Icsi vko16/17

Tervetuloa taas uudet eli sähäkkä ja soffio mukaan tähän piinapinoon!!;)



Sähäkkä: Lyhyessä kaavassa siis pistokset alkaa ainakin mulla toisena vuotopäivänä ja sitten siihen rinnalle tulee orgalutran niminen piikki myös.Eli pistettävää piisaa...=)



Ihanaa kun on viikonloppu ja saa taas levähtää kaksi päivää,toivottavasti ilmat vaan pysyis tällaisena!!=)



Kuinka muuten aiotte töissä kertoa vai kerrotteko ollenkaan??Minä tässä pähkäilen että kerronko koko tarinan vai ilmoitanko vaan että sairaslomaa on tulossa pienen toimenpiteen takia....??=)



Ihanaa ja aurinkoista viikonloppua kaikille!!=)



Terkuin Pipsa

Omalla kohdallani tämä lapsettomuus on jo kestänyt 8½ vuotta ja varmaankin kaikki ympärillä tietää asiasta. Olen töissä aina kysyttäessä lapsista vastannut suoraan että ei todennäköisesti saada lapsia. Paljon parempi kuin kestää niitä vatsan tarkisteluja ja vihjailuja mitä aluksi tuli ennenkuin olin kertonut. Ja aina kun joku uusi kysyy samaa, vastaan suoraan. Ainakin omalta osaltani tämä on ollut hyvä ratkaisu ja riippuu varmaan hirveesti minkälainen työpaikka/kuinka hyvin tuntee työtoverit jne mikä on kellekin paras vaihtoehto.



Hoidoista en ole kertonut toistaiseksi kuin muutamalle lähimmälle ja pomolle, joka on erittäin positiivisesti suhtautunut asiaan ja näin ollen ei ole ongelmia saada vuoroja vaihdettua ja lähdettyä esim aikaisemmin töistä kun hoitojen takia sitä tarvitsee. Ja olen jo niin kauan ollut tässä työpaikassa että ihmiset tajuaa olla kysymättä " tuloksista" ellen niistä erikseen kerro, tai sitten ne lähimmät kysyy ihan fiksusti ja varovasti asioista ja silloin ei tunnu yhtään pahalta niistä kertoa. Ja se hyöty tässä myös on että ihmiset ymmärtää ja tukee esim jos on väsynyt tai muuten vähän " poissaoleva" ;O)



Meillä myös omaiset ja kaverit tietää asioista, on ollut helpotus kertoa heille.

Täällä alkoi sumuttelut Synarelalla torstaina. Meillä mennään ensimmäistä kertaa pitkällä kaavalla, joten tämä vaihe on ihan uutta minulle. Kyselin syitä tähän pitkään kaavaan ja pää syyksi sanottiin ajoituksen helppous, julkisella kun ollaan. Aiemmat hoidot on kaikki tehty yksityisellä. Lisäksi puhuttiin siitä, kun ensimmäiseen tarvittiin kuitenkin niin paljon hoitoja, että joskus tämä hoitokaavan muutoskin voi vaikuttaa tulokseen. Tutkimustietoa kun on niin vähän.



Pääsiäisen jälkeen sitten jatketaan Puregonilla, joka onkin minulle vanha tuttu.



Lääkäristä (NKL) jäi vähän ikävä fiilis. Oli jotenkin tosi tympeän oloinen, semmoinen muka-ystävällinen. Hoitaja sen sijaan oli tosi kiva. Päätin olla välittämättä ja käydä ' vaan lääkärissä' . Saa nähdä kuinka onnistuu kaikkien niiden hormoonien kanssa.



Siitä kertomisesta. Meillä tästä kerrasta ei tiedä kukaan ja ekastakin vain paras ystäväni. Minulle se oli oikea tapa. Töissä sanon vaan olevani asioilla ja punktion kohdalla ' sairaslomalla yhden toimenpiteen takia, ei mitään vakavaa' . Mutta en siis ole kauhean selitysvelvollinen menemisistäni kenellekään, ei työaikaa jne.



Aurinkoista viikonloppua kaikille!

