Onko joku ideasi ollut periaatteessa aivan järjetön mutta silti tuntunut pakolta toteuttaa? Harkitsen vakavissani asunnottomaksi jäämistä
Olen kyllästynyt elämään tässä ylihinnoitellussa asunnossani ja tunnen olevani vankilassa. En pidä huonekaluistani tai elämästäni näin. Ei ole kotia. En kertakaikkiaan näe elämässäni oikein mitään järkeä näin tai no ehkä se nimenomaan on järkevää elää tällain mutta elämänilo ja into, kaikki sellainen puuttuu.
Olen päättänyt päättää vuokrasuhteen ja kierrellä Suomea ympäriinsä. Minulla kun ei ole nyt töitäkään ja voin ihan yhtä hyvin viettää aikaani uusia kokemuksia saaden. Minua ei kiinnosta tällainen elämä mitä nyt elän. Voin hyvin kulkea reppu selässä ja keskittyä joka hetkeen miten aina selviän huomiseen. Se tuntuu niin houkuttelevalta että en välitä vaikka läheiseni pitäisivät minua hulluna.
Kommentit (66)
Vierailija kirjoitti:
Nii-in. Minulla on asunto, mutta nukun toisinaan ulkona. Ei siihen automaattisesti heti kuole jos ei ole yöllä talossa sisällä.
-Miehenmöllykkä
Ja miksei tämä olisi ratkaisu ap:llekin. Onko niin, että se asunto on vaan liian kallis ja ratkaisuna pieneen kassavajeeseen ollaan polttamassa koko talo nyt sitten?
Ja tosiaan mies ei välttämättä kuole. Minulla tulee naisena kylmä ja jos nukkuu väärässä paikassa niin saattaapa joutuakin tapetuksi tai vähintään r aiskatuksi.
Vierailija kirjoitti:
Joskus pohdin, että olisi kiva muuttaa halpaan/ilmaiseen "murjuun"/mökkiin suht kauas naapureista ja muista viljelemään omaa perunamaata ja muuta pientä kivaa, mutta sitten tajuan, kuinka raskasta tuo olisi toteuttaa sekä ylläpitää.
Tuskin olen ainoa moisine erakoitumishaaveineni.
Tiedän muutaman, jotka elävät tätä tapaa. Kyllähän he pärjäävät, mutta se on kuormittavaa heidän keholleen. Kuolevat varmasti nuorempana kuin perus "sisäihminen". Eikä sen varaan voi täysin laskea, mitä jos sato epäonnistuu?
Enpä tiedä. Miksi aloittaa alusta, eikä vaikka rukoilisi johdatusta, että mikä olisi seuraava askeleeni tällä polulla?
Anna palaa!
Mä jäin työttömäksi nyt keväällä. Kesän vietän omalla pihalla ja vähän reissaan, syksyllä kämppä vuokralle ja rinkka selkään. Katotaan koska palaan. Työnsaannista ei pelkoa kun 50+.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole ihan realiteeteissa kiinni. Kodittomuus ei ole romanttista. Muutama viikko reppu selässä kesäaikaan ehkä menee vielä lomana, mutta todellisuudessa kodittomuus on raskasta ja vaarallistakin. Joka päivä pitää miettiä, missä olla säältä suojassa, missä nukkua turvallisesti, missä peseytyä ja pestä vaatteita jne.
Jokainenhan tuon tietää joka on asunnoton. Heille joille se ei ole ollut oma päätös niin on varmasti vaikeaa mutta en näe ainakaan itse ongelmaa siinä, että täytyy etsiä ja selvitä joka päivä. Sitähän se elämä on. Minusta on ahdasta ajatella, että koko ajan ihmisten täytyy pysytellä mukavuusalueella eikä omaa luovuutta pääse käyttämään. Täytyy suunnitella hyvin mutta eihän elämässä voi aina ajatella sitä että miksi asiat eivät onnistuisi vaan miten onnistutaan.
