. Näitä rahoja en ole ikinä nähnytkään.
Äidiltäni sitten loihe kysymään, että onko tosiaan ukki kuollessaan jättänyt minulle perinnöksi rahaa?
Mutsin näkemys on se, että hänhän on minut kasvattanut eli rahat on menneet kuitenkin minun kulutukseeni kuten esimerkiksi ruokaan ja vaatteisiin. Ja sitten tuli selväksi, että kaikki "siltä suvulta" ovat aiheuttaneet hänelle niin paljon surua ja häpeää että kaikki raha mitä sieltä tulee, voidaan laskea vahingonkorvaukseksi ja oikeudenmukaiseksi hyvitykseksi kaikesta, mitä mutsi on joutunut kokemaan.
Mitä tässä voi tehdä? Pitääkö minun nyt alkaa ihan alusta saakka, eli etsiä jotenkin käsiini kuolleen isoisän perintötiedot ja alkaa sieltä sitten kaiveleen että mitä minulle kuuluisi. Se tarkoittaa sitten sitä, että jo vanhus isäni (jonka tiedän että elää) minun pitäisi myöskin etsiä, ja ehkä jopa sisarpuoleni.
Minä olen tuosta isästäni sitä mieltä, että kun hän kerran oli se joka hävisi täysin meidän elämästä (minun, hänen lapsensa), niin kyllä se olisi hänen asiansa vaikkapa näin vuosikymmenten jälkeen ottaa minuun yhteyttä. Miksi minun pitäisi alkaa kynnyksillä seisoskelemaan että kelpaanko, kun en ole ikinä mitään pahaa hänelle tehnyt?
Olen elänyt aika tasapainoisen lapsuuden, lähinnä mummin ansiosta ja hoidossa, sekä nykyään pidän itseäni ihan tasapainoisena aikuisena. Mutta kyllä tässä jotain nousee pintaan kun alkaa asioita miettimään. En näistä ole oikeestaan kenelekään juuri puhunut.
Ja äitihän on myös jo vanha mutta raudanluja rivjärnan edelleen, että sieltä puolelta on turha odotella mitään apuja tai neuvoja, vaikka kuolinvuoteella yrittäisin jotain kysellä.
Kaikesta tapahtuneesta on jo aikaa, minäkin käyn kohti 70 vuotta jo. Mutta kyllä jonkinlainen epäoikeudenmukaisuuden olo minulla on.
Kommentit (44)
"Mutsin näkemys on se, että hänhän on minut kasvattanut eli rahat on menneet kuitenkin minun kulutukseeni kuten esimerkiksi ruokaan ja vaatteisiin. Ja sitten tuli selväksi, että kaikki "siltä suvulta" ovat aiheuttaneet hänelle niin paljon surua ja häpeää että kaikki raha mitä sieltä tulee, voidaan laskea vahingonkorvaukseksi ja oikeudenmukaiseksi hyvitykseksi kaikesta, mitä mutsi on joutunut kokemaan. "
Siis oletko ollut alaikäinen kun tuo perintö on jaettu ja onko äitisi käyttänyt sen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Mutsin näkemys on se, että hänhän on minut kasvattanut eli rahat on menneet kuitenkin minun kulutukseeni kuten esimerkiksi ruokaan ja vaatteisiin. Ja sitten tuli selväksi, että kaikki "siltä suvulta" ovat aiheuttaneet hänelle niin paljon surua ja häpeää että kaikki raha mitä sieltä tulee, voidaan laskea vahingonkorvaukseksi ja oikeudenmukaiseksi hyvitykseksi kaikesta, mitä mutsi on joutunut kokemaan. "
Siis oletko ollut alaikäinen kun tuo perintö on jaettu ja onko äitisi käyttänyt sen?
Varmaankin olen ollut, en asiasta ymmärrettävästi tarkkaan tiedä. Summa on ollut ilm käteistä kirjeessä tai jotain tällaista. Minulle ei mutsi ole asiasta puhua pukahtanut. Kuulin siis aivan kaukaisen kommentin aikuisena, kuinka kyllähän se isäsi isä sinut kuitenkin tiesi ja sinua muisti myös kuollessaan.
On kyllä niin sekava juttu, että hanki asianajaja ja laita hänet selvittämään tuota soppaa. Siis oletko saanut ukilta perintöä vai et? Ottiko äitisi ukin perinnön itselleen vai ei? Selvitä näitä ensi alkuun ja sitten mieti yhteydenottoa isään ja sisaruksiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka 70v puhuu äitistään mutsi?
Olisko vaikka tsadilaiset
Plet siis pelkkien kuulopuheitten varassa. Jos on kirjeessä annettu ja kauan sitten, ei kyse ole edes euroista vaan markoista, eikä tietenkään suurista rahoista.
Jos olit tuolloin alaikäinen eli joskus 50-60 vuotta sitten, niin isoisäsi on määrännyt äidillesi annettavaksi rahaa kasvatustasi varten, koska isäsi ei ole huolehtinut sinusta.
