Kyllä taas eilen huomasi miten junttimaisesti ihmiset pukeutuvat juhlatilaisuuksiin
Siellä oli taas monessa kodissa päätelty että miehelle riittää ns. siisti paita ja siistit farkut asuksi lukion kevätjuhlaan ja lakitustilaisuuteen. 😂🤦🏼Oli pikeepaitoja ym.kauheuksia jotka kuuluvat arkeen, ei juhlaan.
Onneksi sentään suurimmalla osalla miehistä oli puku, mutta nämä puvuttomat urpot erottuvat kyllä porukasta todella myötähäpeää herättävästi. Luulisi että puolisoitaan hävettäisi, mutta tuskinpa koska nämä onkin enemmän sitä näkyvät tatuoinnit käsivarsissa ja shokkivärit tukassa -porukkaa.
Miten vaikeaa on ymmärtää että rippi-ikäisestä teinistä vanhusikään asti miehellä kuuluu olla puku? Ja miten vaikea se on hankkia, kun sellaiseen on takuulla varaa persaukisellakin kun säästää vähän kaljoista tai netflixistä?
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ne jotka ei osaa pukeutua, kannattaa käännyttää ovelta. Sisään pääsee kun on asianmukainen vaatetus
Sama kuin ennen snobbiravintoloissa, että puku päällä ja kravatti kaulassa, ei missään nimessä lenkkarit jaloissa. Vieläkö niitä nousukkaiden pellejen paikkoja on?
70-luvulla ei tarvinnut olla edes mikään snobipaikka, jossa vaadittiin kauluspaita ja kravatti. Vain keskikaljabaareissa oli asu vapaa.
Mitä ovat snobbiravintolat? Myös monissa turistikohteiden paremmissa hotelleissa on ravintoloihin pukukoodi, tyyliin illalla smart casual tai että ei hyväksytä hihattomia toppeja, sortseja ja varvassandaaleita tai niin, ettei ravintolaan saa tulla uimapuvussa.
Olimme taannoin Thaimaassa viiden tähden hotellin rantaravintolan illallisella. Suurin osa oli pukeutunut sopivasti mutta muuan itänaapurimme kansalaisten suuri seurue sijoitettiin huomaamattomasti takanurkkaan. Eivät tietenkään sanoneet, että nirunarusortsit ja rantasandaalit ei olleet asiallinen ja toivottu asu illalliselle.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä mieluummin pidän vähät kaljani ja netflixini kuin käyttämättömän puvun kaapissa.
Musta lyhyt hihainen kauluspaita ja reisitaskushortsit ja kiillotetut maiharit. Niissä mä käyn kesäjuhlissa. Jos ei kelpaa, niin saa käännyttää pois. Ei ole tapahtunut. Päinvastoin ilolla otettu vastaan ja sanottu tervetuloa!
Huh. Kaljahousu reisitaskuhousuissa ja maihareissa juhliin.
Olin eilen kaverin lakkiaisissa ja olivat oikeasti hauskimmat lakkiaiset missä olen ollut. Etukäteen ilmoitettiin, että mitään pukukoodia ei ole ja jokainen tulkoon vaatteissa, joissa viihtyy parhaiten. Siellä oli sitten porukkaa puvusta havaijipaitaan, mutta kaikilla tuntui olevan kivaa. Grilli oli kuumana koko illan ja juhlittavan isä varmisti ettei kenellekään jäänyt nälkä. Ensimmäistä kertaa oli fiilis ettei tarvinnut miettiä milloin kehtaa lähteä vaan kotimatka kutsui vasta myöhemmin illalla, kun alkoi väsyttää. Suurin osa vielä lähti jatkoille. Oikeasti, näin järjestetään hyvät juhlat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siellä taas oman elämäsä rinsessa avautuu kun ei ole hänelle silmään olevia asusteita. Olet kyllä aikas snopi.
Se on nopi
Eiku snobi.
Vierailija kirjoitti:
Ihan samaa mieltä. Vähävaraisuuden ymmärrän syyksi, mutta usein nämä juhlapuvuttomat ovat ihan normaalisti toimeentulevia ihmisiä.
Meillä ei kai ole juhlapukeutumiskulttuuria.