Hei romantikko, jolla ei harmainta hajua asunnottomuuden arjesta. Ihminen EI OLE SILLOIN LUOVA, vaan selviämismoodissa, stressitilassa kuin juurikin oravanpyörässä, josta pakenemiseksi sitä kutsut. Älä jaa epäfaktoja enempää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole ihan realiteeteissa kiinni. Kodittomuus ei ole romanttista. Muutama viikko reppu selässä kesäaikaan ehkä menee vielä lomana, mutta todellisuudessa kodittomuus on raskasta ja vaarallistakin. Joka päivä pitää miettiä, missä olla säältä suojassa, missä nukkua turvallisesti, missä peseytyä ja pestä vaatteita jne.
Jokainenhan tuon tietää joka on asunnoton. Heille joille se ei ole ollut oma päätös niin on varmasti vaikeaa mutta en näe ainakaan itse ongelmaa siinä, että täytyy etsiä ja selvitä joka päivä. Sitähän se elämä on. Minusta on ahdasta ajatella, että koko ajan ihmisten täytyy pysytellä mukavuusalueella eikä omaa luovuutta pääse käyttämään. Täytyy suunnitella hyvin mutta eihän elämässä voi aina ajatella sitä että miksi asiat eivät onnistuisi vaan miten onnistutaan.
Jos haluaa luovuuttaan käyttää, niin kannattaa ruveta asunnottomaksi vai? Tämä on ehkäpä pahin aivopieru, jonka olen täältä lukenut, ja se on jo aika hyvin.
Saanko kysyä, kuinka pitkä kokemus sinulla on asunnottomuudesta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa jonkinlaiselta kriisiltä.
Olisiko terapian paikka?
Miksi ihmisiä täytyy jatkuvasti rajoittaa ja pistää ahtaalle sekä lokeroida mielenterveysongelmiksi ja sitten annetaan purkki käteen. Todella luonnotonta.
Ei se tarkoita mielenterveysongelmaa, jos on kriisissä. Se tarkoittaa sitä, että ei ehkä osaa ajatella selkeästi, ja tarvitsee apua.
Koskahan voitaisiin luokitella tämä sairaallistaminen ja miekalla auttaminen laittomaksi? Psykopaattista tehdä tuollaisia tulkintoja ja yrittää alkaa manipuloimaan parin viestin perusteella. Ei eroa mitenkään siitä että setämies olisi ketjussa sanomassa, että kuulostaa munan puutteelta eli pyllistäpä tähän suuntaan.
Huolikiusaaminen on naisten r
Jos jollakin tulee yllätyksenä avioero, ja masentuu täysin, niin sinäkö sanoisit terapiaa ehdottavalle, että ei saa manipuloida ja sairaallistaa?
Et taida tajuta, että elämässä monikin asia, esimerkiksi lapsen kuolema voi saada aikaan halun muuttaa elämä juuri sillä hetkellä, eikä kaikki tee järkeviä ratkaisuja ollessaan keskellä, juuri niin, kriisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus pohdin, että olisi kiva muuttaa halpaan/ilmaiseen "murjuun"/mökkiin suht kauas naapureista ja muista viljelemään omaa perunamaata ja muuta pientä kivaa, mutta sitten tajuan, kuinka raskasta tuo olisi toteuttaa sekä ylläpitää.
Tuskin olen ainoa moisine erakoitumishaaveineni.
Tiedän muutaman, jotka elävät tätä tapaa. Kyllähän he pärjäävät, mutta se on kuormittavaa heidän keholleen. Kuolevat varmasti nuorempana kuin perus "sisäihminen". Eikä sen varaan voi täysin laskea, mitä jos sato epäonnistuu?
Enpä tiedä. Miksi aloittaa alusta, eikä vaikka rukoilisi johdatusta, että mikä olisi seuraava askeleeni tällä polulla?
Tiedän, että tuollainen elämä olisi kuluttavaa, siksi sitä pitää katsoa realistisesti ja myöntää, ettei itsestä ole välttämättä noin rajuun touhuun (kuten apn tapauksessa - asunnottomuus on rajua touhua erityisesti naiselle). Toisaalta näen päivittäin ihmisiä, joilla on kuluttava elämäntapa, vaikka ovat osa modernia yhteiskuntaa, poliiseina, palomiehinä, metsureina, rakennusmiehinä ja muina, joista tietää, etteivät elä yhtä pitkään kuin "sisäihmiset".