Mitäpä teille kuuluu? Onhan kaikki ok? Mulla lauantaina alkoi menkat, joten nollaultra olisi ylihuomenna. Jännittää kovasti, kun tammikuussahan homma tyssäsi siihen. On tää välillä helvetillistä, kun tuntuu, että koko ajan on stressi ja jännitys päällä, huoh. Eikä edes takeita onnistumisesta... Lievää masennusta ilmassa, mutta jospa tästä taas noustaisiin!



Kertomisesta sen verran, että meidän molempien äiskät tietää, sitten pari mun hyvää ystävää ja töissä olen kertonut pomolle sekä parille lähimmälle kollegalle. Siis aika moni, vaikka alkujaan olin sitä mieltä, että en kerro kenellekään! Yllättäviä juttuja " paljastui" , kun kerroin asiasta. Esim. mun pomo on ollut aikoinaan samoissa hoidoissa, mutta ikävä kyllä heillä ei onnistanut. Tosin siitä on jo aikaa ja hoidot kehittyneet huimasti.



Oikein hyvää alkanutta pääsiäisviikkoa! Kirjoitelkaahan kuulumisianne,

-sasseli-

Tervehdys kaikille!

Tosiaan aika hiljaista täällä, mutta varmaan tämä tästä aktivoituu kunhan kaikki pääsee kunnolla " hommiin" ;O)

Täällä kp 29/28-30 ja odottelen menkkoja alkavaksi..huvittavaa että kerrankin niitä tosiaan odottaa! Mulla on nolla-ultra vasta ensi viikolla tiistaina joten onhan tässä vielä aikaa.



Pieni dilemma on muutenkin kun tuli kutsu yhteen pääsykokeeseen koulutukseen joka alkaisi syksyllä. Laitoin paperit sillä mielellä että katsotaan sitten..ala olisi mulle uusi ja erittäin mielenkiintoinen, olen jo kauemman aikaa miettinyt alan vaihtoa joten tässä saattaisi nyt olla SE mahdollisuus. Nyt tietysti mietin että mennäkö vai ei..toisaalta jos menee ja pääsisi sisään niin ainahan sitä aloitusta voi siirtää vaikka vuodella(?) eteenpäin jos nämä hoidot tuottaa tulosta. Jos en mene ja hoidot sitten ei toimisikaan niin ei olisi mitään jäljellä..hieman sekavaa tekstiä, mutta ehkä joku ymmärsi? Ei toisaalta haluaisi stressata kaikella mahdollisella.



Oireista..nyt olen huomannut niitä mielialan muutoksia, eli varsinkin iltaisin kun muutenkin väsyttää olen ärsyyntynyt ihan älyttömän helposti ja proppu palaa nopeasti. Pitäisi olla otsassa sellanen varoituskolmio että " puhuttele omalla vastuulla" ..Myös lievää sydämentykytystä ja hikoilua on, onneksi sentään nyt nukun paremmin. Päänsärky toistaiseksi pysynyt poissa alkupäivien jälkeen. Kipuilua alavatsassa on silloin tällöin, erilaista kuin normaalisti menkkoja ennen. Kuumia aaltoja tulee ja menee, naama saattaa olla ihan punainen ja lämmin kun muu kroppa ihan " viileä" . Ainakin yksi asia on minulle selvinnyt tässä sumutellessa ja se on se että heti kun mulle aikanaan tulee se oikea menopaussi niin meikäläinen hakee heti lääkäriltä laastarit! :O)



Sain tuossa viikonlopun aikana ihan " omankin" aloituksen jos huomasitte? Olisihan nuo asiat voinut kysyä tässä ketjussakin..nyt tuli melkein kiusallista huomiota ;O) Eli ilmeisesti tälläkin palstalla jotkut korostaa helposti naisen ikää lapsettomuushoidoissa ja olettaa että siitähän se lapsettomuus automaattisesti johtuu. Harmillinen mutta valitettavan yleinen/ärsyttävä harhaluulo. Usein asenne korjaantuu viimeistään siinä vaiheessa kun itsekin on edelleen lapseton ja lähenee neljääkymmentä ja saa kuulla että " olisit alkanut ajoissa" tms fiksua.



Terv.