Antaisin asian olla, jos vanhempasi ovat jo n.90v. Pian perit sekä isäsi että äitisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi apua.. mutta oma elämänohjeeni on, että jos joku asia vaivaa, siitä otetaan selko. Ja äitisi vaikuttaa ihmiseltä, joka saattaa muunnella totuutta omaksi edukseen. Olisiko mahdollista, että välirikko ei olisi pelkästään isän suvun puolen vika, vaan syytä on myös äidissäsi? Siellä puolella voi olla vähän erilainen tarina takana. Enkä suosittele kenellekään, että vanhempien riitoja pitäisi lapsen kantaa. Et ole velvollinen jatkamaan äitisi linjaa tai ottamaan hänen vihollisia omiksi vihollisiksesi. Ja tämä on sinun elämäsi, sinä saat itse määritellä omat ajatuksesi etkö tarvitse äidin lupas mihinkään. Ja kun itsekin epäilet äitisi oikeudentajua, kannustan ottamaan yhteyttä isän puolen sukuun, perintöasiassa ja muutenkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua kiinnostaa se, miksi kirjoitat tämän stoorin aina uudestaan ja uudestaan, etkä ryhdy mihinkään toimenpiteisiin. Olet kuullut tämän kaukaisen sukulaisen puheen kirjekuoriperinnöstä aikuisena, mutta nyt olet jo vanhus, etkä ole saanut mitään muuta aikaan kuin valituskirjoituksen ainakin kerran vuodessa vauva-palstalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan oikeasti näissä vanhojen ihmisten asioissa on niin että he ovat eläneet MARKKA AIKANA . MARKKA OLI SILLOIN VALUUTTA JA RAHAN ARVO ON MUUTTUNUT . Rahan arvo muuttui kun vaihtui euroon eikä nyky nuoret tiedä siitä mitään. Samoin kuin markka aikana tehty työ siitä saatu palkka oli ihan erilainen kuin nykyään. Markkojen jälkeen meni vuosia päästä jotenkin tasapainoon eurovaluutassa ja meni pitkä aika kääntää markkaa euroksi . Sitten tuli muita asioita jolloin myös eurovaluutan arvo muuttui. Kun jo marjoissa oli vanhat markat ja uudet niin nykyään on vanhat eurot ja uudet. Koska nämä muuttuu kokoajan ei enää voi kovin kauas taaksepäin laskea minkään hintoja tai asumiskuluja tai muuta. Elikkä kun niitä vanhoja markkoja ei enää ole niin helpompaa on kun antaa asian olla. Vanhemmat tosiaan ennen otti lasten rahat omaan käyttöön se oli yleistä kun nykyään enemmän katsotaan että lapselle kuuluvaa ei saisi ottaa vaan joko käyttää hänen tarpeisiin tai säästää. Perinnöt kuuluu niille joille ne osoitetaan. Kun tekee testamentin on hyvä olla kopio itsellä toinen pankissa. Testamentin teko ei maksa paljon siinä täytyy olla todistajat allekirjoituksen todeksi . Alle 4000€ lahjasta ei mene veroa eikä alle 20 000€ perinnöstä. Siitä yli menee vero. Jos joku vanha testamentti löytyy tai on pankissa säilössä se löytyy kyllä ja siitä näkee mitä joskus on saatu. Lapsilla oli jo markka aikana omat pankkitilin joten nekin voi itse tarkastaa pankista missä on ollut jos muistaa kouluikäisenä. Pankkien nimet on muuttunut mutta silti siellä on tallessa arkistot . Voitte siis tehdä tiedustelun onko teillä ikivanha tili olemassa ja varoja. Se pitää tehdä pankin konttorissa ja kestää jonkun aikaa sen jälkeen kun he etsii ne tilit. Siinä on sekin puoli että lapsella voi olla eri nimi kuin äidillä. Monella voi olla tallessa vanhoja pankkikortti ja kuin pankki kirjoja. Markka ajalta. Suomen markoista saa rahaa sillä keräilijät maksaa niistä. Elikkä joku 5 euroa olisi 30 markkaa. Noin. Ei niitä enää voi laskea oikeastaan. Hinnat on muuttunut.
Kuoleman jälkeen tehdään perunkirjoitus. Perunkirjaan tulee kaikki tiedot perinnönsaajista ja perittävän omaisuudesta. Myös ennakkoperinnöt ja testamentit käy ilmi. Perunkirjoittaja hankkii viralliset tiedot siitä, ketkä perillisiä ovat. Tästä asiakirjasta selviää tarvimasi tieto.
Toinen asia sitten kannattaako asiaa lähteä viemään eteenpäin. Kannattaa miettiä, mitä sillä saavuttaa.
Epäoikeudenmukaisuuden kokemukset ovat ikäviä, mutta totuuden nimissä on sanottava, että oikeudenmukaisuus harvoin missään toteutuu.
Ehkä haluat perintöasialla tavallaan rangaista vanhempiasi kaikesta epäoikeudenmukaisuudesta, mitä he ovat sinuun kohdistaneet. Isääsi asia ei kosketa ja äidillesi olet antanut ilmeisesti jonkin ylivallan itseesi. Ehkä olisi hyvä löytää joku tie käsitellä näitä tunteitasi. Vanhempasi eivät muutu eivätkä pyydä anteeksi, sitä on turha odottaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuka 70v puhuu äitistään mutsi?
Ei kukaan. Provo.
ÄITI ON MUTSI arjessa ja miehet sanoo vaimoista muija. Kakarat on hiljaa. Pennut . Paljonko on 2000 vanhaa markkaa euroina. 400? Nyt ei tarvi vaihtaa markkoja pesetoiksi kun palaa Espanjasta.
Vierailija kirjoitti:
Joku osaaja voisi kertoa paljonko on 5000€. Markoissa.
1 euro = 5,90 markkaa.
Tosiaan pitää pyytää saada nähdä perunkirja ja se testamentti . Hautaustoimistot pankit asianajotoimistot. Tosiaan markka aika on ollut han eri valuutta ja hinnat. 2 € leipä olisi 12 markkaa nyt kun silloin oli leipä 50 penniä tai markan.
Alue: Aihe vapaa
Kysy Oikeusapu toimistolta aikaa, sieltä se selviää.