Lue keskustelun säännöt.
Aina näin; kotona asu ja ulkonäkö on ihan kiva, kaupungilla kun vilkaisee jossain peiliin katsoo vastaan pönäkkä, punakka matami
Kommentit (95)
Minulle kävi viiden hirveän vuoden jälkeen päinvastoin. Jouduin ryhmäkuvaan, joita olen aina vältellyt.
Naama näytti aivan kohtuulliselta olosuhteisiin nähden ja kroppa suorastaan hyvältä. Aion tilata nyt toisen samanlaisen mekon kuin tuona päivänä käyttämäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä istuin pari kesää sitten uuden kodin pihalla kun yhtäkkiä oikein säikähdin, kun sivusilmällä huomasin kuinka suoraan tähän pihaan näkyykin naapurit ja kuinka nekin näkee tänne. No, eihän se sitten ollutkaan naapurin keski-ikäinen täti kunnon mahamakkaroineen ja valtaisine riippurintoineen vaan ihan minä itse täysin epäsopivien bikinien yläosassa ja urpossa lierihatussa kun heijastuin olkkarin ikkunasta.
Oli muuten tyystin eri tyyppi kuin se jonka näin eteisen peilistä ennen kuin pihalle menin.
😂😂
Vierailija kirjoitti:
Kampaajalla pakollinen peilin edessä istuskelu se vasta nautinto onkin!
Onneksi olen likinäköinen! Näen vain mustan möykyn, jonka jatkona keikkuu kalpea läikkä naamaa ja kuontaloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole huomannut tuollaista ilmiötä peilien kanssa.
Mutta annas olla jos joku ottaa valokuvan...
Ei ollut peili eikä valokuva vaan etäämmällä oleva ruokakauppa jonka ulko-ovet on niin, että niitä "vasten" saa kävellä kassoilta pidemmän matkaa ja se lasi sitten heijastaa liki kuin peili. Herranjestas millainen lihava lyllertäjä musta on tullut. Mihin se kaikki kepeys ja elastisuus on kadonnut askeleesta ja olemuksesta? Siis tietenkin tiesin lihoneeni, mutta noinko paljon ja noinko selvästi se näkyy. Ihan hirveää.
Varmaan siitäkin johtuu kun oman peilin edessä et näe sitä muutosta mikä tapahtuu pikkuhiljaa ja sitten näet itsesi kauempaa eri perspektiivistä ja valosta.
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on. Mä olen viime vuosina alkanut oppia kuvittelemaan sen punakan matamin. Vaikka sitä ei omassa peilissä näkyisikään, niin vuosien kokemuksella pystyn tässä iässä jo sanomaan, miltä asu näyttää muissa peileissä ja valokuvissa. Kotipeili ei pysty enää huijaamaan minua :)
Tästä on se hyöty, että jos haluan näyttää ok:lta, niin se ei todellakaan riitä että kotipeilissä näyttää ok:lta. Kotipeilissä on näytettävä tyrmäävältä, jolloin on todennäköistä että muualla näyttää ok:lta.
Aiemmin selasin usein vaatekauppojen verkkosivuja ja mielessäni kehittelin ihania asuja ja mielikuvissani näin sekä sen kuinka kivalta niissä näytän että millaisissa tilanteissa niitä käytän.
Sitten hain paketin ja sovitin.. Ja järkytyin, petyin ja palautin.
Lopulta tapahtui tavallaan sama kuin sullekin eli enää oma mielikuvitukseni ei pystynyt huijaamaan minua eikä lupaamaan yhdeksää kaunista ja kymmentä hyvää. Sen jälkeen ei ole kiinnostanut edes selailla verkkokauppojen sivuja. Ei niissä ole minulle mitään.
Toisekseen tuossa rumbassa myös tuli pidettyä niitä "no kyllä tämä varmaan on ihan kiva kuitenkin"-vaatteita eli kaapissa on runsaasti päälle pantavaa jahka joskus sellainen tilanne eteen vielä tulee, että minulla on jotain menoa ja sosiaalista elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kampaajalla pakollinen peilin edessä istuskelu se vasta nautinto onkin!
Tuo oli jo nuorena aivan kamalaa kun kasvot näytti aivan kummallisilta eikä siinä näytä ollenkaan itseltään. Sittemmin ratkaisin tuon ongelman sillä, että lopetin kampaajalla käymisen ja opettelin itse siistimään latvat. Tosin tuo johtui enemmänkin siitä, ettei yhdenkään kampaajan kädenjälkeen voinut olla aidosti tyytyväinen vaan hampaita kiristellen maksoi lopputuloksesta ja sitten tuli sellainen aika, ettei moiseen turhuuteen vaan ollut varaa rahojaan tuhlata.
Nyt on sitten ollut jo vuosia just sellainen hyväkuntoinen tukka jollaisesta aina nuorenakin haaveilin, mutta eipä se enää tässä konkurssissa lohduta.
Vierailija kirjoitti:
Kampaajalla pakollinen peilin edessä istuskelu se vasta nautinto onkin!
Kampaamo on pahin!
Olen kyllä kuullut, että kaikki järkyttää kampaamossa. Se valo on niin voimakas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihminen näyttää yleensä paremmalta liikkeessä, ei peiliin tai kameraan tapitttavana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole huomannut tuollaista ilmiötä peilien kanssa.
Mutta annas olla jos joku ottaa valokuvan...