Rose

ehkä lievästi hormonaalinen..

taas täällä..

kuten jo mainitsin niin hormoonit hyrrää! Tällä kertaa turhaan vedin herneen nenään tuosta iästä jne.. eli luin ehkä hieman liikaa " rivien välistä" , johtuu varmaan siitä että tuo ikä asia on kieltämättä aika herkkä juttu koska siitä saa niin usein joko suoraan tai epäsuoraan vihjailuja. Niin monen monta kertaa saa purra kieltään kun saa kuulla joko a) että olisi pitänyt aloittaa aikaisemmin (aloitettiin 1998) b) itsekkäänä " ura" ihmisinä on odottanut liian kauan (kts a) c) kaikkia ei ole tarkoitettu vanhemmiksi ja se pitää vaan hyväksyä d) ettekö halua lapsia jne jne. Siksi varmaan nytkin olin lukevinani minulle eilen laitetusta vastauksesta (se " oma" ketju) sellaista mitä siinä ei ollutkaan (selvisi tänään)..

Joten edellisen viestini loppukommentit voi tällä kertaa jättää vähemmälle huomiolle. En " normaalisti" ole ihan näin herkkä ja epäluuloinen..;O)

Täälläkin hormoonit jyllää.....johtuu varmaan tosta primolutista...;)On joteskin niin pinna kireellä ja helposti suuttuu jostain ja mieshän siitä sitten kärsii!!=)Tänään onneksi loppuu toi primokuuri ja sitten ruvetaan odotteleen sitä vuodon alkua että päästään pisteleen!=)Tuntuu että tää on koko ajan tällaistä odottelua.....



Kerroin sittten tänään töissä ja ihan hyvä vastaanotto oli vaikka sitä ensin niin kauhistelin mutta tosi hyvin otti ja toivotti onnea hoitoihin!!=)Todella ihana työpaikka!!=)Vanhemmat ja sisarukset meillä on tietäny jo kauan ja muutamalle hyvälle ystävällekin olen hoidoista kertonut.



Sasseli:Onnea nollaultraan!!Toivottavasti saat hyviä uutisia!!=)



Rose:Tsemppiä sinullekkin " oireiden" kestämiseen!!=)



Missäs muut luuraa???=)



Terkuin Pipsa ( jolla pikkasen hormonit heittää yli!!;) )

Mukavaa alkuviikkoa kaikille!

Mä olen nyt perjantaista asti Synarelaa sumutellut ja tänään on iskenyt tuo ärsyyntyminen päälle aivan täysillä. Varsinkin lähes kaikki mitä mies sanoo ja tekee, niin ottaa päähän ja urakalla.. Tosin osasyy voi olla myös se, että meillä on yksi riidan ratkominen tavallaan " päällä" ..

Mä odottelen mankkoja alkavaksi keskiviikkona tai torstaina, jos normaali kierto pitää paikkansa. Ens viikolla pääseekin sitten nollaultraan ja saa aloittaa pistelyt. Mulle noi piikittelyt on paljon helpompi homma kun toi nenäsuihke, se maistuukin suussa ihan kamalalta.



Niin, tuosta kertomisesta. Mä en silloin ensimmäisissä hoidoissa kertonut kenellekään, töissäkin puhuin epämääräisesti " pienestä operaatiosta" . Tytön syntymän jälkeen kerroin parhaalle kaverilleni, hoidoissa käymisistämme. Ja nytkin hän tietää että hoidot ovat päällä.



~himmu

Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille täältäkin! Täällähän on kivasti sakkia :) Ja monella jo hoidot käynnissä...taitaa olla useammassa kodissa kohta mummotauti valloillaan ;) Mie alotin sunnuntaina Terolutit...näist ei aiempaa kokemusta. Kroppani ei reagoi juurikaan enää hormooneihin...liekkö niin tottunu jo ???!!! Toisin sanoen mitään oireita ei ole. Mulla ei ole minkäännäköistä mielenkiintoa koko hoitoa kohtaan...jotenkin en vaan jaksa uskoa onnistumiseen ni kaik tää tuntuu ihan turhalta.

