Siis en voi kuvitella itseäni raskaana ja näin on ollut aina
Olen siis päälle 30v nainen. Olen tuntenut teinistä asti näin mutta luulin että se on jotain "nuoruuden tyhmyyttä" mutta se ei mennyt ohi. En pysty kuvitella itseäni raskaana ja äitinä. Olen kyllä ollut aina vähän "erikoinen". Joten se siitä.
Kommentit (24)
En minäkään pystynyt, puhumattakaan lapsiperhe-elämän viettämisestä joka on mun mielestä maanpäällinen helvetti ainakin mitä sivusta on seurannut. Ei tehty lapsia.
En mäkään voinut kuvitella, mutta sain kaksi lasta.
Sama. Jos yritän ajatella olevani raskaana, ajatus lähinnä kuvottaa.
N33
Raskaana oleminen ei ollut mukavaa, selkä oli kipeä ja tuli raskausarpia ja vatsanahka alkoi roikkumaan, nukkuminenkin oli vaikeata ison mahan kanssa.
Samoin. T:steriloitu vela ikisinkku
Ihmisille ei kehity kielitajua kun he eivät viitsi lukea.
Tässä pikakurssi: en voi/ osaa kuvitella
en pysty kuvittelemaan
Raskauden voi välttää eli ei mitään ongelmaa. Itse olen ollut kolme kertaa täysin ongelmitta jos nyt pikkuseikkoja oteta huomioon.
Suonenvetoa esim. saattoi olla öisin.
No halusin lapsia ja niin vaan olin raskaana - synnytin ja imetin. Jopa kaksi kertaa! Hormonit valmistavat meidät raskausaikana äidiksi. Vatsakin kasvaa ensimmäisessä raskaudessa oikeastaan vasta raskauden puolivälin jälkeen.
Kyllä se kannattaa. Oma perhe tuo elämän tarkoituksen.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään pystynyt, puhumattakaan lapsiperhe-elämän viettämisestä joka on mun mielestä maanpäällinen helvetti ainakin mitä sivusta on seurannut. Ei tehty lapsia.
Mutta äitisi on pystynyt. Ja joutunut myös viettämään kanssasi maanpäällistä helvettiä eli lapsiperhe-elämää. Jos hän oisi ajatellut samalla tavalla kuin sinä, sinua ei olisi olemassa.
Vierailija kirjoitti:
No halusin lapsia ja niin vaan olin raskaana - synnytin ja imetin. Jopa kaksi kertaa! Hormonit valmistavat meidät raskausaikana äidiksi. Vatsakin kasvaa ensimmäisessä raskaudessa oikeastaan vasta raskauden puolivälin jälkeen.
Kyllä se kannattaa. Oma perhe tuo elämän tarkoituksen.
Joillain se tarkoitus on olemassa ilman lapsia.
Vierailija kirjoitti:
No halusin lapsia ja niin vaan olin raskaana - synnytin ja imetin. Jopa kaksi kertaa! Hormonit valmistavat meidät raskausaikana äidiksi. Vatsakin kasvaa ensimmäisessä raskaudessa oikeastaan vasta raskauden puolivälin jälkeen.
Kyllä se kannattaa. Oma perhe tuo elämän tarkoituksen.
Niin kannattaakin, vaikka oma perhe voi myös hajota. Minulta on kuollut lapsi. Meneekö silloin elämältäni tarkoitus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään pystynyt, puhumattakaan lapsiperhe-elämän viettämisestä joka on mun mielestä maanpäällinen helvetti ainakin mitä sivusta on seurannut. Ei tehty lapsia.
Mutta äitisi on pystynyt. Ja joutunut myös viettämään kanssasi maanpäällistä helvettiä eli lapsiperhe-elämää. Jos hän oisi ajatellut samalla tavalla kuin sinä, sinua ei olisi olemassa.
Mutta hän ajatteli toisin. Ihmiset ovat erilaisia.
Ohis
Vierailija kirjoitti:
No halusin lapsia ja niin vaan olin raskaana - synnytin ja imetin. Jopa kaksi kertaa! Hormonit valmistavat meidät raskausaikana äidiksi. Vatsakin kasvaa ensimmäisessä raskaudessa oikeastaan vasta raskauden puolivälin jälkeen.
Kyllä se kannattaa. Oma perhe tuo elämän tarkoituksen.
Ei kannata jos tietää ettei oikeasti halua niitä lapsia. Se lapsi saa tuta kuitenkin sen ettei ollut haluttu ja pahimmassa tapauksessa huono äiti traumatisoi sen lapsen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No halusin lapsia ja niin vaan olin raskaana - synnytin ja imetin. Jopa kaksi kertaa! Hormonit valmistavat meidät raskausaikana äidiksi. Vatsakin kasvaa ensimmäisessä raskaudessa oikeastaan vasta raskauden puolivälin jälkeen.
Kyllä se kannattaa. Oma perhe tuo elämän tarkoituksen.
Niin kannattaakin, vaikka oma perhe voi myös hajota. Minulta on kuollut lapsi. Meneekö silloin elämältäni tarkoitus?
No, miltä sinusta tuntuu? Varmasti toivoisit, että lapsesi olisi vielä täällä. Opit kuitenkin jotain rakkaudesta, menetyksesta, kaipuusta, vanhemmuudesta. Kyllä ne omat lapset myös itsenäistyvät ja muuttavat pois kotoa.
Naisen kohtu hoitaa kuitenkin tuon työn, vaikka "et voisi kuvitella sitä".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En minäkään pystynyt, puhumattakaan lapsiperhe-elämän viettämisestä joka on mun mielestä maanpäällinen helvetti ainakin mitä sivusta on seurannut. Ei tehty lapsia.
Mutta äitisi on pystynyt. Ja joutunut myös viettämään kanssasi maanpäällistä helvettiä eli lapsiperhe-elämää. Jos hän oisi ajatellut samalla tavalla kuin sinä, sinua ei olisi olemassa.
Niin? Mitenäitini tähän liittyy? En ole mikään äitini jatke.
Niin näin me olemme erilaisia. Ja se on ok. Mutta miksi siitä pitää erikseen tehdä täälläkin ketju. Outoa huomionhakua. Aina on ollut ihmisiä jotka eivät lapsia halua. Ja aina on ollut ihmisiä jotka haluaa lapsia. Ei mitään uutta auringon alla.
Vierailija kirjoitti:
Otatko ahnaasti pyllyyn?
niiiiin kulunut kysymys!jotain muuta??
Aloitusta ei aloiteta sanalla SIIS!
,,En pysty kuvitella,, on väärin. Oikea muoto on ,,en pysty kuvittelemaan,,!
Jatka erikoisena oloasi. ÄLÄ LISÄÄNNY. Tarvitsemme kehittyneitä, fiksuja vanhempia lapsille - Suomessa ja muissa maissa!