Onko sellaista uintityyliä kuin "kissa" koskaan ollut olemassa?
Itselläni on muistikuva että 2000-luvun alussa yksi uimakoulussa pakollisista uintityyleistä oli nimeltään kissa ja siinä potkittiin jaloilla kuten monissa muissakin tyyleissä mutta kauhomisen, soutamisen ja melomisen sijaan käsiä kierrettiin rinnan alla mikä esimerkiksi auttoi pitämään päätä paremmin veden pinnan yläpuolella. Ja vasta sitten kun oli opittu uimaan "kissaa" aloitettiin opettelemaan "koiraa".
Mutta sittemmin olen saanut monta kertaa kuulla että olen väärässä ja ettei koulujen uimatunneilla eikä uimakouluissa ole koskaan opetettu sen nimistä tyyliä eikä kukaan ole koskaan kuullut sellaisesta. Myöskään Googlesta ja ChatGPT:stä ei ole ollut apua, koska kun yrittää etsiä tieto "kissa" nimisestä uintityylistä niin saa pelkäästään hakutuloksen vastauksena että mikään tunnettu kissaeläin ei osaa eivätkä ne pidä vedestä.
Ja nyt ihmetyttää että mistä ihmeestä olen tuon "kissa" -tyylin oppinut vai onko kyseessä valemuisto?
Kommentit (75)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä uintityylissä käsillä soudetaan?
Ainakin rintauinnissa eli aikaisemmin ns. sammakossa.
Miksi sitä sanotaan soutamiseksi? Ei ole yhtään samanlainen liike kuin soutaessa
Ei sitä mielestäni sanotakaan.
eri
Kyllä ennen on kissaa uitu ja kuten kuvailet. Nykyisin tainnut painua unohduksiin.
Vierailija kirjoitti:
Löytyi googlella maininta myös kissauinnista.
(jos linkki tällä kertaa ei katoa)
Ai onko tämä joku savolaisten juttu?
Juu, kasarilla uitiin kissaa, just noin mitä kuvailit. Sit oli hevonen, missä kaikki raajat meni samaan suuntaan yhtä aikaa (eli alas ja sitten ylös). Nää oli lähinnä tapoja leikkiä vedessä enemmän kuin uimista.
Tuollainen oli minunkin lapsuudessani, mutta oma käsitykseni oli jo silloin, että se oli niitä uintityylejä, joita lapset keksivät keskenään huvin vuoksi ja leikkinä. Kissan lisäksi me uimme esimerkisi hyljettä (kädet tiukasti kylkiä myöten jalat yhdessä potkittiin) ja pyöriäistä (sama mutta ei eteenpäin vaan putku johtu kieppuvaan sivusuuntaiseen kierteeseen oman itsen ympäri). Uimme myös varvasta (x-määrä varpaita piti olla koko ajan pinnan yläpuolella), kättä (käsi pinnan yläpuolella), rintaa ja takamusta (samalla periaatteella).
nämä eivät olleet osa virallista uimakoulua, mutta uimakouluissa rohkaistiin tähän muuhun vesileikkimiseen, koska se kaikki tuotti lisää varmuutta vedessä toimimiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Löytyi googlella maininta myös kissauinnista.
(jos linkki tällä kertaa ei katoa)
Ai onko tämä joku savolaisten juttu?
Ei olen Pirkanmaalta ja kissaa uitiin (edes välillisesti ei vanhempien kautta juuria Savossa).
Vierailija kirjoitti:
Jo 1960 luvulla uitiin käsipohjaa, koiraa, kissaa, sammakkoa, perhosta, kroolattiin, selkäuintia ja sukellettiin.
Ja vedessä oltiin vaikka hampaat kalisi kylmästä.
"Ei oo yhtään kylmä", sanoi hän huulet sinisinä, hampaat kalisten ja jalat loukkua lyöden.
Kissa, koira, sammakko, hevonen ja käsipohja ovat minulle olleet perusuintityylejä. Olen kasarin lapsi. Sitten tietty kroolaus, mutta sitä en ole koskaan itse uinut. Koira ja sammakko enimmäkseen olleet käytössä.
Vierailija kirjoitti:
Uitiin kissaa, koiraa ja sammakkoa.
Kun vaihtelee selkä- ja rintauintia matkan aikana, niin jaksaa uida pidempää kun kroolatessa perhosesta puhumattakaan.Ensimmäinen uintityyli, josta kannattaa aloittaa on toki käsipohja matalassa rannassa.
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen oli minunkin lapsuudessani, mutta oma käsitykseni oli jo silloin, että se oli niitä uintityylejä, joita lapset keksivät keskenään huvin vuoksi ja leikkinä. Kissan lisäksi me uimme esimerkisi hyljettä (kädet tiukasti kylkiä myöten jalat yhdessä potkittiin) ja pyöriäistä (sama mutta ei eteenpäin vaan putku johtu kieppuvaan sivusuuntaiseen kierteeseen oman itsen ympäri). Uimme myös varvasta (x-määrä varpaita piti olla koko ajan pinnan yläpuolella), kättä (käsi pinnan yläpuolella), rintaa ja takamusta (samalla periaatteella).
nämä eivät olleet osa virallista uimakoulua, mutta uimakouluissa rohkaistiin tähän muuhun vesileikkimiseen, koska se kaikki tuotti lisää varmuutta vedessä toimimiseen.
Meillä hylkeessä oltiin vedessä vielä lisäksi kyljellään.
Kissaa osattiin siis uida koko Suomessa.
Vaan onko kylkimyyry tuttu uimalaji?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä uintityylissä käsillä soudetaan?
Ainakin rintauinnissa eli aikaisemmin ns. sammakossa.
Eipä. Ei siinä nosteta "airoja" vedestä. Kyllä se on perhonen.
Vierailija kirjoitti:
Uitiin kissaa, koiraa ja sammakkoa.
Kiinassa myös syötiin niitä. Ja ilmeisesti edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Tuollainen oli minunkin lapsuudessani, mutta oma käsitykseni oli jo silloin, että se oli niitä uintityylejä, joita lapset keksivät keskenään huvin vuoksi ja leikkinä. Kissan lisäksi me uimme esimerkisi hyljettä (kädet tiukasti kylkiä myöten jalat yhdessä potkittiin) ja pyöriäistä (sama mutta ei eteenpäin vaan putku johtu kieppuvaan sivusuuntaiseen kierteeseen oman itsen ympäri). Uimme myös varvasta (x-määrä varpaita piti olla koko ajan pinnan yläpuolella), kättä (käsi pinnan yläpuolella), rintaa ja takamusta (samalla periaatteella).
nämä eivät olleet osa virallista uimakoulua, mutta uimakouluissa rohkaistiin tähän muuhun vesileikkimiseen, koska se kaikki tuotti lisää varmuutta vedessä toimimiseen.
Minulle kertoi äiti tästä.
Minä uin tuota kissaa lapsena kasarilla. Aika tehoton ja huono tyylihän se oli. Koira ja sammakko, kroolaus ja selällään uinti menevät ohi oikealta ja vasemmalta.
Vanhin tyyli minkä muistan kuulleeni.