Endo kipuili perjantaina siihen malliin, että täytyy kysellä klinikalla käydessä (12.4.) että kannattaako hoitoa ylipäätään tehdä. Saavat kyl sanoa ihan suoraan! Jos onnistumismahikset hyvin vähäiset, niin sit saa meidän osalta hoidot loppua. Jotenkin vaan tuntuu siltä, et odotan vaan sitä hetkeä, että saadaan piste ii:n päälle. Toki kaikelleen toivotaan, että pikkukakkonen saataisi. Sanoinkin jo miehelleni, että sit saisivat tehä " värkille" ihan mitä lystäisivät, kunhan vaan pääsisin eroon endokivuista. Onko teillä kellään muulla samansuuntaisia ajatuksia, että hoitohomma ei hirveesti kiinnosta? Muistan kun esikoista " tehtailtiin" , niin odotin aina seuraavaa koitosta tosi innolla. Nyt vaan ei meinaa motivaatiota millään löytyä...



Toivossa on kuitenkin hyvä elää...



Sori nyt tällanen omanapainen sepustus! Onnea kaikille vaiheisiinne!



Hansuliini

Moikka!



Mulla on myös aivan samansuuntaisia ajatuksia. Jotenkin tuntuu että taas tämä hoitoihin ryhtyminen oli aivan turhaa rahojen haaskausta. ja motivaatio on täysin kadoksissa. Viime syksyisen tuoresiirto-negan jälkeen olin aivan maassa pitkään ja tuntuu että se " matalapaine" vaan jatkuu. Sen jälkeinen PAs-nega (helmikuussa) ei tuntunutkaan miltään, verrattuna aikaisempaan pettymykseen.

Tietysti olo on välillä innokas ja toiveikas, mutta jotenkin ei kai uskalla ladata odotuksia ja toiveita näiden hoitojen varaan, ettei taas putoa korkealta ja kovaa. Syytän kyllä myös tuota synarelaa näistä mun ajatusten heilahteluista.

Täällä myös sumutellaan nyt jo kuudetta päivää. Oireita ei varsinaisesti ole, mutta huomaan olevani äkäisempi sekä vähän itsesääliin vaipuva. Olen päättänyt, että koitan olla rähjäämättä miehelle sumujen ajan, jottei tule sanottua mitään harkitsematonta. Rähjään sitten myöhemmin, jos ne samat asiat tuntuu vielä sitten yhtä suurilta vääryyksiltä :) Meillä tehdään remonttia, joten ärsyttäviä asioita on ilmassa.



Odottelen menkkoja alkavaksi vielä tänään tai sitten huomenna. 0-ultra on sitten tiistaina.



Myös minua hieman tympii tämä hoitoprosessi ja tämä jääkin varmasti (luultavasti) meidän viimeiseksi hoidoksi. Se on kyllä aivan eri asia käydä tätä läpi, kun on jo yksi lapsi. Kun ensimmäistä yrittää vuosia (meillä 4 vuotta), niin sitä oppii ajattelemaan, että olen iki-onnellinnen, jos saan yhdenkin lapsen. Toisen kohdalla sitten ajattelee, että koitetaan nyt jos onnistuisi vielä, mutta jos ei niin ei. Ja on kyllä vähän valmiiksi sellainen olo, ettei siitä nyt kuitenkaan mitään tule.



Rose, minä jätin yhden työtilaisuuden sen takia, kun ' kohtahan mä jään äitiyslomalle' . Siitä meni sitten neljä vai viisi vuotta, että jäin... Eli tartu niihin tilaisuuksiin, kun niitä tulee. Kaikki asiat voi sitten järjestää uusiksi, jos niin onnellisesti käy.

Kiitokset pipsalle tsempityksestä huomiseen 0-ultraan! Hui, oonkos mie ainut, jolla on tällä viikolla se ultra?? Vai löytyykö muita?



Tuntuu aika moni olevan vähän alakuloisissa tunnelmissa. Jospa se johtuisi sumuista ja silloinhan se tarkoittaisi sitä, että lääke toimii. Eilen kun soittelin klinikalle, ensimmäiseksi hoitaja kyseli, onko ollut oireita ja tuntui olevan hyvillään, kun oon niistä jonkun verran kärsinyt ;) Nytkin istun töissä posket punaisina ja ikkuna auki, kun on niin pirun kuuma. Tosin mulla taitaa olla aina kuuma ilman hoitojakin...



