Lue keskustelun säännöt.
Tulevaisuuden yliopistoammatit: epätoivo valtaa mielen
30.05.2025 |
Olen järjestötyössä oleva yli 50-vuotias ja jäämässä työttömäksi rahoituksen vähentyessä (järjestöavustukset). Olen valt.maisteri ja melko varma, että olen työtön eläkeikään saakka. Opiskeluaikaisista kavereista moni on pitkäaikaistyötön tai saamassa potkut. Miksi koulutusmääriä ei vähennetä, kun esim.tällä alalla ei ole enää tulevaisuutta kuten ennen vanhaan? On väärin, että nuoret hakeutuvat sankoin joukoin auringonlaskun aloille.
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
työttömänä 2 maisteritutkinnon (historia ja teologia) omaavana työnhakijana oleskelen nyt Meksikossa ja parin viikon päästä Puerto Ricoon. ei jaksa istua Suomessa työttömänä kun täällä on halvempaa ja aina tekee sen 3 työhakua kuussa ja selittää työnhakunaiselle että täälläoon kunnes osoitetaan pakollinen työ tai teen ne työhaut 3 kuussa ja se siitä. voin mä lentää Suomeenkin mutta mieluummin karenssi ja sossu maksaa
Andy
Hienoa, Andy! Et ole vässykkä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisi miettiä pääsetkö tuosta esim. sosiaalityöhön? Sille luulisi olevan tarvetta? Eikö koulutus ole suht samaa.
Lisää pulskia sosiaalitanttoja 😂🤣
Yliopistokoulutus ei takaa ammattia. Etenkään vanhalle ja rumalle.
Vierailija kirjoitti:
Voinko kysyä ihan mielenkiinnosta, että millainen järjestötoiminta on kyseessä? Ei varmaan ole mikään salaisuus?
Voin sanoa, että valtakunnallinen järjestö, johon nykyisen hallituksen päätökset ovat vaikuttaneet. Mutta tämä suunta tulee jatkumaan kauden vaihtumisen jälkeenkin.
Miten järjestötyö on yliopistoammatti? Usein noissa pyörii amk:n käyneitä ihan yhtä lailla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just valittiin sihteeriksi henkilö, jolla on 3 korkeakoulututkintoa.
Hmm. Olen 51 ja just aloittamassa yliopistossa, joskin täysin eri tiedekunnassa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aika tynnyrissä on täytynyt elellä jos ei tiedä mihin nuo opinnot johtavat! Mutta onko näillä henkilöillä muutenkin taipumusta ajatella utopistisesti, jos menevät vastaaville aloille opiskelemaan.
Kyllä sillä, että opiskelee akateemisen käsienheiluttajan tutkinnon pitäisi saada elinikäinen elanto ja kuusikymppisenä kunnon eläke.
Vierailija kirjoitti:
Ja yliopistot kouluttavat liukuhihnalta folkloristeja ja kulttuuriantropologeja yms... mikähän mahtaa olla heidän työllisyystilanne lähivuosina...
Ja erikoista on se, että Isossa-Britanniassa on jo vuosikymmeniä ollut tapana, että yliopistosta saadulla BA-tutkinnolla (suomeksi kandi) voi hakeutua melkeinpä mille alalle tahansa, samoin maisterintutkinnolla. Jopa noiden folkloristiikan ja kulttuuriantropologian pääaineilla. Siellä katsotaan, että loppuun suoritettu yliopistotutkinto on tae siitä, että ihminen on älykäs, oppivainen ja kykenevä vetämään akateemiset opinnot kunnialla läpi - ja tämä puolestaan on tae siitä, että ihminen pärjää melkeinpä missä työssä tahansa.
Suomessa sen sijaan haukutaan yliopisto-opiskelijoita, jos nämä opiskelevat jotain muuta kuin neljää Pyhää Alaa: lääketiedettä, oikeustiedettä, talousalaa tai insinööriikkaa. Tuo haukkuminen ja aliarvoiminen on jatkunut Nokian noususta alkaen, eikä Nokian surullisenkatastrofaalinen tappiokaan estänyt Jorma Ollilaa varoittamasta nuorisoa "liiasta akateemisuudesta".
Totean off topic, että kulttuuriantropologit ovat työllistyneet normaalissa eurooppalaisessa maailmassa muun muassa palvelumuotoilijoiksi ja yritysten HR-palveluihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja yliopistot kouluttavat liukuhihnalta folkloristeja ja kulttuuriantropologeja yms... mikähän mahtaa olla heidän työllisyystilanne lähivuosina...
Et taida tietää korkeakoulualoista yhtään mitään.
Onko sulla jotain uutta tietoa? Sosiaali- ja kulttuuriantropologia ja Folkloristiikka ovat yhä oppiaineita useammassakin yliopistossa. Onko näistä aineista valmistuneiden tulevaisuuden työllisyysnäkymät kuitenkin valoisat? Kerro ihmeessä!
Vierailija kirjoitti:
Töitä tulee jatkossa riittämään sairanhoidossa, ruokahuollossa, siivoustoimessa, maatoudessa, opetustoimessa, ehkä voisi kehitellä jotain pienyritystä, joissain palveluammateissa jne
Maatalous ei palkkaa suomalaisia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Töitä tulee jatkossa riittämään sairanhoidossa, ruokahuollossa, siivoustoimessa, maatoudessa, opetustoimessa, ehkä voisi kehitellä jotain pienyritystä, joissain palveluammateissa jne
Näistä voit raksia pois kaikki jotka toimivat yhteiskunnan rahoilla. Sairaanhoito ja opetustoimi eivät ole niitä joille kannattaisi tähdätä.
