HS: Perheellä menee nuoren pääsykokeisiin tonni, koska äiti matkustaa mukana

Vierailija kirjoitti:

Sanna Marin muistaakseni halusi saada ulkomaalaisten opiskelijoiden perheet mukaan Suomeen. Britanniassa on tavallista että koko suku tulee opiskelijan mukana. Opiskelin siellä eikä kyllä tullut mieleenikään ottaa vanhempiani mukaan. 

Ei ollu mulla eikä kenelläkään tuntemallani opiskelijalla sukua mukana. Iso osa tutuistani oli Intiasta ja Afrikasta eikä heilläkään ollut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksumuurin takana mutta, jutun pointti varmaan on ettei köyhällä välttämättä ole varaa osallistua. Äidin kanssa tai ilman. En tiedä saako tuohon jotain harkinnanvaraista toimeentulotukea. Mielestäni siinä kohtaa tuki menisi oikeaan osoitteeseen.

TÄMÄ ei todellakaan ole tasa-arvoinen systeemi kaikille. Kaikilla ei ole tähän varaa.

Joku pk-seudun pösilö ei ymmärrä kuinka kalliiksi voi tulla matkata läpi Suomen. Sitten kyllä itkisi jos itse pitäisi lähteä johonkin Ivaloon yhteen pääsykokeeseen. 

Kuka pösilö ylipäätään asuu Ivalossa, ja pakottaa lapsensakin tähän, ja olettaa että sieltä on helppoa ja kivaa kulkea mihinkään ihmisten ilmoille, saati korkeakoulun pääsykokeisiin?

Tässä tyypillinen nuijapää ja puusilmä, joka ei koskaan ole käynyt kehäkolmosen ulkopuolella.

Vierailija kirjoitti:

Aika hiuksia nostattavaa, itse olisin kuollut häpeästä jos oma äitini olisi ängennyt mukaan. No, toisaalta taide-alan opiskelijasta kyse, eli saattaa olla jonkin sortin haahuilija jo valmiiksi.

Ihmettelen muuten nuorten hinkua  taiteen opintoihin, takuuvarma tie köyhyyteen ja masennukseen, erittäin harva pystyy elättämään itsensä taiteen teolla. No , varmaan vanhemmat luvanneet elättää jatkossakin, mikäs siinä sitten.

Tässä nyt pyritään mm. Aaltoon, josta valmistuu esim. muotoilijoita ja graafisia suunnittelijoita. Ala on kilpailtu, mutta aivan tavallista palkkatyötä kuitenkin löytyy. 

 

Myös taiteella voi elättää itsensä, mutta silloin pelkkä haahuilu ei vie pitkälle. Haahuilijat päätyvät muualle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

10 päivän pääsykoe? Melkoista.

Voisi mennä tosiaan hermot jos olisi vanhempi/vanhemmat mukana roikkumassa jossain pienessä vuokrakopperossa koko ajan.

Omat oli vain yksipäiväiset ja ihan itse piti matkustaa junalla aikaisin aamulla paikkakunnalle. Vanhemmat oli töissä luojankiitos. 

Hassua. Mun tytär matkustaa mielellään mun kanssa. Juuri oltiin viikko Lontoossa, ihan samassa hotellihuoneessa. 

Loma on eri asia kuin oman alan pääsykokeet. Haloo!

Oliko tyttären nimi tyyliin Sirkku-Orava, todella erityinen lumihiutale, jonka pyllynkin äiti pyyhkii, että ei vaan lapsukainen rasitu?

Jos tyttö ei ole tottunt matkustamiseen niin se voi olla todella kuormittavaa. Jos yhteyksiä on useita, kuten usein on, niin siinä kasvaa reippaasti riski myöhästyä ja koko homma menee mönkään. Ei tällainen stressi ole tarpeen pääsykokeeseen menneesä, joka muutenkin nuorille stressaava tilanne. 