Huomenna en pääse koneelle, joten palaan torstaina ja kertoilen sitten, kuin meidän kävi 0-ultrassa. Toivottavasti pääsisin aloittamaan piikit (enpä ois uskonut, että joskus maailmassa TOIVON itteni piikitystä :)



Voimia kaikille oireista kärsiville!

Moi kaikille!

Täällä edelleen odotellaan menkkoja nyt kp 30/28(-30) ja välillä jotain tuntemuksia alavatsassa välillä ei. Rinnat tosi arat ja turvonneet, väsyttää edelleen melkein vuorokauden ympäri, kuumottaa jne. Mieliala nyt sentään tänään ollut hyvä, ei vielä toistaiseksi mitään pahempia ärsytyksiä näköpiirissä ;O)



Mietin vaan tuossa että paljonko teillä muilla on sumut viivästyttänyt kuukautisia? Mikä on ns normaalia ja milloin pitäisi huolestua? Tietysti se villi ajatus iskee mieleen että entä jos...arvaatte varmasti loput. No olisi tietysti ihan älyttömän epätodennäköistä että olisi nyt luomuna tärpännyt juuri kun on sumut käytössä (tai siis tärpännyt pari viikkoa sitten..) :O)) Ja varsinkin kun tietää ettei Suprecuria saa käyttää raskauden aikana..onko kellään muuten tietoa siitä mitä siitä voisi aiheutua? En ole koskaan kuullut tarkempaa selvitystä kuin sen ettei saa käyttää.



No niin tällaisia ajatuksia täällä..eli ei kovin ihmeellisiä.



Tsemppiä matkaan niille joilla ultra tällä viikolla! Mulla vielä viikko odottelua ja sitten nollaultra ja piikittelyn aloitus! Ihana päästä seuraavaan vaiheeseen.



Kuten tuossa aiemmin keskusteltiin niin varmaankin se on niin että sitä jaksaa olla innoissaan eri tavalla kun on ensimmäisen lapsen yritys ja varsinkin ensimmäinen hoitokerta, kuin jos olisi jo yksi lapsi ennestään ja/tai monta hoitokertaa takana. Meillä yritetään se kolme kertaa ja mahdolliset passit ja jos ei sittenkään ole tullut tulosta niin siihen loppuu hoidot. Ollaan jo niin monta vuotta käyty tätä lapsettomuutta läpi että on ehditty työstää sitä jo aika lailla. Joten sitten tehdään elämässä muita ratkaisuja ja jatketaan eteenpäin. Mutta nämä hoidot on meidän pakko kokeilla läpi koska uskon että tulevaisuudessa kaduttaisi jos ei saisi tietää olisiko niitä lapsia saanut hoidoissa vai ei.

Hei!

Lueskelin tätä teidän pinoanne, koska huomenna aloitan sumuttelun ensimmäisessä (ja viimeisessä) IVF-hoidossani. Lääkäri sanoi tänään, ettei kohdallani edes harkita kahden alkion siirtoa, koska 6-vuotias tyttäremme on syntynyt keisarileikkauksella. Onko tämä yleinen käytäntö? Huomasin, että sinulla Mittumaari on myös keisarileikkaus tausta. Onko sinulle puhuttu siirrettävien alkioiden määrästä?

IVF-hoito jää kohdallamme viimeiseksi lakiuudistuksen takia:meillä käytössä lahjasiittiöt, jotka ovat loppumaisillaan uuden lain myötä.

Olen lykännyt IVF-hoitoa vuosikaudet, koska olen hyvin ' hormonipelkoinen' . Osaisiko tässä pinossa joku neuvoa, mikä siihen ' vaivaan' auttaisi?

Voimia teille kaikille!

-bough

bough: Minua rupesi kiinnostamaan lääkärisi kannanotto kahden alkion siirtoon, koska mullekin tehty keisarileikkaus. En oo koskaan kuullukaan et se aiheuttaisi rajoitteita. Mulle on aina tuoresiirroissa siirretty kaksi, myös silloin kun ukkelimme sai alkunsa. Ja jotenkin tuntuu, että nytkin jos siirtoon päästään ni toivotaan, että siirtävät ehdottomasti kaksi. Tästä aiheesta kaipaisin minäkin kokemuksia?!



