Onko muita elämässä huono onnisia?

Vierailija kirjoitti:

Olen melkein 40v mies. Nuorena kiusattu ja syrjitty, vanhempana yhä syrjitty. En hirveästi tykkää ihmisistä, mutta sentään olen huolehtinut kunnostani ja taloudestani. Taloudellinen tilanteeni on hyvä. Jotkut valittavat rahasta, mutta eivät ole valmiita järjestelmällisesti hoitamaan talouttaan hyvin päästäkseen edes kohtuulliseen taloudelliseen asemaan. Kyllä talousasioita hankalampi asia on ihmiset. Helpompaa on olla pois ihmisten luota, koska moni on aika kamala sellaisille, jotka eivät ole samanlaisia "normoja" kuin hän. Onneksi saa tehdä etätöitä.

Vaikka talouden hallinta on sinulle helppoa, ei se ole sitä kaikille. Joku voisi vastata sinulle, että "Jotkut valittavat ihmissuhteusen vaikeudedta, mutta eivät ole valmiita järjestelemällisesti hoitamaan ihmissuhteitaan hyvin päästäkseen edes kohtuulliseen sosuaaliseen asemaan." Toisille sosialisointi on helpompaa kun raha-asiat ja toisille toisin päin, turha kummankaan on jeesustella. Joillekkin taas molemmat asiat ovat todella hankalia ja aikaa vieviä, mutta silti onnistuvat kovalla työllä hoitamaan molemmat hyvin.

En jaksakaan. Tai toki silloin harvoin, kun olen toisten ihmisten kanssa tekemisissä, olen vilpittömästi iloinen, jos heillä menee hyvin. Hirveää se olisi, jos kaikilla menisi huonosti. Mutta en todellakaan ole muuten positiivinen enää minkään suhteen, kaikessa epäonnistunut ja mahdollisuuteni pilannut, ei mitään toivoa enää tulevaisuuden osalta. Samaa paskaa pahimmillaan vielä 30-40 vuotta. Juu, en tule jaksamaan.

Ei ole, olet ainoa

Omalla kohdallani ajattelen, että positiivisuuden sijaan minulle tärkeää on tyyni hyväksyminen. Se ei tarkoita että ajattelisin että esim. perheessäni tapahtuneet minua kuormittaneet asiat (mielenterveys- ja päihdeongelmat, väkivalta, itsemurha, vakavat sairaudet) olisivat olleet moraalisesti oikein. Vaan että ne nyt vain ovat tapahtuneet ja osa niistä aiheutti dominoefektin kuten lapsuuden raakka väkivalta vei sisarukseni mielenterveyden, mikä puolestaan aiheutti hänen itsemurhansa, mikä puolestaan aiheutti minulle suuren surun ja hidasti opintojani mikä puolestaan huononsi työelämäasemaani jne.

En voi kapinoida menneisyyttä vastaan. Voin vain elää tätä päivää.

Vierailija kirjoitti:

No ei tässä mikään hyvä olo ole,hirveä pelko kankkunen kun join eilen litran ginipullon uhhh:(((

Se oli sun oma valintas

Vierailija kirjoitti:

Elämää ei voi pidentää, mutta sitä voi aina lyhtentää. Valtavan lohduttavaa, että tämän kaiken voi vaan päättää. 

Mikä siinä on lohduttavaa että tämän kaiken voi päättää? Mitä sen jälkeen? Mistä tiedät onko sitten parempaa vai pahempaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen melkein 40v mies. Nuorena kiusattu ja syrjitty, vanhempana yhä syrjitty. En hirveästi tykkää ihmisistä, mutta sentään olen huolehtinut kunnostani ja taloudestani. Taloudellinen tilanteeni on hyvä. Jotkut valittavat rahasta, mutta eivät ole valmiita järjestelmällisesti hoitamaan talouttaan hyvin päästäkseen edes kohtuulliseen taloudelliseen asemaan. Kyllä talousasioita hankalampi asia on ihmiset. Helpompaa on olla pois ihmisten luota, koska moni on aika kamala sellaisille, jotka eivät ole samanlaisia "normoja" kuin hän. Onneksi saa tehdä etätöitä.