Tänä vuonna voi yhdellä (omalla) paikkakunnalla tehtävällä valintakokeella hakea useisiin yliopistoihin. Muutama vuosi sitten esikoiseni kävi 3 paikkakunnalla tekemässä valintakokeet samaan aineeseen. Yksi paikka oli satojen kilometrien päässä ja koe alkoi aamulla klo 9, joten varasin ja maksoin pojalle B&B -tyyppisen huoneen paikkakunnalta. En todellakaan mennyt mukaan, mutta muuten autoin järjestelyissä ja maksoin junaluput ja majoituksen.

En näe ongelmaa, jos jollekin nuorelle sopii äidin mukaan tulo ja äidillä on aikaa. Jos äiti tuputtaa ittensä mukaan niin kurjempi homma. Perheet on erilaisia.

Vierailija kirjoitti:

Jos tyttö ei ole tottunt matkustamiseen niin se voi olla todella kuormittavaa. Jos yhteyksiä on useita, kuten usein on, niin siinä kasvaa reippaasti riski myöhästyä ja koko homma menee mönkään. Ei tällainen stressi ole tarpeen pääsykokeeseen menneesä, joka muutenkin nuorille stressaava tilanne. 

Mitä sitten tapahtuu, kun siellä elämässä on oikeasti jotain stressin aihetta? Tai työelämässä? Ollaanko heti uupuneinan saikulla? En ymmärrä tällaista pullamössönuorisoa, jolle ihan normaali elämä tuntuu olevan niin stressaavaa. Elämässä tulee aina eteen kamaliakin juttuja, ei ihmistä voi paapoa siihen, että kaikki silotellaan edestä

Minä olin kyytimiehenä sellaisilla matkoilla jotka olivat mahdollisia. Yhden yön aikana lapseni piti siirtyä toiselle paikkakunnalle. Hän matkusti bussilla paikkaan A ja sieltä taksilla paikkaan B. Ypöyksin. 

Saisivatko pojatkin äitinsä mukaan kun menevät armeijaan 

Onhan noita äippiä, jotka soittelee armeijaankin kenraaleja myöten poikansa puolesta. Miksei sitten odottaisi kahviossa kun tytär on pääsykokeissa. Ehkä äipän pää heiluu luentosalin ikkunan takanakin?

Vierailija kirjoitti:

Aika hiuksia nostattavaa, itse olisin kuollut häpeästä jos oma äitini olisi ängennyt mukaan. No, toisaalta taide-alan opiskelijasta kyse, eli saattaa olla jonkin sortin haahuilija jo valmiiksi.

Ihmettelen muuten nuorten hinkua  taiteen opintoihin, takuuvarma tie köyhyyteen ja masennukseen, erittäin harva pystyy elättämään itsensä taiteen teolla. No , varmaan vanhemmat luvanneet elättää jatkossakin, mikäs siinä sitten.

Taiteellisuus ja itseilmaisu, muoti ja sen sellainen ovat kuitenkin ihmiselämässä erittäin merkittävässä roolissa. Joillekin se että on pakotettu jo peruskoulun ajaksi näistä eroon, koettelemus. Voi tuntua vapauttavalta päästä tekemään sitä omaa kutsumusta, vaikka siitä ei mitään maksettaisikaan. 

Taiteessa täytyy myös ymmärtää, että maksettiin siitä nyt tai ei, se tuottaa koko ajan jotakin. Jotkut taiteilijat välttelivät aikanaan verokarhuja ja velkojia jättämättä signeeraamatta teoksiaan, jolloin ne olivat "keskeneräisiä", eikä niitä voitu ulosmitata. Taiteiljia siis itse luo koko ajan sitä pääomaa, minkä päällä istuu. Ei sitä elämää kannata yrittääkään ymmärtää, ellei ole oikeasti kiinnostunut. Nauttikaa vaan siitä palkastanne, bää ja niin edelleen :D 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tyttö ei ole tottunt matkustamiseen niin se voi olla todella kuormittavaa. Jos yhteyksiä on useita, kuten usein on, niin siinä kasvaa reippaasti riski myöhästyä ja koko homma menee mönkään. Ei tällainen stressi ole tarpeen pääsykokeeseen menneesä, joka muutenkin nuorille stressaava tilanne. 