Mukavaa keskiviikkopäivää kaikille!



Hansuliini

En ole koskaan kuullut, että keisarinleikkaus vaikuttaisi siirrettävien alkoiden määrään. Meillä on menossa ensimmäinen hoito ykkösen jälkeen, että mitään faktatietoa minulla ei ole. Vielä ei ole puhuttu mitään siirrosta. Tai no, sen verran, ettei pitkästä viljelystä ilmeisesti kannata haaveilla, kun viikonloppu tulee väliin ja silloin ei labrassa olla töissä. Vähän jätettiin kuitenkin ovea vielä raolleen sillekin vaihtoehdolle. Mulla ei usko riitä tavallisten alkoiden siirrossa, niitä on yritetty niiin monta kertaa, eikä koskaan edes kiinnittymisen yritystä :(



Luulen, että jos lääkäri vähänkin on vain yhden alkoin siirron kannalla, niin päädymme siihen. En haluaisi kaksos-riskiä. Aiemmin tosin on aina siirretty kaksi kerralla, jos siirrettäviä vaan on riittänyt.



Minäkin odotan menkkoja alkaviksi. Nyt menossa 33/32, joten samassa veneessä ollaan Rose. Olen huomannut, että kuukautiset tulevat aina silloin myöhässä, kun niitä erityisesti odottaa alkaviksi. Ja tulevat taatusti ajallaan tai etuajassa silloin kun niiden ei pitäisi alkaa! En ole ennen sumutellut, joten en tiedä miten ne vaikuttavat kiertoon. Luget minulla ainakin pitävät vuodon pois, joten toivottavasti tässä ei nyt käy samoin. No, onneksi tässä on vielä melkein viikko aikaa.

Moi! Enpä ole taas päiväkausiin ehtinyt koneelle.



Tuosta kertomisesta. Meillähän ekaa lasta tehtiin kolme vuotta ja meille sopiva ratkaisu oli se, että puhuimme asiasta. Näin ollen ei tarvinnut enää kiemurrella " milloinkas se teille vauva tulee-kysymysten" edessä eikä keksiä hätävalheita muutaman päivän sairauslomiin. Yhtään negatiivista kommenttia tai muutakaan outoa kohtelua emme osaksemme ole saaneet, päinvastoin. (tai sitten kukaan ei uskaltanut sanoa, heh) Nyt tästä hoidosta en ole puhunut kuin lähimmille ystäville eikä töissäkään ole tarvis selitellä mitään, sillä jään sopivasti reilun viikon lomalle punktioviikolla :) Valtaosa on siinä uskossa, että lapsilukumme jää yhteen ja siinä uskossa saavat ollakin toistaiseksi ;)



Olo muuten on pelottavan oireeton. Olen sumutellut Synarelaa jo pian neljä viikkoa eikä MITÄÄN oireita ole päänsärkyä lukuunottamatta. Ei ensimmäistäkään kuumaa aaltoa, päinvastoin palelee nytkin ihan hillittömästi. Aloitan pistelyt huomisiltana, lääkkeenä Gonal-F ja annos vaivaiset 100iu. Mulla on ollut hyperi kahdesti ja munasarjat reagoivat pieniinkin lääkemääriin vahvasti eli varovaisilla annoksilla mennään. Ultra on ensi tiistaina, seuraava sitten perjantaina 13.4. ja mahdollinen punktio heti vkon 16 alussa. JOS siis sinne saakka nyt päästään.



Näin täällä tänään. Minäkään en muuten ihan ymmärrä tuota, miksi sektiotaustalla ei saisi kuin yhden alkion siirron. Varsinkin, kun sektiosta on noin kauan aikaa. Ystäväni sai kahden alkion siirrosta vastikään kaksoset ja esikoinen oli syntynyt suunnitellulla sektiolla vajaat kaksi vuotta aiemmin. Meille siirretään vain yksi alkio, sillä edellinen raskaus oli hankala ja vauva pyrki ekan kerran maailmaan jo rv21. Supistusherkkä kohtuni ei todennäköisesti kestäisi kahden sikiön kanssa riittävän pitkälle.



Mukavaa keskiviikkoa ja kuullaan taas!

