MTV Uutiset: Pippa Laukan tytär lääkikseen suoraan todistuksella - kuinka monella on tähän mahdollisuus?
No jopas! Lääkärijulkkis Pippa Laukka hehkuttaa Instagramissa, kuinka hänen tyttärensä pääsi lääkikseen suoraan ylioppilastodistuksella. Ja toki ei äidin ansiosta, vaan ihan "bossladyn" omalla sinnikkyydellä. Eikö tässä vaiheessa olisi voinut jo lisätä #blessed #elitismi?
Samaan aikaan tavallisten perheiden lapset ravaavat pääsykoekursseilla, maksavat tuhansia euroja valmennukseen ja stressaavat itsensä uupumuksen partaalle. Mutta kun kodissa puhutaan lääkiksestä jo taaperona, isketään pöytään oikeat tukikeinot ja tietotaito, niin johan sujuu. Silti esitetään, että kyse on vain yksilön sisusta.
Miten monella suomalaisella nuorella on oikeasti realistinen mahdollisuus päästä sisään suoraan todistuksella? Vai onko tämä järjestelmä rakennettu vain hyväosaisille, joille koulunkäynti on optimoitu jo kohdusta lähtien?
Miltä teistä tuntuu tämä uutisointi? Ylpeyttä vai piilossa paistattelavaa etuoikeutta? Oletteko itse nähneet, kuinka eriarvoista opiskelu- ja pääsykoepolku oikeasti on vai onko tämä vaan katkeraa mutinaa meiltä taviksilta?
Kommentit (232)
Vierailija kirjoitti:
Pääsi Pippa vähän kehumaan perhettään rivien välistä. Todella, todella ylimielinen ja yksinkertainen ihminen tekee tuollaisen julkisen postauksen. Todella yököttävä postaus.
Oletpa kovasti kateellinen ja ilkeämielinen ihminen. Lapsistaan saa ja pitää olla ylpeä sekä kannustaa heitä mitä sitten he elämältään haluavat. Mikä sellainen vanhempi olisi joka moittisi lastensa päätöksiä.
Postauksesi perusteella sinä olet ylimielnen kusipää joka toivottavasti ei ole lisääntynyt ollenkaan. Olet varmaan läski joka ei saanut edes peruskoulusta päästötodistustal. Sinunlaisesti elävät Kelan tukien varassa tekemättä mitään hyödyllistä. Ystäviä sinulla ei tietenkään ole jostain syystä.
Näinhän se on, että osa perii vanhemmiltaan geenit ja elämisen mallin, jolla pääsee pitkälle. Toiset joutuu enemmän taistelemaan päästäkseen eteenpäin ja osa sitten vaan kateellisena katsoo muiden menestystä ja on ihan varma, että menestys on vilunkipelillä hankittu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinka monella tähän on mahdollisuus ?
Vastaus : kaikilla , jotka eivät vielä ole kirjoittaneet ylioppilaaksi .
Kyllä. Ei tarvita kuutta ällää kaikkiin Suomen lääkiksiin. Taitaa riittää neljä ällää ja kaksi eetä, jos Ouluun tai Kuopioon.
Pääsykokeessa menestymällä pääsee edelleen lääkikseen. Uudessa pääsykoesysteemissä ei kokeeseen tarvitse erikseen edes lukea vaan riittää kun hallitsee lukiossa opetetut asiat. Toki suurin osa paikoista menee ensikertalaisille hakijoille mutta alan vaihtaminen on mahdollista kuten aina silloin somettaja ja bloggarit jaksavat hehkuttaa kun kolmas kerta toden sanoo.
Ei millään perhevaikutuksilla kirjoiteta älliä, kuka vaan voi sen tehdä. Kirjoituksia voi myös korottaa. Kaverin lapsi pääsi lääkikseen todistuksella, koska kävi pari ainetta korottamassa E-> L. Työtä se toki vaatii.
Mun vanhemmat oli kansakoulun käyneitä, naureskelivat opiskelulle yms. Silti lannistuksesta huolimatta kirjoitin 4 ällää. En tosin halunnut lääkikseen vaan ihan muulle alalle.
Muita kadehtimalla ei ainakaan minnekään pääse. Pelkkä tekosyy omalle viitsimättömyydelle, ettei omat vanhemmat ole lääkäreitä.