Mitä sitten tapahtuu, kun siellä elämässä on oikeasti jotain stressin aihetta? Tai työelämässä? Ollaanko heti uupuneinan saikulla? En ymmärrä tällaista pullamössönuorisoa, jolle ihan normaali elämä tuntuu olevan niin stressaavaa. Elämässä tulee aina eteen kamaliakin juttuja, ei ihmistä voi paapoa siihen, että kaikki silotellaan edestä

Älä jaksa. Nuoret on muutenkin kovilla, ilman että me aikuiset vittuillaan vielä lisää. Joo, hiihdettiin ennen ilman suksia kouluun side silmillä, mutta antakaa jo olla. Eri aika, eri haasteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tyttö ei ole tottunt matkustamiseen niin se voi olla todella kuormittavaa. Jos yhteyksiä on useita, kuten usein on, niin siinä kasvaa reippaasti riski myöhästyä ja koko homma menee mönkään. Ei tällainen stressi ole tarpeen pääsykokeeseen menneesä, joka muutenkin nuorille stressaava tilanne. 

Mitä sitten tapahtuu, kun siellä elämässä on oikeasti jotain stressin aihetta? Tai työelämässä? Ollaanko heti uupuneinan saikulla? En ymmärrä tällaista pullamössönuorisoa, jolle ihan normaali elämä tuntuu olevan niin stressaavaa. Elämässä tulee aina eteen kamaliakin juttuja, ei ihmistä voi paapoa siihen, että kaikki silotellaan edestä

Älä jaksa. Nuoret on muutenkin kovilla, ilman että me aikuiset vittuillaan vielä lisää. Joo, hiihdettiin ennen ilman suksia kouluun side silmillä, mutta antakaa j

Miten ne on kovilla? Joutuu menemään pääsykokeisiin? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tyttö ei ole tottunt matkustamiseen niin se voi olla todella kuormittavaa. Jos yhteyksiä on useita, kuten usein on, niin siinä kasvaa reippaasti riski myöhästyä ja koko homma menee mönkään. Ei tällainen stressi ole tarpeen pääsykokeeseen menneesä, joka muutenkin nuorille stressaava tilanne. 

Mitä sitten tapahtuu, kun siellä elämässä on oikeasti jotain stressin aihetta? Tai työelämässä? Ollaanko heti uupuneinan saikulla? En ymmärrä tällaista pullamössönuorisoa, jolle ihan normaali elämä tuntuu olevan niin stressaavaa. Elämässä tulee aina eteen kamaliakin juttuja, ei ihmistä voi paapoa siihen, että kaikki silotellaan edestä

Miksi elämän pitäisi olla stressaavaa ylipäätään? Voi elää tuolla tavalla tuplalvarmistuksella, ettei stressiä tule. Se on ihan henkilökohtainen valinta. Ja usein myös terveyttä edistävä asia, stressi sairastuttaa.

Samoin "työelämän" voi järjestää niin, ettei se stressaa. Toki on olemassa paskoja firmoja paskalla johdolla, mutta kukaan ei pakota työskentelemään sellaisessa. Niihin voivat mennä stressipallerot kimpoilemaan toisiaan päin ja nauttimaan toistensa seurasta :)

Itse olin mukana tyttären pääsykoereissulla. Haluttiin pelata varman päälle ja mentiin koepaikkakunnalle jo edellisenä päivänä, koska junat voi myöhästyä. Näinhän on monena vuonna joillekin käynyt. Nautittiin hotellista, käytiin syömässä ja hotellin kuntosalilla. Nukuttiin hyvin ja aamulla tankattiin tukevasti aamiaisella. Tästä on nyt jo seitsemän vuotta, mutta hyvät muistot jäi etenkin kun tuloksena oli opiskelupaikka. Kustannukset oli ehkä 300 euroa. 