Soffis sumuinen, pian myös piikkinen

Kyläilen tässä teidän pinossa, kun kävin lueskelemassa ja ajattelin sinulle vastata. Ei tosin ole oikeen mitään sen varmempaa tietoa, mutta kuitenkin jotain kuuloa ja luuloa =)

Olen kuullut monestikin, että nuo sumut todellakin monellakin myöhästyttää menkkoja. Meidän klinikalla laitetaan nykyään automaattisesti nollaulta kolmen viikon päähän jarrun aloituksesta, osasyy lienee se, että joutuvat niitä kahdenviikon päähän varattuja aikoja siirtelemään myöhäisten menkkojen vuoksi. On kai siihen muitakin syitä, mutta tämä yksi.

Raskautumiseen jarrujen aikaan ei ole mitään faktatietoa, muuta kuin todellakin opuksissa lukee, että lääkkeitä ei sais käyttää raskaana ollessa. Mutta näillä palstoilla olen vuosien aikana huomannut useammankin tapauksen, joille näin iloisesti on käynyt, eikä kai siinä mitään kummempaa, hoito on katkaistu siihen plussatestiin. Ja kai ihan terveitä lapsia ovat saaneet. Jos sumutellessa olisi raskaana, niin eihän se alkio niin alussa ensin ole edes kiinnittynyt ja sitten istukkakin kehittyy vasta vähän päästä - olikos niin, että vauvanalku on siihen rv 5-6:lle asti melko turvassa näiltä aineilta?!? Muistelisin.

rose-69:

Moi kaikille!

Täällä edelleen odotellaan menkkoja nyt kp 30/28(-30) ja välillä jotain tuntemuksia alavatsassa välillä ei. Rinnat tosi arat ja turvonneet, väsyttää edelleen melkein vuorokauden ympäri, kuumottaa jne. Mieliala nyt sentään tänään ollut hyvä, ei vielä toistaiseksi mitään pahempia ärsytyksiä näköpiirissä ;O)

Mietin vaan tuossa että paljonko teillä muilla on sumut viivästyttänyt kuukautisia? Mikä on ns normaalia ja milloin pitäisi huolestua? Tietysti se villi ajatus iskee mieleen että entä jos...arvaatte varmasti loput. No olisi tietysti ihan älyttömän epätodennäköistä että olisi nyt luomuna tärpännyt juuri kun on sumut käytössä (tai siis tärpännyt pari viikkoa sitten..) :O)) Ja varsinkin kun tietää ettei Suprecuria saa käyttää raskauden aikana..onko kellään muuten tietoa siitä mitä siitä voisi aiheutua? En ole koskaan kuullut tarkempaa selvitystä kuin sen ettei saa käyttää.

No niin tällaisia ajatuksia täällä..eli ei kovin ihmeellisiä.

Tsemppiä matkaan niille joilla ultra tällä viikolla! Mulla vielä viikko odottelua ja sitten nollaultra ja piikittelyn aloitus! Ihana päästä seuraavaan vaiheeseen.

Kuten tuossa aiemmin keskusteltiin niin varmaankin se on niin että sitä jaksaa olla innoissaan eri tavalla kun on ensimmäisen lapsen yritys ja varsinkin ensimmäinen hoitokerta, kuin jos olisi jo yksi lapsi ennestään ja/tai monta hoitokertaa takana. Meillä yritetään se kolme kertaa ja mahdolliset passit ja jos ei sittenkään ole tullut tulosta niin siihen loppuu hoidot. Ollaan jo niin monta vuotta käyty tätä lapsettomuutta läpi että on ehditty työstää sitä jo aika lailla. Joten sitten tehdään elämässä muita ratkaisuja ja jatketaan eteenpäin. Mutta nämä hoidot on meidän pakko kokeilla läpi koska uskon että tulevaisuudessa kaduttaisi jos ei saisi tietää olisiko niitä lapsia saanut hoidoissa vai ei.