Juu, sitä luovuutta voisi käyttää vaikka siihen että miten kestäisi sitä helppoa elämää siellä kivassa asunnossa :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus pohdin, että olisi kiva muuttaa halpaan/ilmaiseen "murjuun"/mökkiin suht kauas naapureista ja muista viljelemään omaa perunamaata ja muuta pientä kivaa, mutta sitten tajuan, kuinka raskasta tuo olisi toteuttaa sekä ylläpitää.
Tuskin olen ainoa moisine erakoitumishaaveineni.
Tiedän muutaman, jotka elävät tätä tapaa. Kyllähän he pärjäävät, mutta se on kuormittavaa heidän keholleen. Kuolevat varmasti nuorempana kuin perus "sisäihminen". Eikä sen varaan voi täysin laskea, mitä jos sato epäonnistuu?
Enpä tiedä. Miksi aloittaa alusta, eikä vaikka rukoilisi johdatusta, että mikä olisi seuraava askeleeni tällä polulla?
Tiedän, että tuollainen elämä olisi kuluttavaa, siksi sitä pitää katsoa realistisesti ja myöntää, ettei itsestä ole välttämättä noin ra
Se on totta, joten mikset ryhtyisi sellaiseksi?
Mielestäni tuollainen kaikesta luopuminen on vaan typerä tapa saada sisältöä elämäänsä. Ja kuormittava myös muille, sosiaalitoimi ja poliisihan näitä sitten hoitelee. Myös yleinen turvattomuus nousee. Tulee ennemminkin kapinafiilis kuin se, että tuo olisi joku jännä seikkailu.
Riskinottoa voi tehdä moneen suuntaan, sitä ei tarvitse tehdä tuolla tavalla alatyylisesti.
Suomessa on kylmä talvi. Jossain muualla se ei kuulostaisi ollenkaan yhtä hullulta.
Minulla on hieman samankaltaisia pohdintoja. Ei työttömyyttä eikä kriisiä, mutta jonkin ison elämäntyyliin liittyvän muutoksen tekeminen houkuttaa. Minulla on koko aikuisikäni ollut omistusasunto (nykyinen on järjestyksessä kuudes) ja viimeisen vuoden aikana ajatus vuokra-asumisesta ja diginomadin elämästä on alkanut tuntumaan koko ajan houkuttelevammalta. Suomi tympii. Täkäläinen henkinen ja kulttuurinen ympäristö on muuttunut vastenmieliseksi.
Harkitsen Espoon asuntoni myyntiä ja muuttoa johonkin suuntaan. Ehkä Japaniin ja sieltä - kuka tietää mihin. Käytännössä tuollaisen elämäntyylin myötä olisin asunnoton siinä mielessä, että minulla ei olisi vakituista osoitetta. Pitäisi ehkä ottaa joku PL-osoite.
Teen päätöksen suuntaan tai toiseen kesän aikana.
n45
Vierailija kirjoitti:
Minä ymmärrän aloittajaa. Itse jos jäisin yksin ja työttömäksi voisin myydä asunnon ja tehdä samsn. Toki välillä voisin käydä yön tai pari sukulaisten luona mutta olen ajatellut että voisi matkustaa niin että nukkuisi kulkuvälineissä, välillä sitten jossain edullisessa majapaikassa. Ehkä koettaisiin välillä löytää jotain tilapäistä hommaa vaikka ruokapalkalla.
Tuota viimeistä olin jo ehdottaa. Kunnon kulkurin elämään kuuluu tehdä töitä välillä ruokaa, makuupaikkaa ja saunaa vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Et ole ihan realiteeteissa kiinni. Kodittomuus ei ole romanttista. Muutama viikko reppu selässä kesäaikaan ehkä menee vielä lomana, mutta todellisuudessa kodittomuus on raskasta ja vaarallistakin. Joka päivä pitää miettiä, missä olla säältä suojassa, missä nukkua turvallisesti, missä peseytyä ja pestä vaatteita jne.
Pakettiauto ja kunnon makuupussi antaa jo kovasti suojaa. Uimahalleissa voi välillä peseytyä, kesällä luonnon vesissä. Itsepalvelupesuloitakin on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole ihan realiteeteissa kiinni. Kodittomuus ei ole romanttista. Muutama viikko reppu selässä kesäaikaan ehkä menee vielä lomana, mutta todellisuudessa kodittomuus on raskasta ja vaarallistakin. Joka päivä pitää miettiä, missä olla säältä suojassa, missä nukkua turvallisesti, missä peseytyä ja pestä vaatteita jne.
