Lue keskustelun säännöt.
Onko huono idea lähteä reissuun etsimään itseään?
31.05.2025 |
Ei ole mitään. Ei perhettä, kumppania, harrastusta, ei työtä tai oikein muutakaan. Päätin että lähden reissun päälle ja otan riskejä. Kävi niin tai näin, en oikeastaan välitä. On edes kokemuksia ja uusi tuntematon päivä ja saatan jopa innostua jostain tässä elämässä. Tai sitten en mutta ainakin teen jotain.
Onko kellään hyviä tarinoita siitä että lähti vaan vaikka mitään hajua mitä vastassa on?
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naisillehan tämä tarkoittaa eri maalaisen kullin ottamista reikiinsä. Tulee mieleen ne Kreikassa matkustelleet...
Jännä juttu.
Reilusti yli 100 matkaa takana ja 0 seksisuhdetta niiden yhteydessä..
Saman totesin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa lähteä jos vähänkin siltä tuntuu, vai mitä voit tuossa tilanteessa menettää.
Itsellä vähän sama tilanne ja elämä tuntuu polkevat paikallaan ilman mitää päämäärää tai järkeä.
No tottakai kannattaa lähteä. Aina maisemien vaihtaminen tekee hyvää. Löytää reissusta sitten itsensä tai ei niin onpahan ainakin muistelemista.
Itse olen useamman kerran lähtenyt maailmalle pidemmäksi tai lyhyemmäksi aikaa. Nyt vanhana kiikkustuolissa on kiva niitä muistella ja kyllähän sitä aina palaa eri ihmisenä kuin lähti. Jo se, että tekee päätöksen ja lähtee, on uskaltamista.
Ei se niin kallistakaan ole aina, nytkin voi hankkia interraillipun ja hostellikortin, matkustelee sitten Euroopassa junalla ympäriinsä ja majoittuu hostelleissa. Mun kokemuksen mukaan kun matkustelee yksin, sitä tutustuu paljon paremmin ihmisiin.
Toinen vaihtoehto, jota olen myös kokeillut, on lähteä ulkomaille vapaaehtoistöihin. Esim. Kansainvälinen Vapaaehtoistyö ry. järjestää näitä töitä.
Kotonakin voi lähteä matkalle etsimään itseään varsinkin jos saa olla häiriöttä. Itsensä etsiminen ei onnistu reissussa eikä ulkomailla sillä siellä löytää vain muita, ei itseään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen useamman kerran lähtenyt maailmalle pidemmäksi tai lyhyemmäksi aikaa. Nyt vanhana kiikkustuolissa on kiva niitä muistella ja kyllähän sitä aina palaa eri ihmisenä kuin lähti. Jo se, että tekee päätöksen ja lähtee, on uskaltamista.
Ei se niin kallistakaan ole aina, nytkin voi hankkia interraillipun ja hostellikortin, matkustelee sitten Euroopassa junalla ympäriinsä ja majoittuu hostelleissa. Mun kokemuksen mukaan kun matkustelee yksin, sitä tutustuu paljon paremmin ihmisiin.
Toinen vaihtoehto, jota olen myös kokeillut, on lähteä ulkomaille vapaaehtoistöihin. Esim. Kansainvälinen Vapaaehtoistyö ry. järjestää näitä töitä.
En ole ap. Tuo viimeinen kappale on kiinnostava. Mahdollisuus löytää mielekästä tekemistä ulkomailla jos sitä ei kotimaasta löydä.
Voit vain mennä hukkaan, joten et edes tiedä missä olet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuttavat on tuota tehneet ja eivät vieläkään ole löytäneet itseään. Minä suosittelisin henkistä trippiä, opi jotain uutta, tai jos menojalka vipattaa, pääsisikö opettelemaan turistioppaaksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen useamman kerran lähtenyt maailmalle pidemmäksi tai lyhyemmäksi aikaa. Nyt vanhana kiikkustuolissa on kiva niitä muistella ja kyllähän sitä aina palaa eri ihmisenä kuin lähti. Jo se, että tekee päätöksen ja lähtee, on uskaltamista.
Ei se niin kallistakaan ole aina, nytkin voi hankkia interraillipun ja hostellikortin, matkustelee sitten Euroopassa junalla ympäriinsä ja majoittuu hostelleissa. Mun kokemuksen mukaan kun matkustelee yksin, sitä tutustuu paljon paremmin ihmisiin.
Toinen vaihtoehto, jota olen myös kokeillut, on lähteä ulkomaille vapaaehtoistöihin. Esim. Kansainvälinen Vapaaehtoistyö ry. järjestää näitä töitä.