Olen lukenut samantapaista itsekin ja ilmeisesti aina on muutamia harvoja jotka onkin raskaana sumuista huolimatta/niiden avulla(?) ja ovat saaneet terveitä lapsia. No en todellakaan usko että itselläni olisi niin hienosti käynyt, mutta aihe on tosi mielenkiintoinen..ja tällä lapsettoman ajattelutavalla sitä varmaan aina pieni toivo elää kunnes toisin todistetaan ;O)



Tosiaan tässä vielä odotellaan menkkoja nyt kp 31/28 (-30) kohta kp 32..eilen vähän vihloi alavatsaa siihen malliin että ois alkaneet, mutta meni sitten yön aikana ohi. Rinnat on ihan älyttömän arat ja väsyttää, alaselkä on ollut kipeä jonkun päivän (se nyt muutenkin voi reistailla) muuten olo ok. Eli tällaisia ilmeisesti sumuista johtuvia oireita (osittain myös tulevista menkoista?). Olisi vaan mukava saada ne menkat pois alta kun ultra on tiistaina. Alkaa jo vähän pelottaa että jos ne ei alakaan siihen mennessä niin sitten siirtyy kaikki muukin eteenpäin...apua. Mites muilla, miten ajallaan/myöhässä on menkat tulleet sumuttelun aikana?

Tervehdys,



Tulen mukaan jos vaan huolitte :) Odottelin vko 16/17 IVF-pinoa ja sitten hokasinkin että tässä ICSIpinossa on IVFläisiä. Hyvä juttu! Pitäisköhän otsikkoa muuttaa :) Ja sitäkin aattelin, että olisko joku niin ihanan ystävällinen ja taitava, että tekisi ' koontilistan' meistä?



ON: Olen 31 v ja mies saman verran, ollaan selittämättömiä ja sekundäärisiä. Meillä on 5.5 v lapsi joka sai alkunsa tuosta vaan, tätä toista on yritetty 10/03 saakka. Hoitoja on meille tehty yhteensä 6, joista eka oli Gonal+kotipuuhat ja loput 5 ollut inssejä milloin Clomeilla ja milloin Menopurilla. 3. inssi tuotti meillä tuloksen melko tarkkaan vuosi sitten, mutta se meni kesken rv 13. heinäkuussa. Jotenkin mua pelottaa ihan hirveesti, että mitä jos nyt käy samoin: kevään hoidosta tärppää ja taas kesä menee keskenmenossa kipuillessa. Jos jotain opin tuosta km:stä, niin sen, että plussa tikussa ei ole tae yhtään mistään. Hieman pessimistisellä asenteella siis....Ja aika moni täällä kirjotteli, että hoidot tuntuu ihan turhilta ja toivottomilta....Itsellä samoja mietteitä. Tää on meidän 1. IVF ja saattaa jäädä viimeiseksi hoidoksi. Tai jos PASeja tulee, niin tietty ne koitetaan. Mutta tämän hoidon kulusta siis vähän riippuu, miten edetään. Jos tämä hoito menee tosi hienosti, tulee soluja, ne hedelmöittyvät ja jakautuvat tms. eikä kuitenkaan raskaus ala, saatamme lopettaa tähän. Jos taas hoito ei ihan onnistuisikan ja gynellä olisi jotakin konkreettista ehdotettavaa seuraavan IVFn parantamiseksi, saatamme jatkaakin. Mutta katsotaan nyt....



Mä olen sumutellut Synarelaa kaks viikkoo ja mieliala on kuin Rosella: Ei nukuta, päätä särkee (vai olisko mullakin stressiä), lievempi PMS joka mulla yleensä on ihan hirvee, mutta toisaalta on kuitenkin ketuttanut. Ja Soffio: Mullakaan ei ole fyysisiä oireita, ei kuumia aaltoja vaan pikemminkin paleltaa, ja pelottaakin että mahtaako Synarela toimiakaan....Sähän kävit jo 0-ultrassa, oliko Synarela sulla oireiden puuttumisesta huolimatta tehonnut? Mulla Synarela ei viivästyttänyt menkkoja, kierto oli normaali 32 pv ja vuoto siis vielä niukkana päällä. Ensi ti gynelle, jolloin TOIVOTTAVASTI saa aloittaa pistokset Gonalilla. Punktio suunniteltu vko 17 alkuun.



Tulihan tekstiä, mukavaa pääsiäistä kaikille ja jaksamisia hoitoihin!