Kyllä meillä oli vielä muutama vuosikymmen sitten.
Kuka jaksaa välittää toisten pukeutumisesta. Korkeintaan naiset ja homot.
Montakohan litraa palstan naiset tarvitsisivat vagisaania, jos miehet kertoisivat teille, miten teidän PITÄÄ JA ON PAKKO pukeutua?
Varsinkin kun jokainen suominainen näyttää maatalon emännältä, tukka rasvassa ja Juhlavaatteina teillä on linttaan astutut paskaiset ballerinat, leggingsit ja pesuissa värinsä menettänyt muodoton ja nukkainen tunika 😂😂😂
Miesten puku on aina muodikas, kun sen keran hankkii. Jos tuntuu liian juhlavalta, niin sellainen valkoinen James Dean -teepaita sopii hyvin puvun paidaksi.
Kaikkein tärkeintä päivänsankarille on tietysti ne ihmiset, jotka hän on juhliinsa kutsunut. Soisin, että jokainen sinne juhliin menisi, vaikkei raaski, osaa, jaksa tai mitä ikinä, pukuun tai etikettiin pukeutua. Itse suosin tapatietoudessa hyvin konservatiivista linjaa, johon muuten kuuluu myöskin se, että ollaan tahdikkaita, eikä ns. etikettivirheitä ei olla huomaavinaankaan. Naama peruslukemilla ollaan, tuli mitä tuli.
Onhan se oman elämän köyhdyttämistä, kun kaikki on tasaista arkea. Tai se oikeastaan on kuin autisteille tehty maailma - ei yllätyksiä, ei tarvitse poistua omalta mukavuusalueeltaan, ei tarvitse pönöttää, ei tarvitse yrittää tai ylittää, riittää kun taapertaa ihan tavallisesti.
Siinä samalla kerrotaan sille juhlinnan kohteelle, että en mä nyt sun tai sun saavutuksien takia alla tässä patsastelemaan tai pukeutumaan jotenkin hienommin, teeskentelmään jotain. Toivottavasti nämä ihmiset kertovat sitten muilla tavoin, vaikkapa sanoin tai lahjalla, että välittävät kyllä muutoin. Eivät kai he muuten siellä juhlissa edes olisi?
Miehellähän (?) voi olla puku esim. kaunis, olkaimeton mekko, joten pitäisi tarkentaa mitä ap tarkoittaa "puvulla".
Ne, jotka piipittävät ja meuhkaavat pukeutumisetikettien perään, ovat pikkutarkkoja pilkunnussijoita kaikessa muussakin. Kaiken pitää olla just eikä melkein.
Vierailija kirjoitti:
Kaikkein tärkeintä päivänsankarille on tietysti ne ihmiset, jotka hän on juhliinsa kutsunut. Soisin, että jokainen sinne juhliin menisi, vaikkei raaski, osaa, jaksa tai mitä ikinä, pukuun tai etikettiin pukeutua. Itse suosin tapatietoudessa hyvin konservatiivista linjaa, johon muuten kuuluu myöskin se, että ollaan tahdikkaita, eikä ns. etikettivirheitä ei olla huomaavinaankaan. Naama peruslukemilla ollaan, tuli mitä tuli.
Minua ei voisi vähempää kiinnostaa jotkut juppien etiketit ja niiden opettelu. Siis niin vähän on tämän elämän ympyröissä mitään juhlia ja tilaisuuksia, ettei ole tosikaan. Oletettavasti äidin hautajaiset seuraavien 7 vuoden sisällä ovat seuraavat, joihin pukua tarvitaan. Sinne sitten tuo tumma puku seuraavan kerran, ellei koit ole sitä siihen mennessä syöneet pois. Täti se kuolla kupsahti viime talvena, siellä sitten tammikuussa tarvi olla puku päällä ja ravaatti kaulassa. Sukulaisista ja tutuista ketään eivät tee lapsia, eivät avioidu, eivätkä opiskele, että olisi sitten jotkut valmistujaiskekkerit tiedossa. Elämät on jo rakennettu ja niillä mennään loppuikä. Ei tuu mitään uutta auringon alla.
