Onko muita elämässä huono onnisia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"En ole tuo aiempi, mutta ihmettelen näkökulmaasi. Jos ihminen joutuu koko elämänsä kiusatuksi ja syrjityksi niin itse voi myös vaikuttaa siihen, että onko tekemisissä tämän kaltaisten ihmisten kanssa. Kannattaa pohtia, että miksi hakeudut tietynlaisten ihmisten pariin. Ja toisekseen, jos ihminen tulee koko elämänsä omasta mielestään syrjityksi niin katsoisin kyllä peiliin ja kysyisin, että miksi näin? Onko vastaus kuitenkin siellä peilissä? "

Vau. Syytät syrjittyjä syrjityksi tulemisesta. Taidat olla sellainen ihminen, että potkit muita ihan huviksesi.

 

Olen itse entinen koulukiusattu, joten olet väärässä. Ihminen voi kuitenkin aikuisena valita seuransa hyvin pitkälle. Ja rehellisesti sanottuna ihmettelen sitä, jos ihminen tulee koko elämänsä ajan aina vaan syrjityksi ja kiusatuksi. Kyllä siinä

Perustele ihmeessä. Lue toki ensin kommenttini numerolla 77. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen melkein 40v mies. Nuorena kiusattu ja syrjitty, vanhempana yhä syrjitty. En hirveästi tykkää ihmisistä, mutta sentään olen huolehtinut kunnostani ja taloudestani. Taloudellinen tilanteeni on hyvä. Jotkut valittavat rahasta, mutta eivät ole valmiita järjestelmällisesti hoitamaan talouttaan hyvin päästäkseen edes kohtuulliseen taloudelliseen asemaan. Kyllä talousasioita hankalampi asia on ihmiset. Helpompaa on olla pois ihmisten luota, koska moni on aika kamala sellaisille, jotka eivät ole samanlaisia "normoja" kuin hän. Onneksi saa tehdä etätöitä.

 

Vaikka talou

"Eihän elämä ole pelkkää kuplassa oloa, silloin on syrjäytynyt. Pitää oman kuplansa lisäksi olla yhteiskunnan riittävän täysipainoinen jäsen. "

Tämäpä se. Itse olen aina tehnyt töitä ja koskaan en ole sossutukeja nostanut, mutta sosiaalisesti olen jäänyt jälkeen. En voi tälleen keski-ikäisenä enää oikein korjailla näitä asioita. Teen sen mitä pystyn enkä yhtään enempää. Moni sosiaalisesti syrjäytynyt myös syrjäytyy työelämästä. Jotkut jopa työkyvyttömyys-eläkkeelle, jos tilanne on täysin paha. Sitä en ehkä kuitenkaan ymmärrä. Parempi se on työtä tehdä kuin "kostaa" yhteiskunnalle syrjäytymällä yhä lisää. Mutta jos sosiaaliset jutut päättyvät pään hakkaamiseen seinään, niin kyllä oikeasti pystyy sit yksinkin harrastamaan kaikkea ja tekemään kivoja asioita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kannattaa pohtia, että miksi hakeudut tietynlaisten ihmisten pariin. Ja toisekseen, jos ihminen tulee koko elämänsä omasta mielestään syrjityksi niin katsoisin kyllä peiliin ja kysyisin, että miksi näin? Onko vastaus kuitenkin siellä peilissä? "

On. On diagnosoitu autismi ja ADHD. Mutta enhän minä niitä valinnut, enkä voi neurologista poikkeavuuttani päätöksillä muuksi muuttaa. 

Ja tämän kautta ymmärrän myös muita, eri syistä syrjittyjä ja kiusattuja. Ei hekään yleensä PYSTY muuttumaan sellaisiksi, että ihmiset tykkäisivät heistä. Korkeintaan jotain pinnallsiia käytös- ja puhetapoja pystyy hiomaan, mutta jos persoonallisuuden ytimessä on jotain mikä ärsyttää muita, niin kyllähän ne huonotapaiset ihmiset aina niihin tarttuu ja kiusaa ja syrjii.