Onnittelut Pipan tyttärelle !
Munkin poika pääsi suoraan todistuksella opiskelemaan. Isäänsä voi tässä kiittää. Mieheni jäi jo vuosia sitten työttömäksi ja on ollut vain muutamissa lyhytaikaisissa töissä tämän jälkeen. Yhdessä opiskelivat lukion ja poika kävi varmaan kaikissa uusintatenteisss korottamassa jotain arvosanaa.
Ei ole mitään fiksuista fiksuin, jokaiseen arvosanaan on tehty paljon töitä.
Yhden kesän oli mun äidin serkun luona Marianhaminassa. Pääsi kesäterassille myymään olutta. Työ helppoa, mutta kielen käyttäminen uuvuttavaa. Valtaosa asiakkaista tulee Ruotsista.
Ylioppilaskirjoituksissakin kävi monta krt, 2 ainetta kerralla ja luki aamusta iltaan.
Yliopistossa 2 vuotta takana, menee taas tuttuun paikkaan harjoitteluun. Saa palkkaa tonnin kk, vakituisassa paikassa saa 5. Mutta on jalka nyt sisällä ja työkokemusta kertyy. Viikonloppuisin on lähikaupassa töissä, jossa on ollut jo vuosia.
Kaiken tämän mahdollistaa se, että kotiväki on tukenut ja kannustanut keskivertoa enemmän ja poika asuu kotona. Aspi on aloitettu ja opintolainaa ei ole nostanut.
Periaatteessa samat mahdollisuudet kaikilla, todellisuudessa ei.
Suurimmalla osalla asiat ok, eli perusturva kunnossa.
Mutta valitettavasti löytyy lapsia jotka rikottu henkisesti niin täydellisesti ettei ne koskaan tule olemaan mukana yhteiskunnassa ,hyvä jos elävät aikuisiksi edes.
Sossupuolella tein aikoinaan töitä, siellä joutui näkemään kurjia kohtaloita.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärtänyt aloitusta. Missä kohdin tytär on etuoikeutettu?
Korkeintaan siinä, että on saanut matemaattiset geenit.
Tytär on etuoikeutettu valtavan monella tavalla. Jos unohdetaan valkoisen suomalaisen etuoikeudet, niin silti verrattuna moneen muuhun suomaliseen Pipan tytär on todennäköisesti saanut valtavan hyvät lähtökohdat elämälleen. En heidän elämäänsä tunne, mutta esim. tällausta etuoikeutettua asemaa saattaa joku lapsi kokea, ehkä joku osuu myös Pipan lapseen.
Oman terveyden ja älykkyyden (hyvät geenit) lisäksi lapsen ei tarvitse jännittää perheen taloudellista pärjäämistä. Ei tarvitse tehdä töitä elättääkseen perhettä tai kärsiä nälkää. Ei tarvitse pelätä perheen (mielen)terveysongelmia, päihteiden käyttöä yms. Ei tarvitse kokea huonommuutta tai ajatella, että yliopisto-opinnot eivät ole itselle. Saa kannustusta opinnoille perheestä ja suvusta. Saa konkreettista apua tarvitessaan läksyjen tekemiseen ala-asteesta lähtien. Pystyy rauhoittumaan opiskeluun omassa huoneessaan hyvien välineiden (halutessa isot näytöt, sähköpöytä, paperikirjat tai peruskoulussa työkirjat) parissa. Elinympäristö on turvallinen ja koulut hyviä. Helppo matka myös huippulukioihin. Tieto, että varaa muuttaa yliopistopaikkakunnalle ja keskittyä opiskeluun. Jne.
Totta kai on mahdollista saada ne tarvittavat ällät, jos elää perheessä, jossa ei koe em. etuoikeuksia, mutta kyllä se tilastollisesti on tosi vaikeaa. Jos yh-vanhempi on matalasti koulutettu, köyhä, mielenterveys- ja päihdeongelmainen, niin tilastojen mukaan tällaisista kähtökohdista harvoin (toki joskus) mennään opiskelemaan yliopistoon ja vielä harvemmin lääkikseen.
Siis pelkällä todistuksella? Ei mitään väliä soveltuuko alalle? Ihmekös kun katsoo joitain lääkäreitä, ei minkäänlaisia vuorovaikutustaitoja saati empatiakykyä.