Kokeile hakeutua johonkin oikeaan työhön. Hyvä että huuhaa hommilta otetaan rahat pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Töitä tulee jatkossa riittämään sairanhoidossa, ruokahuollossa, siivoustoimessa, maatoudessa, opetustoimessa, ehkä voisi kehitellä jotain pienyritystä, joissain palveluammateissa jne
Ihan paska tulevaisuus. Miksei robotit korvaa noita apina-aloja? Ihmisten älyn voi käyttää paremminkin kuin palvelualalla siivoamiseen tai perseiden pesemiseen. Itseäni ei edes kiinnosta mikään hoitajan kohtaaminen. Voin ihan hyvin hengata yksin kunhan hoito tapahtuu jollain muulla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Aika tynnyrissä on täytynyt elellä jos ei tiedä mihin nuo opinnot johtavat! Mutta onko näillä henkilöillä muutenkin taipumusta ajatella utopistisesti, jos menevät vastaaville aloille opiskelemaan.
Todettakoon, että tällä hetkellä 50+ valtiotieteen maisteri on todennäköisesti aloittanut opintonsa vuonna 1994 tai sitä aiemmin, todennäköisesti aiemmin. 1990-luvulla ajateltiin, jopa syvimmän laman syövereissä, että pienen viisimiljoonaisen kansakunnan taloudellisen ja muun selviytymisen ytimessä tulee olla korkea koulutustaso. 2000-luvulla ajattelutapa muuttui. Lisäksi 1990-luvulla, vaikka paljon valtiollisia toimintoja yksityistettiin ja vaikka tehostamista aloitettiin niin valtionhallinnossa, kunnissa kuin yrityksissäkin, ajateltiin, että kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle, tarvitaan heidän tilalleen työntekijöitä suunnilleen yhtä paljon kuin heitä oli lama-ajan tehostamisten jälkeen. Eli 1990-luvun alussa opintonsa valtiotieteissä aloittanut nuori on saanut kuulla niin lukion opinto-ohjaajilta, poliitikoilta, asiantuntijoilta ja medialtakin, että hänen työuransa tulee olemaan turvattu.
On surullista, miten syvimmän laman keskelläkin ihmisillä oli ikäpolvesta riippumatta luottamusta ja tulevaisuudenuskoa. Nyt sitä ei tunnu olevan kellään. Firmoissa, kunnilla ja valtiolla kaikki työ ja sitä kautta työntekijöiden työhyvinvointi on "tehostettu" hengiltä, töissä olevat ihmiset uupuvat työtaakkojensa ja multitaskauksen alle - siitä syystä, kun nykyään yhden ihmisen pitää tehdä 2-5 ihmisen työt - ja sitten osa porukasta jää täysin ilman työtä ja uupuu sen aiheuttamaan köyhyyteen ja näköalattomuuteen.
Nuoret ihmiset eivät puolestaan saa "erehtyä" tätä nykyä ollenkaan, eivätkä uskalla hakea aloille, jonne haluaisivat, vaan hakevat ns. työpaikkavarmoille aloille, mistä syystä suuri osa hakijoista jää ulkopuolelle kun hakupaine on niin kova, ja sitten ollaan pätkätöissä nollasopimuksella kun haetaan taas ties monettako kertaa sinne kauppikseen tai lääkikseen.
Jos saisi valita, niin valitsisin 1990-luvun "utopistisen ajattelun" empimättä kuin nykyisen 2020-luvun "ilmat pihalle"-tyyppisen riutumisen ja kaikkialla vallitsevan toivottomuuden.
Vierailija kirjoitti:
Voinko kysyä ihan mielenkiinnosta, että millainen järjestötoiminta on kyseessä? Ei varmaan ole mikään salaisuus?
En ole ap, mutta eihän sillä ole mitään väliä, millainen järjestötoiminta, kun hallituksen päätöksillä joka ikiseltä Suomen järjestöltä on viety toiminnan edellytyksiä, joiltakin jopa kaikki toiminnan edellytykset.
Vierailija kirjoitti:
Miten järjestötyö on yliopistoammatti? Usein noissa pyörii amk:n käyneitä ihan yhtä lailla.
Yleensä vaaditaan maisterintutkinto. Järjestötyössä saattaa yksi ihminen joutua tekemään monenkintyyppistä projektinhallintaa, johon ammattikorkeakoulutus ei välttämättä riitä.
Tekoäly sotkee työmarkkinat ihan totaalisesti ainakin viideksi vuodeksi. Jos maailmanloppua ei tule, niin sen jälkeen alkaa olla vähän selkeämpää. On olemassa vähintään melko suuri riski että suunnitelmat menee uusiksi.
Vierailija kirjoitti:
Just valittiin sihteeriksi henkilö, jolla on 3 korkeakoulututkintoa.
Hain itse kans tänä talvena osa-aikaiseksi sihteeriksi ja siihen paikkaan pestattiin henkilö, jolla oli 2 korkeakoulututkintoa: toinen amk ja toinen tohtori.
Suomeen ajetaan koko väestön korkeakoulutusta siksi, että korkeakoulutettujen palkkataso pysyisi matalalla. Nythän melkein kaikkiin toimistotöihin pitää olla vähintään amk-tutkinto.
Onpas taas ilkeää kommentointia. Oletko kade?