 

Myös minulla on ADHD. Ei autismia, mutta vahvoja piirteitä löytyy. Ja olen oll

Täällä yksi eri AuDHD. Olen yksinäinen. Enkä syytä siitä muita vaan olosuhteita. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen melkein 40v mies. Nuorena kiusattu ja syrjitty, vanhempana yhä syrjitty. En hirveästi tykkää ihmisistä, mutta sentään olen huolehtinut kunnostani ja taloudestani. Taloudellinen tilanteeni on hyvä. Jotkut valittavat rahasta, mutta eivät ole valmiita järjestelmällisesti hoitamaan talouttaan hyvin päästäkseen edes kohtuulliseen taloudelliseen asemaan. Kyllä talousasioita hankalampi asia on ihmiset. Helpompaa on olla pois ihmisten luota, koska moni on aika kamala sellaisille, jotka eivät ole samanlaisia "normoja" kuin hän. Onneksi saa tehdä etätöitä.

"Eihän elämä ole pelkkää kuplassa oloa, silloin on syrjäytynyt. Pitää oman kuplansa lisäksi olla yhteiskunnan riittävän täysipainoinen jäsen. "

Tämäpä se. Itse olen aina tehnyt töitä ja koskaan en ole sossutukeja nostanut, mutta sosiaalisesti olen jäänyt jälkeen. En voi tälleen keski-ikäisenä enää oikein korjailla näitä asioita. Teen sen mitä pystyn enkä yhtään enempää. Moni sosiaalisesti syrjäytynyt myös syrjäytyy työelämästä. Jotkut jopa työkyvyttömyys-eläkkeelle, jos tilanne on täysin paha. Sitä en ehkä kuitenkaan ymmärrä. Parempi se on työtä tehdä kuin "kostaa" yhteiskunnalle syrjäytymällä yhä lisää. Mutta jos sosiaaliset jutut päättyvät pään hakkaamiseen seinään, niin kyllä oikeasti pystyy sit yksinkin harrastamaan kaikkea ja tekemään kivoja asioita.

Työkyvyttömyyseläkkeelle ei jäädä huvikseen. Puolet hakemuksista hylätään, todella sairailtakin evätään eläke ja todetaan, että töihin vaan. 

Olen itse tällä hetkellä kuntoutustuella. Vielä muutama vuosi sitten olin samassa pisteessä kuin sinä. 

En minä pysty paranemaan tässä yksinäisyydessä. On ihmisyyteen koodattu, ettei hänen kuulu selvitä täysin yksin maailmassa. 

Vierailija kirjoitti:

"Kannattaa pohtia, että miksi hakeudut tietynlaisten ihmisten pariin. Ja toisekseen, jos ihminen tulee koko elämänsä omasta mielestään syrjityksi niin katsoisin kyllä peiliin ja kysyisin, että miksi näin? Onko vastaus kuitenkin siellä peilissä? "

On. On diagnosoitu autismi ja ADHD. Mutta enhän minä niitä valinnut, enkä voi neurologista poikkeavuuttani päätöksillä muuksi muuttaa. 

Ja tämän kautta ymmärrän myös muita, eri syistä syrjittyjä ja kiusattuja. Ei hekään yleensä PYSTY muuttumaan sellaisiksi, että ihmiset tykkäisivät heistä. Korkeintaan jotain pinnallsiia käytös- ja puhetapoja pystyy hiomaan, mutta jos persoonallisuuden ytimessä on jotain mikä ärsyttää muita, niin kyllähän ne huonotapaiset ihmiset aina niihin tarttuu ja kiusaa ja syrjii.