Ei ollut peili eikä valokuva vaan etäämmällä oleva ruokakauppa jonka ulko-ovet on niin, että niitä "vasten" saa kävellä kassoilta pidemmän matkaa ja se lasi sitten heijastaa liki kuin peili. Herranjestas millainen lihava lyllertäjä musta on tullut. Mihin se kaikki kepeys ja elastisuus on kadonnut askeleesta ja olemuksesta? Siis tietenkin tiesin lihoneeni, mutta noinko paljon ja noinko selvästi se näkyy. Ihan hirveää.
Niin, me muut kyllä huomaamme sen, mutta jännä ettei itse sitä huomaa ja ei siksikään tee asialle mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä vuoksi, te sisaret itse lyttäätte itseänne? Ei yhtään kukaan ihminen näytä aina ja kaikista kulmista hyvältä. Miksi pitäisi? Ja eikö teitä koskaan kyllästytä nämä iänikuiset laihdutuspuheet?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko aika laihduttaa?
Olen normaalipainoinen.
ap
Nykynormaali vai oikeasti normaali?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kampaajalla pakollinen peilin edessä istuskelu se vasta nautinto onkin!
Minä näytän aina niin hyvältä siinä parturituolissa istuessani ja kuvittelen, että muutkin sen näkevät ja saisin kenet vaan haluaisin. Se tunne katoaa pian liikkeestä ulos astuttuani ja nähtyäni kuvajaiseni jostain näyteikkunasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kampaajalla pakollinen peilin edessä istuskelu se vasta nautinto onkin!
Kampaamo on pahin!
Olen kyllä kuullut, että kaikki järkyttää kampaamossa. Se valo on niin voimakas.
Erikoista kyllä, se kampaaja ei näytä oudolta peilin kautta katsottuna vaan sinällään ihan samanlaiselta kuin kasvotustenkin. Ei sen naama ole oudon värinen eikä sen posket näytä valahtaneilta eikä kasvoissa ole kummallisia varjoja vaikka samassa valaistuksessahan sekin on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä tökkii eniten? Eivät muutkaan ihmisten ilmoilla olevat ole mitään missejä ja mistereitä tai tyylilähettiläitä.
Minusta taas suurin osa ihmisistä näyttää suht siisteiltä, mutta itse on kamalan homssuinen, vaikka kotoa lähtiessä oli ihan ok.
Vierailija kirjoitti:
Ah, tuttua. Ja nykykameroissa aktivoituu minun kohdalla joku antifiltteri, tai aging filtteri, mikä lerpauttaa leukaperät ja rypistää ihon, sävyttää ihon harmaaksi lisäten laikkuja sinne tänne.
Minun kameraan on aktivoitunut jokin vatsastapuhujanukkefiltteri. On oudosti alkanut lisätä juonteet suupielistä alaspäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko aika laihduttaa?
Olen normaalipainoinen.
ap
Nykynormaali vai oikeasti normaali?
167cm, 64kg. Kelpaako? Sinulle varmastikaan ei, itse olen tyytyväinen.
ap
Täysin sama. Ja ollut aina. Eikä ikääkään ole vielä paljon! Kaikki piirteeni ovat vain sellaiset että näytän aina vähän suttuiselta, ihan sama mitä teen :D katselin juuri teini-ikäksenä ottamiani kuvia itsestäni joita olen ottanut läpällä juuri epäedullisista hetkistä, ja sama vika kuin yhä. Hiukseni ovat luonnostaan ohuet mutta pörröiset ja huononkuntoiset, pienikin univaje vetää kasvot sellaiseen ihmeelliseen turvotukseen ja silmänaluset tummiksi. Näytän helposti todella laitapuolen kulkijalta, kaikki ehostukset jotenkin eivät näytä ehostuksilta minulla tai saavat aikaan oudon, rasvaisen ja päällemaalatun lookin.
Hyvä tapa kohdata todellisuus on katsoa itseään peilin edessä sivuttain. Auts.
Vierailija kirjoitti:
Olen kaupan peilejä säikähtänyt kyllä, mutta kotona myös huomasin miltä oikeasti näytän kun sain lukulasit ja kerrankin näin itseni peilistä läheltä. En ilahtunut.
Siitä on jo muutamia vuosia aikaa kun sain eräistä häistä ammattikuvaajan ottaman salakuvan. Siitä kuvasta sain tietää, että minulla roikkuu posket kuin vanhoilla ihmisillä. Kotona katsoin sivupeilistä ja huomasin että totta se on, minusta on tullut hamsterin ja bulldogin sekoitus ja kasvot ovat kuin viinan turvottamat, mutta ilman ryyppäämisen iloja.
Tämä. Oltiin työpaikan järjestämällä illallisella ja joku s**tanan someintoilija oli kuvannut meistä videon Instagramiin. Tästä videosta mulle selvisi että mulla ei ole leukaluuta kai enää ollenkaan, vaan koko kaula löllyää tasaisena kynityn kalkkunan värisenä massana. Ennen tätä videota en ollut tietoinen siitä että mulla on kaksoisleukaa ollenkaan.
Eikä sitä ole edelleenkään kun katson itseäni peilistä, mutta näköjään se ilmestyy kun liikun ja joku sitten helkutti vieköön kuvaa salaa sivusta! Itkin kun näin tuon videon ja nyt olen tietoinen leuastani aina kun olen hereillä. Etenkin jos olen ihmisten ilmoilla. Varmaan kurkottelen nyt kaulaani epäluonnollisesti ja kehitän jonkun selkärankavamman itselleni. Jos tuota kirottua videota ei olisi julkaistu, olisin edelleen autuaan tietämätön asiasta.
Kampaajalla pakollinen peilin edessä istuskelu se vasta nautinto onkin!