 

Vaikka talouden hallinta on sinulle helppoa, ei se ole sitä kaikille. Joku voisi vastata sinulle, että "Jotkut valittavat ihmissuhteusen vaikeudedta, mutta eivät ole valmiita järjestelemällisesti hoitamaan ihmissuhteitaan hyvin päästäkseen edes kohtuulliseen sosuaaliseen asemaan." Toisille sosialisointi on helpompa

Sinun logiikkasi on huonompaa kuin minun. Miksi päättelen näin? Miten sinä muuten päättelit yhtään mitenkään väitettäsi? Muuten kuin että käänsit väitteeni/kokemukseni päälaelleen? Et perustellut mitenkään. No minäpä voin perustella oman kokemukseni ja sen miksi siitä saan valittaa. Jos on olemassa asia johon vain itse voi vaikuttaa, niin sittenhän se asia ei ole kenenkään muun kuin itsensä vika. Jos taas muutkin ovat vaikuttamassa asiaan, niin sitten se ei ole pelkästään oma vika. Vaikuttaako joku toinen ihminen talousasioihisi? Mielestäni ihmisen ollessaan aikuinen, vastaus tähän on: EI. Entä vaikuttaako ihmissuhteisiin muukin kuin sinä itse? Vastaus on: KYLLÄ. Jo peruskoulussa opetetaan perus-matematiikkaa. Ja kyllä aika paljon enemmänkin. Jos et kuunnellut yhtään tunnilla ja opetellut, vaan keskityit häiriköimään, niin se ei ole muiden vika. Eikä sekään ole muiden vika, jos jostain kumman syystä et osaa suhteuttaa tuloja ja menoja oikein. Vain sinä pystyt siihen vaikuttamaan. No mutta, sosiaalisissa asioissa pystyy vain rajallisesti vaikuttamaan muihin ihmisiin, paitsi jos on manipuloiva psyko tai narsu. Lisäksi kasvotusten käyvässä viestinnässä 80 % muistaakseni on sanatonta. Näissäkin voi mennä moni asia pieleen ja jo sekin saattaa vaikuttaa sosialisointiin negatiivisesti, eikä ihminen itse näe taikka tiedä antaako hän oikeanlaista viestiä toiselle. Ja sit on sekin, jos oma pärstäkerroin yms. eivät vaan miellytä suurinta osaa ihmisistä, niin ei se oma syy ole. Ei kukaan voi ottaa toisen ihmisen negatiivisesta reaktiosta vastuuta itselleen. Voi olla vaikka kuinka reilu ja hyvä tahansa ja aina tulla syrjityksi. Itse olen huomannut monissa sen, että vaikka itse auttaa asioissa ja yrittää myös kehittyä ihmisenä, niin nämä toiset eivät. Sitten kun edes joskus yrittää pyytää itse apua tai ymmärrystä, niin sitä ei saa. Ja syrjintää Suomessa on paljon. On paljon yksinäisiä ihmisiä, jotka tekevät itse asioita, koska sellaisia varsinaisia kunnon kavereita ei tahdo löytyä. Mutta tarttuvat kyllä hyviin rientoihin, jos sellainen sattuu eteen, elikä omasta asenteesta ei kuitenkaan ole kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämää ei voi pidentää, mutta sitä voi aina lyhtentää. Valtavan lohduttavaa, että tämän kaiken voi vaan päättää. 

Mikä siinä on lohduttavaa että tämän kaiken voi päättää? Mitä sen jälkeen? Mistä tiedät onko sitten parempaa vai pahempaa?

Eri, mutta minusta on selvää että tämä biologinen koneisto tuottaa tietoisuuden ja persoonallisuuden, ja kun se lopullisesti kuolemassa sammuu, ei ole yhtään mitään, ei pahempaa eikä parempaa. Minua ei vaan enää ole. Se on aika paljon parempi vaihtoehto kuin kärsimys. 