Juurikin näin. Jos on syntynyt vähänkin liikaa keskihajonnan ulkopuolelle henkisesti tai jos on nuorena joutunut tarpeeksi traumatisoiduksi, niin eipä siitä enää koskaan täysin "parannu" tai "normalisoidu". Jos taas normoksi syntynyttä kiusataan ja syrjitään, mutta päästessään "eri laitokseen" (opiskelu, työpaikka) jossa ei ole niitä k...päitä enää, niin saattaa jopa "parantua" ja päästä taas täysin normaaliin elämään kiinni. On sit tämän normon omasta asenteesta kiinni, että ottiko opiksi syrjinnästä vai kääntääkö takkinsa samanlaiseksi pelkuriksi, että miten kohtelee tulevaisuudessa hieman erikoisempia henkilöitä. Toki se erikoinenkin henkilö voi olla k...pää, ei mikään sitä estä. Mutta jos kohtelee eriarvoisesti vain sen takia, että jonkun persoona on hieman erikoinen, kertoo negatiivista vain tästä joka harrastaa eriarvoista kohtelua.

Tämä on oikein kunnon heittäytymisketju. "Minulla on ADHD, autismi ja helvetin vaikeaa muutenkin, niin saan käyttäytyä miten huvittaa. Eli olla kusipää ja vittumainen ihminen. Sen jälkeen syytän muita syrjiviksi ja epäsuvaitseviksi kun ne eivät halua olla tälläisen negatiivisen mulkun kavereita. Byhyy, miksi minä olen ainut kenellä on koskaan ollut vaikeaa ja muut saavat olla iloisia!"

Suhtaudun neutraalisti toisten menestyksiin ja onnittelen kohteliaasti. Eivät ne minua juuri liikuta. Suhtaudun elämään realistisesti, ja ajattelen, että myös paska kuuluu elämään. Olen kai keskionninen enkä huono-onninen. On tullut paskaa niskaan mutta myös jotain hyvää. Joskus paskasta on jopa seurannut hyvää.

Vierailija kirjoitti:

Tämä on oikein kunnon heittäytymisketju. "Minulla on ADHD, autismi ja helvetin vaikeaa muutenkin, niin saan käyttäytyä miten huvittaa. Eli olla kusipää ja vittumainen ihminen. Sen jälkeen syytän muita syrjiviksi ja epäsuvaitseviksi kun ne eivät halua olla tälläisen negatiivisen mulkun kavereita. Byhyy, miksi minä olen ainut kenellä on koskaan ollut vaikeaa ja muut saavat olla iloisia!"

Onko näin? En ole lukenut ketjua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen melkein 40v mies. Nuorena kiusattu ja syrjitty, vanhempana yhä syrjitty. En hirveästi tykkää ihmisistä, mutta sentään olen huolehtinut kunnostani ja taloudestani. Taloudellinen tilanteeni on hyvä. Jotkut valittavat rahasta, mutta eivät ole valmiita järjestelmällisesti hoitamaan talouttaan hyvin päästäkseen edes kohtuulliseen taloudelliseen asemaan. Kyllä talousasioita hankalampi asia on ihmiset. Helpompaa on olla pois ihmisten luota, koska moni on aika kamala sellaisille, jotka eivät ole samanlaisia "normoja" kuin hän. Onneksi saa tehdä etätöitä.

6 6

Ei työkyvyttömyyseläkkeelle pääse pelkän sosiaalisen syrjäytymisen takia, pitää olla diagnoosi vakavasta toimintakykyä merkittävästi alentavasta sairaudesta sekä useitten vuosien kuntoutumisyrityksiä. 

"Maybe your path is tougher because your calling is higher"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"En ole tuo aiempi, mutta ihmettelen näkökulmaasi. Jos ihminen joutuu koko elämänsä kiusatuksi ja syrjityksi niin itse voi myös vaikuttaa siihen, että onko tekemisissä tämän kaltaisten ihmisten kanssa. Kannattaa pohtia, että miksi hakeudut tietynlaisten ihmisten pariin. Ja toisekseen, jos ihminen tulee koko elämänsä omasta mielestään syrjityksi niin katsoisin kyllä peiliin ja kysyisin, että miksi näin? Onko vastaus kuitenkin siellä peilissä? "

Vau. Syytät syrjittyjä syrjityksi tulemisesta. Taidat olla sellainen ihminen, että potkit muita ihan huviksesi.