Missä sitä pukua nykyään missään tarvii, jos ei kuulu johonkin piireihin, joissa vähän väliä milloin kelläkin jotain juhlaa pukkaa? Aina täytyy ensin jonkun kuolla, jotta mun puvulle käyttöä tulee. Kun ei ole mitään. Työtkin ne loppua lopsahti, ettei edes pikkujouluja ole luvassa. Nekin semmosia, ettei sinne missään puvussa mennä, kun kaikki muut menevät niihin niissä ihan samoissa, joissa töihin saapuvat. Mee sinne pikkutakissa ja farkuissa, niin olet ylipukeutunut. Meikäläinen tarvii juhlakamppeita tasan yhtä vähän kuin kala polkupyörää. Samoin ei tarvi tietää mitään mistään etiketeistä. Eihän sitä tarvi osata puhua arabiaa, jos ei matkusta tai peräti muuta asumaan sinne missä sitä kieltä tarvitaan. Meikäläinen on viittä vaille erakko, niin ei tarvi mihinkään pukuihin paljo pukeutua, eikä osata kaikenmaailman pukeutumisetikettejä, jotka ovat tämän paremman väen mielestä yleissivistykseen kuuluvaa. Ei meikäläiselle kuulu moinen sivistys. Yksissäkään ylioppilasjuhlissa en ole ikänä ollut eikä ole omiakaan ollut, eikä ole sitä pelkoa että jostain tulisi kutsu moisiin bileisiin tai muihinkaan. Säästöä tulee taas siinäkin, kun ei tartte juhlavetimiä minkään syyn takia turhaan ostaa. Ei mee piloille kovassa käytössä, vaan siinä kun lojuu täysin käyttämättömänä.
Minulla on kolmekin pukua, mutta eilen ei huvittanut pukea, vaikka opettaja olenkin.
Ei sellaista juhlaa tule että puvun laitan koska olen voimaantunut oman polkuni kulkija.
Vierailija kirjoitti:
Ne on näitä jotka perustelee puvuttomuutensa sillä, ettei kannata hankkia kun ei ole jatkuvaa käyttöä. Se se vasta helvetin typerä perustelu onkin ja kertoo sanojastaan kaiken.
Noin se on.
Pukua käyttävällä on se, että siitäkin näkee kuka osaa käyttä pukua ja kuka ei osaa. ITse olin juhlissa, niin siellä oli tasan yksi mies kenellä oli oikea puku niiinku pitää olla. Eli istuu tyädellisesti. Ei yli eikä ali vaan täydellinen. Muut oli sitten liian isoja jne jne
Minulle on aikoinaan vanhemmat opettaneet juhlapukeutumisen. Tässä 2000 -luvulla hyvinkin moneen asiaan sanotaan että "ei se ole niin tärkeää, pääasia että...".
Oli virkistävää päästä suomenruotsalaisiin ylioppilasjuhliin, joissa miehillä oli puvut päällä ja naisilla juhlaleninki. Kaikki olivat laittautuneet, myös lapsilla oli kauniita juhlavaatteita.
Taannoin osallistuin kastejuhlaan ja vierailla oli päällä mm. Kauhtuneita villapaitoja, käytetyn näköisiä farkkuja, bensalenkkareita ja hiuksetkin olivat jääneet pesemättä.
Ensin valitetaan kuinka suomenruotsalaiset ovat niiiiiiin hienohelmoja ja snobeja mutta sitten kuitenkin omalla käytöksellä ja pukeutumisella viestitetään että sivistymättömiä juntteja ollaan, myös tärkeissä juhlissa.
Mitenkä kalukukkaro?
Oliko topattu ja pehmustettu?
Lilian yo-juhlissa oli naikkonen jossa kulahtaneessa t-paidassa ja tukka hösselinä. Erottui muista kovasti.
Miksikä ei todellakin housupuku juhlaan? Aivan upeita sellaisia on olemassa. Kangas, malli ja asustaminen ratkaisee. Itse asiassa tyylikäs housupuku on ihan etiketin mukainen vaihtoehto mekolle esimerkiksi päiväjuhlissa, kun miehen koodina on tumma puku. Katsopa vaikka Ruotsin Victoriaa.