Mä olin lapsena todella kateellinen muille. Tunsin olevani ruma, huono, epäonnistunut. Valehtelin kaikesta vain saadakseni edes jotain huomiota. Jossain kohtaa asiat kääntyivät päälaelleen, ehkä sen jälkeen kun sain lapseni. Heiltä olen saanut kaiken sen rakkauden ja läheisyyden mitä olen koko elämäni kaivannut. On mulla mieskin, mutta liittomme on lähinnä kämppissuhde enää. Sekään ei silti masenna tai tuo epäonnistunutta oloa. Iloitsen muiden lapsista, parisuhteista, lähes kaikesta! Ehkä vain jos jollain on oikeasti paljon rahaa ja mahdollisuus toteuttaa kaikkea mitä itse haluan, tunnen jonkinlaisen kateudenpiston sydämessäni.

Nuorimmainen tyttäreni on kuin minä lapsena. Alakuloinen ja ajattelee olevansa kovin epäonninen. On kateellinen muille. Olen iloinen, että hän puhuu mulle, itse kun en aikanaan puhunut kellekään tunteistani. Toivon, että hän aikanaan kokee saman käännekohdan elämässään kuin itse koin. Häntä on ainakin rakastettu ja hän saa elämässään niin paljon, paljon enemmän kuin itse sain.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen melkein 40v mies. Nuorena kiusattu ja syrjitty, vanhempana yhä syrjitty. En hirveästi tykkää ihmisistä, mutta sentään olen huolehtinut kunnostani ja taloudestani. Taloudellinen tilanteeni on hyvä. Jotkut valittavat rahasta, mutta eivät ole valmiita järjestelmällisesti hoitamaan talouttaan hyvin päästäkseen edes kohtuulliseen taloudelliseen asemaan. Kyllä talousasioita hankalampi asia on ihmiset. Helpompaa on olla pois ihmisten luota, koska moni on aika kamala sellaisille, jotka eivät ole samanlaisia "normoja" kuin hän. Onneksi saa tehdä etätöitä.

 

Vaikka talouden hallinta on sinulle helppoa, ei se ole sitä kaikille. Joku voisi vastata sinulle, että "Jotkut valittavat ihmissuhteusen vaikeudedta, mutta eivät ole valmiita järjestelemällisesti hoitamaan ihmissuhteitaan hyvin päästäkseen edes kohtuulliseen sosua

En ole tuo aiempi, mutta ihmettelen näkökulmaasi. Jos ihminen joutuu koko elämänsä kiusatuksi ja syrjityksi niin itse voi myös vaikuttaa siihen, että onko tekemisissä tämän kaltaisten ihmisten kanssa. Kannattaa pohtia, että miksi hakeudut tietynlaisten ihmisten pariin. Ja toisekseen, jos ihminen tulee koko elämänsä omasta mielestään syrjityksi niin katsoisin kyllä peiliin ja kysyisin, että miksi näin? Onko vastaus kuitenkin siellä peilissä? 

"En ole tuo aiempi, mutta ihmettelen näkökulmaasi. Jos ihminen joutuu koko elämänsä kiusatuksi ja syrjityksi niin itse voi myös vaikuttaa siihen, että onko tekemisissä tämän kaltaisten ihmisten kanssa. Kannattaa pohtia, että miksi hakeudut tietynlaisten ihmisten pariin. Ja toisekseen, jos ihminen tulee koko elämänsä omasta mielestään syrjityksi niin katsoisin kyllä peiliin ja kysyisin, että miksi näin? Onko vastaus kuitenkin siellä peilissä? "

Vau. Syytät syrjittyjä syrjityksi tulemisesta. Taidat olla sellainen ihminen, että potkit muita ihan huviksesi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämää ei voi pidentää, mutta sitä voi aina lyhtentää. Valtavan lohduttavaa, että tämän kaiken voi vaan päättää. 