 

Olen itse entinen koulukiusattu, joten olet väärässä. Ihminen voi kuitenkin aikuisena valita seuransa hyvin pitkälle. Ja rehellisesti sanottuna ihmettelen sitä, jos ihminen tulee koko elämänsä ajan aina vaan syrjityksi ja kiusatuksi. Kyllä siinä väkisellä herää ajatus siitä, että miksi näin

Yleensä se tyyppi on tullut kiusatuksi jo aiemmin ja muut kiusaajat haistavat sen. Samoin kuin lapsena hyväksikäytettyä käyttää hyväkseen muutkin ja joutuvat seksuaaliväkivallan kohteiksi myös aikuisina. 

Jos vanhempi on kiusaaja, lapseen muodostuu kiusatun ihmisen joku koodi. Minulla ei ole kokemusta kiusaamisesta, mutta psykopaatin lapsena olen onnistunut joutumaan kahden muunkin uhriksi, vaikka olen ihan mukava ja muutkin pitävät seurastani. Tuosta on jäänyt joku aukko suojaukseeni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkässä juoksussa hyvä ja huono tuuri menee tasan kaikilla. Kaikki muu on sitten valinnoista ja asenteesta kiinni.

Aika naiivia ajatella, että tuuri menisi tasan.

Ei se ole naiviia vaan ihan puhtaasti todennäköisyyslaskentaa. Jos heität noppaa todella kauan, kaikkia silmälukuja tulee likimain saman verran.

Voi tehdä päätelmän että nämä asiat eivät jostain syystä ole verrattavissa. Elämä ei olekaan sattumapeliä.

Tuo noppakommentti lähinnä kertoo, että hänellä ei taida olla kovin paljoa kokemusta elämästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkässä juoksussa hyvä ja huono tuuri menee tasan kaikilla. Kaikki muu on sitten valinnoista ja asenteesta kiinni.

Aika naiivia ajatella, että tuuri menisi tasan.

Ei se ole naiviia vaan ihan puhtaasti todennäköisyyslaskentaa. Jos heität noppaa todella kauan, kaikkia silmälukuja tulee likimain saman verran.

Voi tehdä päätelmän että nämä asiat eivät jostain syystä ole verrattavissa. Elämä ei olekaan sattumapeliä.

Tuo noppakommentti lähinnä kertoo, että hänellä ei taida olla kovin paljoa kokemusta elämästä.

Joo, nopalla varmaan tulee keskimäärin kaikkia osumia, mutta osalla on parempi noppa kuin toisilla ja toisilta se tuntuu puuttuvan kokonaan. 

Vierailija kirjoitti:

"Maybe your path is tougher because your calling is higher"

Joo, Jeesuskin tapettiin muiden syntien takia...

Marttyyrin rooli vaan ei ole kovin innostava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkässä juoksussa hyvä ja huono tuuri menee tasan kaikilla. Kaikki muu on sitten valinnoista ja asenteesta kiinni.

Aika naiivia ajatella, että tuuri menisi tasan.

Ei se ole naiviia vaan ihan puhtaasti todennäköisyyslaskentaa. Jos heität noppaa todella kauan, kaikkia silmälukuja tulee likimain saman verran.

Voi tehdä päätelmän että nämä asiat eivät jostain syystä ole verrattavissa. Elämä ei olekaan sattumapeliä.

Tuo noppakommentti lähinnä kertoo, että hänellä ei taida olla kovin paljoa kokemusta elämästä.

Joo, nopalla varmaan tulee keskimäärin kaikkia osumia, mutta osalla on parempi noppa kuin toisilla ja toisilta se tuntuu puuttuvan kokonaan. 

On niitäkin, joilla siinä nopassa on painot. Tulee aina kutonen.