Pakettiauto ja kunnon makuupussi antaa jo kovasti suojaa. Uimahalleissa voi välillä peseytyä, kesällä luonnon vesissä. Itsepalvelupesuloitakin on.
Itsepalvelupesuloita on vain suurimmissa kaupungeissa, joten jos pysyt Helsingin keskustassa, ja uit suihkulähteissä, niin onnistuuhan se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole ihan realiteeteissa kiinni. Kodittomuus ei ole romanttista. Muutama viikko reppu selässä kesäaikaan ehkä menee vielä lomana, mutta todellisuudessa kodittomuus on raskasta ja vaarallistakin. Joka päivä pitää miettiä, missä olla säältä suojassa, missä nukkua turvallisesti, missä peseytyä ja pestä vaatteita jne.
Pakettiauto ja kunnon makuupussi antaa jo kovasti suojaa. Uimahalleissa voi välillä peseytyä, kesällä luonnon vesissä. Itsepalvelupesuloitakin on.
Itsepalvelupesuloita on vain suurimmissa kaupungeissa, joten jos pysyt Helsingin keskustassa, ja uit suihkulähteissä, niin onnistuuhan se.
Vitsit nää tällaiset kommentit ovat naurettavia. Kaikesta etsitään syitä löytää negatiivinen asia jolla päteä.
Siitä vaan tien päälle. Asunnon kyllä saa (jostain päin Suomea), kun alkaa lämmin tupa taas kutsumaan. Pidät sen verran rahaa tilillä, että takuuvuokran saa maksettua.
Vierailija kirjoitti:
Siitä vaan tien päälle. Asunnon kyllä saa (jostain päin Suomea), kun alkaa lämmin tupa taas kutsumaan. Pidät sen verran rahaa tilillä, että takuuvuokran saa maksettua.
Just näin minulla on aikomus. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa jonkinlaiselta kriisiltä.
Olisiko terapian paikka?
Miksi ihmisiä täytyy jatkuvasti rajoittaa ja pistää ahtaalle sekä lokeroida mielenterveysongelmiksi ja sitten annetaan purkki käteen. Todella luonnotonta.
Suomessa voi elää vain tiettyjen normien mukaan eli opiskelu, työpaikka, asuntolaina, perhe, eläke.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa jonkinlaiselta kriisiltä.
Olisiko terapian paikka?
Miksi ihmisiä täytyy jatkuvasti rajoittaa ja pistää ahtaalle sekä lokeroida mielenterveysongelmiksi ja sitten annetaan purkki käteen. Todella luonnotonta.
Ei se tarkoita mielenterveysongelmaa, jos on kriisissä. Se tarkoittaa sitä, että ei ehkä osaa ajatella selkeästi, ja tarvitsee apua.
Koskahan voitaisiin luokitella tämä sairaallistaminen ja miekalla auttaminen laittomaksi? Psykopaattista tehdä tuollaisia tulkintoja ja yrittää alkaa manipuloimaan parin viestin perusteella. Ei eroa mitenkään siitä että setämies olisi ketjussa sanomassa, että kuulostaa munan puutteelta eli pyllistäpä tähän suu
Kaikki ovat jo tietoisia kaikista terveydenhuollon palveluista ihan ilman että oksennatte sitä joka paikkaan. Ei tuollaista suvaittaisi siitä, että joka kohdassa oltaisiin tyrkyttämässä kirkon keskusteluapua ja rukousta, niin miksi te olette tyrkyttämässä omia oksennuspalvelujanne? Ne eivät kiinnosta kaikkia ja ne eivät myöskään kosketa kaikkia, ihan niinkuin ne jumala-palvelutkaan.
Mikäs siinä on, jos on seikkailun himoa. Kesä tulossa, niin ulkona nukkuu pikku teltassa vaikka hyvin. Tai jos on rahaa, niin hotellissa, mutta paljon menee rahaa. Suomesta löytyy hostelleita, niin niissä varmaan edullisinta.