En ole ap. Tuo viimeinen kappale on kiinnostava. Mahdollisuus löytää mielekästä tekemistä ulkomailla jos sitä ei kotimaasta löydä.
Kyse on rauhantyöstä. Mennään auttamaan ihmisiä jonnekin toiseen maahan. Itse maksetaan matkat, mutta paikan päällä järjestetään sulle majapaikka ja ruoka. Työ on jotain talkootyyppistä kylän tai muun yhteisön auttamista.
Olin itse Kanadassa eräässä alkuperäiskylässä. Majapaikka oli kylän vanhimman mummelin luona. Työtä tehtiin kylän nuorisoasemalla nuorten kanssa. Ensimmäkseen siivottiin piha-aluetta ja maalattiin nuorisotaloa, ja järjestettiin kaikenlaista kivaa kesälomalla oleville nuorille. Meidän vapaaehtoisryhmälle järjestettiin myös mahdollisuus tutustua heidän kulttuuriinsa sekä meitä vietiin retkille lähialueelle. Muistelen että olin siellä n. kuukauden ja sitten pari viikkoa sen päälle matkustelin laajemmin ko. seudulla turistina. Oli kyllä sellainen matka, että vieläkin muistelen sitä usein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No, säästöjä kannattaa olla. Ite lähin maailmalle, ilman suunnitelmaa. Täällä ollaan vieläkin kymmenen vuoden jälkeen. Elämä tapahtuu kun alkaa elämään, eikä kuilota kotona. Kaavi rahat kasaan ja mene.
Kerro tarkemmin ?
Vai oliko se perusjuttu, löysit puolison ?
Vapaaehtoshommia en suosittele kenellekkään, maksat ite reissus ja meet orjaksi vielä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, säästöjä kannattaa olla. Ite lähin maailmalle, ilman suunnitelmaa. Täällä ollaan vieläkin kymmenen vuoden jälkeen. Elämä tapahtuu kun alkaa elämään, eikä kuilota kotona. Kaavi rahat kasaan ja mene.
Kerro tarkemmin ?
Vai oliko se perusjuttu, löysit puolison ?
Vapaaehtoshommia en suosittele kenellekkään, maksat ite reissus ja meet orjaksi vielä.
Lue tuo ylempi viesti. Siinä kerroin vapaaehtoistyöstä.
Lisäksi olen opiskellut ulkomailla, ja asunut ja työskennellyt kahdessa eri maassa pidemmän aikaa. Lisäksi olen joskus lähtenyt vain pyörimään jonnekin Euroopan kaupunkiin joskikin aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No, säästöjä kannattaa olla. Ite lähin maailmalle, ilman suunnitelmaa. Täällä ollaan vieläkin kymmenen vuoden jälkeen. Elämä tapahtuu kun alkaa elämään, eikä kuilota kotona. Kaavi rahat kasaan ja mene.
Kerro tarkemmin ?
Vai oliko se perusjuttu, löysit puolison ?
Vapaaehtoshommia en suosittele kenellekkään, maksat ite reissus ja meet orjaksi vielä.
Lue tuo ylempi viesti. Siinä kerroin vapaaehtoistyöstä.
Lisäksi olen opiskellut ulkomailla, ja asunut ja työskennellyt kahdessa eri maassa pidemmän aikaa. Lisäksi olen joskus lähtenyt vain pyörimään jonnekin Euroopan kaupunkiin joskikin aikaa.
Minä olin nuorempana vapaaehtoistyössä lähi-idässä. Matkat ja pienen taskurahan sekä muut kulut maksoi silloin allianssi. Ei mulla ollu omaa rahaa silloin juuri mitään.
Löytyy niitä sellasiakin, jos täyttyy kriteerit.
Samoin oon vaan reissaillu ympäriinsä ja esim wooffannut.
Kannattaa ottaa selvää, maailma on mahdollisuuksia täynnä. Se elää joka ehtii ja uskaltaa.
Vierailija kirjoitti:
No onhan tuo tapa päästä eroon niistä rahoistakin, ja sitten ei ole niitäkään.
Niitä reissaajia istuskelee sinunkin kyläsi puistoissa näin kesäisin. On ollut sitä ja on ollut tätä, yritystä siellä ja yritystä täällä. Jotenkin se itse löytyy aina sieltä pullon tai tölkin pohjalta.
Itse ei löydy pullon pohjalta vaan sieltä saavuttaa humalatilan, joka sekoittaa mielen tekee itsen etsimisestä mahdotonta. Itse ei löydy peilistäkään eikä mistään ulkoisesta. Mistähän itseä etsitään ja mistä sen löytää…
Puolan matka?