Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kuuluuko masennus vanhenemiseen (mutta siitä vaietaan)?
28.05.2025 |
Ulkonäkö muuttuu, estrogeenitasot romahtavat, tulee univaikeuksia, nivelkipuja ja väsymystä, lihoo helpommin jne. Kuuluuko tähän muutosten litaniaan myös masennus? Eivätkö vanhat vain halua puhua siitä jolloin jokainen saa sen itse omakohtaisesti kokea kun aika on ja liittyä vaikenevaan joukkoon? Oletko vanha ja masennuitko iän myötä?
Kommentit (36)
Masennus on yleinen vaihdevuosioire. Kannattaa kokeilla hormonikorvaushoitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole masentunut missään vaiheessa, nyt olen jo yli seitenkymppinen. Minulla on hyvä koti, parisuhde, lapsia, ystäviä, harrastuksia. Niillä pärjää.
Ei, mutta se on usein vanhenemisen liitännäissairaus. Onneksi ei tarvitse vanheta, jos osaa asiansa.
Tilapäisenä voi kuulua kyllä esim. vaihdevuosiprosessiin, tai ihan vaan keski-iän kriisiin. Mutta ei sen kuulu päälle jäädä, eikä se useimmilla jääkään - tutkimusten mukaan ihmiset on keskimäärin onnettomimmillaan 40-50 vuoden iässä, mutta siitä eteenpäin onnellisuus alkaa nousta niin, että ihmisen elämän onnellisimmat vuodet on 60 vuoden paikkeilla /jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 51 v nainen ja olen ollut kerran elämässäni masentunut , se oli alle kolmekymppisenä. Sen jälkeen ei ole masennusta näkynyt. Vaihdevuodetkin on luomuna menneet tosi helposti, eikä mulla ole mitään terveys- eikä jaksamisongelmia vielä.
Masennuin jo lapsuudessa. Sillä hetkellä, kun tajusin, että millään ei ole mitään väliä ja kohtalo määrää kaikesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tiedä, taidan olla vanha kun lapset ovat perheellisiä ja itse jään parin vuoden kuluttua eläkkeelle.
Työelämä on viimeisten vuosien aikana tullut hulluksi, työtä ei ehdi tehdä kunnolla ja tuntuu, että sammuttaa vaan tulipaloa ja kaikki kehittäminen jää ja sitä hoetaan, pitäisi tehdä. Työpäivän jälkeen en jaksa mitään, asun yksin ja kerran viikossa keräilen kahvikuppeja ympäri asuntoa, että seuraavaksi viikoksi on puhtaita. En jaksa ottaa ystäviin yhteyttä, en käydä edes kävelyllä.
Elämä on kuin teinillä, ihan sama. En mitenkään jaksa ajatella tulevaisuutta, tuntuu että elän jotain välivaihetta. Pelkään, jos olen yhtä flegmaattinen kun jään eläkkeelle löydyn kissan syömään raatona kotoani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen 65 enkä ole masentunut.
Mutta nyt kun sanot, tunnen kyllä aika monta ikäistäni tai vähän vanhempaa masentunutta. Äitini kuoli 84-vuotiaana jokusia vuosia sitten ja löysin häneltä masennuslääkkeet.
Vai onko niin, että herkästi kirjoitetaan masennuslääkkeet, kun vanhus valittaa yksinäisyyttään yms. Onko masennus syy vai seuraus?
Vierailija kirjoitti:
En ole masentunut missään vaiheessa, nyt olen jo yli seitenkymppinen. Minulla on hyvä koti, parisuhde, lapsia, ystäviä, harrastuksia. Niillä pärjää.
Ihan sama täällä, N76.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen 65 enkä ole masentunut.
Mutta nyt kun sanot, tunnen kyllä aika monta ikäistäni tai vähän vanhempaa masentunutta. Äitini kuoli 84-vuotiaana jokusia vuosia sitten ja löysin häneltä masennuslääkkeet.
Vai onko niin, että herkästi kirjoitetaan masennuslääkkeet, kun vanhus valittaa yksinäisyyttään yms. Onko masennus syy vai seuraus?
62 enkä ole vielä masentunut. Mutta fyysisten sairauksien vuoksi melkein joka kerta lääkärissä teetetään masennustesti. Myös masennuslääkkeitä on tyrkytetty. Saavatko niistä provikkaa?
Korvaushoito poisti masennuksen.
Toinen on alkoholi. En voi käyttää yhtään, ahdistaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Korvaushoito poisti masennuksen.
Toinen on alkoholi. En voi käyttää yhtään, ahdistaa.
Minä en ole koskaan ymmärtänyt oikein alkoholin kohtuukäyttöä. Että olisi viikossa jokin tietty määrä, minkä voisi juoda eikä se vaikuttaisi mihinkään. Itselläni alkoholi aiheuttaa aina väsymystä ja apeaa oloa. Pienikin määrä. Juon lasin pari juhannuksena tai jouluna. Jos joisin useammin, olisin luultavasti aika masentunut.
Paremmin minulla menee kuin parikymppisenä. Nuoremmiten stressaa enemmän, kun ei ole vielä elämänkokemusta.
Testosteroni on kyllä se onnellisuushormoni eikä estrogeeni. Toki testosteronitasotkin laskevat vaihdevuosissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Korvaushoito poisti masennuksen.
Toinen on alkoholi. En voi käyttää yhtään, ahdistaa.
Minä en ole koskaan ymmärtänyt oikein alkoholin kohtuukäyttöä. Että olisi viikossa jokin tietty määrä, minkä voisi juoda eikä se vaikuttaisi mihinkään. Itselläni alkoholi aiheuttaa aina väsymystä ja apeaa oloa. Pienikin määrä. Juon lasin pari juhannuksena tai jouluna. Jos joisin useammin, olisin luultavasti aika masentunut.
Ihmiset on erilaisia. Mulle alkoholi ei ole aiheuttanut koskaan minkäänlaista masennusta, eikä väsyystäkään kuin korkeintaan seuraavaksi päiväksi jos on oikein paljon juonut. Eikä tämä ainakaan näin 51-vuotiaaksi mennessä ole muuttunut miksikään.
Kyllä varmasti. Useat esittävät pirteää, vaikka loppujen lopuksi ei kiinnosta mikään muu kuin nukkuminen.
Masennus ei tule kaikille, missään iässä.
Käy lääkärillä niin saat apua.
Alue: Aihe vapaa
Ei masennus katso ikää. Nykyinen aika on niin pinnallinen. Että jo keski-ikäiset ihmiset yritetään hiljentää yhteiskunnassa