Vierailija kirjoitti:
Mä en jaksaisi olla Suomessa lääkäri. Huono itsetuntoisia masentuneita ikääntyneitä alkohilisteja, masentuneita ja itsetuhoisia nuoria jotka kiusaa toisiaan. Lähisuhdeväkivaltaa, huono kotikasvatus, päihteitä käyttää alaikäisetkin jo ja on älypuhelinriippuvuutta, narsismia, elämänhallintaongelmia, ylipainoa, tuki ja liikuntaelinsairauksia, sydän ja verisuonitauteja, syöpää, skuuttionnettomuuksia, työttömyyttä, huono-osaisuutta, häpeää, katkeruutta ja kateutta, naisten halveeraamista, polarisoitumista, väkivaltaa, vihapuhetta, työuupumusta, ahdistusta, laiskuutta, yksinäisyyttä, riitelyä, elämänhallinnan haasteita, liikkumattomuutta, syömishäiriöitä, diabetesta, peliriippuvuutta, uniapneaa, kaamos väsymystä.
Onhan noita.
Ei kai missään nuoria ja terveitä tarvi hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
Siis pelkällä todistuksella? Ei mitään väliä soveltuuko alalle? Ihmekös kun katsoo joitain lääkäreitä, ei minkäänlaisia vuorovaikutustaitoja saati empatiakykyä.
Empatiakyvystä on vain haittaa lääkärin työssä. Vuorovaikutustaidot oppii koulutuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Siis pelkällä todistuksella? Ei mitään väliä soveltuuko alalle? Ihmekös kun katsoo joitain lääkäreitä, ei minkäänlaisia vuorovaikutustaitoja saati empatiakykyä.
Aina kun vaaditaan soveltuvuuskokeita niin puhutaan empatiasta ihan kuin se olisi ainoa ominaisuus mitä lääkäriltä pitää löytyä. Lääkärin pitää osata olla empaattinen tarvittaessa mutta tietyissä tilanteissa ei tunteille voi antaa valtaa kuten jos pitää pelastaa potilaan henki. Silloin ei saa jähmettyä tai alkaa itkemään vaan pitää toimia koulutuksen mukaisesti.
Empaattiset lääkärit kuormittuvat herkästi tavatessaan potilaita joiden elämäntlanne on vaikea. Monet lääkärit yrittävät tehdä työnsä täydellisesti ja se näkyy joskus työuupumuksena jos työpaikalla on pulaa työntekijöisttä. Töitä tehdessä pitää muista tehdä parhaansa mutta olla realisti oman jaksamisensa suhteen.
Lääkäreiksi valitaan nykyään ylioppilastutkinnon ja pääsykokeen perusteella. Soveltuvuuskoe voisi olla mahdollinen mutta yksi haastattelu tuskin kertoo juuri mitään hakijasta kun sen verran kuka tahansa jaksaa esittää toivottua roolia. Aikoinaan Karolinskassa valittiin soveltuvuuskokeen kautta henkirikoksen tehnyt hakija lääkärikouluun kun haastattelijat eivät sattuneet kysymään hakijan linnatuomiosta tai viime aikaisista tekemisistä.
Itse asiassa lääkäreiden käytöksestä suurin osa on opittua ja sitä opetetaan lääkärikoulun alusta lähtien. Nykyaikana ei enää siedetä mitä tahansa käytöstä ja valituksia tehtaillaan hyvin herkästi jos lääkärin toiminta tai käytös ei miellytä potilasta.
Vierailija kirjoitti:
Siis pelkällä todistuksella? Ei mitään väliä soveltuuko alalle? Ihmekös kun katsoo joitain lääkäreitä, ei minkäänlaisia vuorovaikutustaitoja saati empatiakykyä.
Jos haluttaisiin tehdä täydellinen psykiatrinen arviointi niin se veisi kuukauden verran tai ainakin sen ajan vie mielentilatutkimus kun se tehdään perusteellisesti. Mistä löytyisi resurssit tehdä tällainen kaikille hakijoille tai edes valituille. Lääkärikoulussa ei toki mitä tahansa käytöstä siedetä ja on sellaisia joita ei ole päästetty valmistumaan kun on aikanaan tullut kirjoitettu nettipalstoilla mitä sattuu.