Mikä siinä on lohduttavaa että tämän kaiken voi päättää? Mitä sen jälkeen? Mistä tiedät onko sitten parempaa vai pahempaa?

Mikä siinä on lohduttavaa että tämän kaiken voi päättää? V. On omassa hallinnassa. Harva asia nykyään on. Mitä sen jälkeen? V. Mitä väliä? Mistä tiedät onko sitten parempaa vai pahempaa? V. Mitä väliä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämää ei voi pidentää, mutta sitä voi aina lyhtentää. Valtavan lohduttavaa, että tämän kaiken voi vaan päättää. 

Mikä siinä on lohduttavaa että tämän kaiken voi päättää? Mitä sen jälkeen? Mistä tiedät onko sitten parempaa vai pahempaa?

No itse en usko kuin tähän maanpäälliseen helvettiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämää ei voi pidentää, mutta sitä voi aina lyhtentää. Valtavan lohduttavaa, että tämän kaiken voi vaan päättää. 

Mikä siinä on lohduttavaa että tämän kaiken voi päättää? Mitä sen jälkeen? Mistä tiedät onko sitten parempaa vai pahempaa?

No itse en usko kuin tähän maanpäälliseen helvettiin. 

Uskomuksia on monenlaisia, mutta ei meidän mielipiteet voi tosiasioita muuttaa.

Jos on integriteettiä niin raha ei ole koskaan asia. Onnellisuus ei riipu menetsyksestäkään ollenkaan vaan siitä osaako suhteuttaa ongelmia ja onnistumisia realistisesti. Onni on läsnä aina tällaisella. Minulla on onni aina läsnä.

Pitkässä juoksussa hyvä ja huono tuuri menee tasan kaikilla. Kaikki muu on sitten valinnoista ja asenteesta kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elämää ei voi pidentää, mutta sitä voi aina lyhtentää. Valtavan lohduttavaa, että tämän kaiken voi vaan päättää. 

Mikä siinä on lohduttavaa että tämän kaiken voi päättää? Mitä sen jälkeen? Mistä tiedät onko sitten parempaa vai pahempaa?

No itse en usko kuin tähän maanpäälliseen helvettiin. 

 

Uskomuksia on monenlaisia, mutta ei meidän mielipiteet voi tosiasioita muuttaa.

Niin? Miten tuo nyt liittyy mihinkään. 

Vierailija kirjoitti:

Pitkässä juoksussa hyvä ja huono tuuri menee tasan kaikilla. Kaikki muu on sitten valinnoista ja asenteesta kiinni.

Eikä mene. Eikä kaikkea voi valita, kuten skitsofreniaan sairastumista, eikä niitä oireita ja työkyvyttömyyttä muuteta asenteella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pitkässä juoksussa hyvä ja huono tuuri menee tasan kaikilla. Kaikki muu on sitten valinnoista ja asenteesta kiinni.

Eikä mene. Eikä kaikkea voi valita, kuten skitsofreniaan sairastumista, eikä niitä oireita ja työkyvyttömyyttä muuteta asenteella. 

<niin, en minäkään ole valinnnut vanhempien ennen aikaista kuolemaa ja orpoutta. Ei elämää voi itse käsikirjoittaa, se on jo kirjoitettu syntyessäsi.

Vierailija kirjoitti:

Pitkässä juoksussa hyvä ja huono tuuri menee tasan kaikilla. Kaikki muu on sitten valinnoista ja asenteesta kiinni.

Onkohan noin? Mä sanoisin että toiset saa paremmat kortit ja joku saa tosi huonot kortit.

Mulla esim ei ole lahjakkuutta, älykkyyttä, bisnestaitoja eikä ulkonäköä plus pään asetuksissa mättää pahasti. Näillä korteilla ei kummosta peliä tehdä eikä tiliä. Tuosta asenteesta kyllä olen samaa mieltä että siinä varmaan ollaan samalla viivalla. Hyvät kortit saanut ei ehkä tuskaile kateuden kanssa, mutta hänelle voi ylpeys tulla ansaksi.