Taidealalle meidänkin nuori haki, pääsykokeet on kestäneet koko viikon, mutta voi tehdä etänä. Nuori asuu jo omillaan, mutta tuli päsykoevkoksi takaisin kotiin, niin me hoidettiin mm. ruokahuolto, että hän sai keskittyä paremmin.

Kokeet on nyt ohi ja hän palaa itsenäiseen arkeen. En kyllä vanhempana ymmärrä, että tässä olisi jotain väärää?

No mikäs siinä jos emo matkustaakin mukana. Mutta ei kai hän ole vaatimassa, että yhteiskunnan pitäisi se maksaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tyttö ei ole tottunt matkustamiseen niin se voi olla todella kuormittavaa. Jos yhteyksiä on useita, kuten usein on, niin siinä kasvaa reippaasti riski myöhästyä ja koko homma menee mönkään. Ei tällainen stressi ole tarpeen pääsykokeeseen menneesä, joka muutenkin nuorille stressaava tilanne. 

Mitä sitten tapahtuu, kun siellä elämässä on oikeasti jotain stressin aihetta? Tai työelämässä? Ollaanko heti uupuneinan saikulla? En ymmärrä tällaista pullamössönuorisoa, jolle ihan normaali elämä tuntuu olevan niin stressaavaa. Elämässä tulee aina eteen kamaliakin juttuja, ei ihmistä voi paapoa siihen, että kaikki silotellaan edestä

Älä jaksa. Nuoret on muutenkin kovilla, ilman että me aikuiset vittuillaan vielä lisää. Joo, hiihdettiin ennen

Esim. maailmantilanne, talous, ilmastonmuutos. Ja päälle tietysti vanhempien väkivalta, mitä itsekin hienosti edustat.

Taidealalla itsekin opiskelleena olin aika järkyttynyt siitä, miten vahvasti nuoret reagoivat vaikkapa ilmastonmuutos-kauhisteluun. He ihan oikeasti uskovat, että maailma loppuu kun ilmasto kuumenee, ja se vie heiltä elämäniloa ja -toivoa. Kuka sitä nyt haluaa niin elää, että tietää ettei tulevaisuudessa ole itselle mitään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos tyttö ei ole tottunt matkustamiseen niin se voi olla todella kuormittavaa. Jos yhteyksiä on useita, kuten usein on, niin siinä kasvaa reippaasti riski myöhästyä ja koko homma menee mönkään. Ei tällainen stressi ole tarpeen pääsykokeeseen menneesä, joka muutenkin nuorille stressaava tilanne. 

Mitä sitten tapahtuu, kun siellä elämässä on oikeasti jotain stressin aihetta? Tai työelämässä? Ollaanko heti uupuneinan saikulla? En ymmärrä tällaista pullamössönuorisoa, jolle ihan normaali elämä tuntuu olevan niin stressaavaa. Elämässä tulee aina eteen kamaliakin juttuja, ei ihmistä voi paapoa siihen, että kaikki silotellaan edestä

Älä jaksa. Nuoret on muutenkin kovilla, ilman että me aikuiset vittuillaan vielä lisää. Joo, hiihdettiin ennen ilman suksia kouluun side silmillä, mutta antakaa j

Huolenpito ja myötätunto ei tarkoita sitä, että kulkee kumarassa nuoren edessä silottamassa tietä ja oikomassa maton hapsuja. 

 

Monen ahdistus ja masennus alkaa ja pahenee siitä, ettei saa mahdollisuutta kohdata ja selvitä haastavista tilanteista itsenäisesti.