Erikoistumispaikkoihin haettaessa on nykyään haastattelu jo hakuvaiheessa kun aikanaan monella alalla karsintaa tapahtui yliopistosairaalaan hakeutumisvaiheessa. Onpa joillekin sanottu aikoinaan suoraan että et sovellu alalle mutta ei se kovin yleistä ole ja todella ikävää erikoistujan kannalta kun monta vuotta on mennyt hukkaan. Käytöksellä on myös merkitystä eli jos ei tule toimeen muiden työntekijöiden kanssa niin töitä ei löydy.
Miten monella on tähän mahdollisuus Suomessa? Joka ikisellä.
Häpeä, ap.
Varmaan kaikilla, joilla on riittävän hyvä todistus, on mahdollisuus. Sitten, jos aletaan olemaan tilanteessa, että suuremmalla määrällä hakijoita, kuin on paikkoja, on riittävän hyvä todistus, niin varmaan ei enää pääse todistuksella sisään. Mutta en usko tällaisen olevan kovinkaan suuri ongelma missään kohtaa.
Vai haluaisiko valittava AP montakin neljä A:ta kirjoittanutta pikakaistalle opiskelemaan lääketiedettä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis pelkällä todistuksella? Ei mitään väliä soveltuuko alalle? Ihmekös kun katsoo joitain lääkäreitä, ei minkäänlaisia vuorovaikutustaitoja saati empatiakykyä.
Empatiakyvystä on vain haittaa lääkärin työssä. Vuorovaikutustaidot oppii koulutuksessa.
Tuon ensimmäisen väitteen uskon kyllä pitävän paikkaansa, mutta vuorovaikutustaidot on kyllä aika monella lääkärillä täysin hukassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis pelkällä todistuksella? Ei mitään väliä soveltuuko alalle? Ihmekös kun katsoo joitain lääkäreitä, ei minkäänlaisia vuorovaikutustaitoja saati empatiakykyä.
Jos haluttaisiin tehdä täydellinen psykiatrinen arviointi niin se veisi kuukauden verran tai ainakin sen ajan vie mielentilatutkimus kun se tehdään perusteellisesti. Mistä löytyisi resurssit tehdä tällainen kaikille hakijoille tai edes valituille. Lääkärikoulussa ei toki mitä tahansa käytöstä siedetä ja on sellaisia joita ei ole päästetty valmistumaan kun on aikanaan tullut kirjoitettu nettipalstoilla mitä sattuu.
Erikoistumispaikkoihin haettaessa on nykyään haastattelu jo hakuvaiheessa kun aikanaan monella alalla karsintaa tapahtui yliopistosairaalaan hakeutumisvaiheessa. Onpa joillekin sanottu aikoinaan suoraan että et sovellu alalle mutta ei se kovin yleistä ole ja todella ikävää eriko
Lyhyissä haastatteluissa narsistinen persoona on hurmaava ja menestyy parhaiten. Ei empatiakykyä ole yhtään helppo painottaa, siinä voi vahigossa valits just nimenomaan väärät ihmiset.
Vierailija kirjoitti:
Teki töitä lukiossa, ihan niin kuin pitääkin. Vaikka kaikki ei tätä uskokaan, niin perinteinen työnteko läksyjen eteen kannattaa.
Sehän on väärin niitä kohtaan, jotka yrittävät selvitä lukionkin lusmuilemalla. Kyllä heilläkin pitää olla oikeus päästä lääkikseen.
Mun tytär pääsi hammaslääkikseen todistuksella. Piti lukion jälkeen välivuoden ja korotti pari ainetta, jotta pääsi
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minunkin lapsista yksi olisi päässyt suoraan todistuksella yliopistoon lukemaan, olisko ollut fysiikkaa tai jotain,, mutta ei halunnut sitä lukemaan vaan haki sitten ihan toiselle tiedealalle. Pääsi sitten sisään sekä Oulun, Jyvaskylän, että Joensuus yliopistoon. valitsi niistä sitten mieluisimman.
Ei kukaan pääse vanhepien avuilla yliopistoon, kyllä se tieto/taito pitää olla sillä nuorella itsellään.
Matemaattis-luonnontieteellisiä aineita on aina päässyt lukemaan yliopistoon suoraan. Hakijoista ei ole ollut tungosta. Eräs opettajatuttu pääsi opiskelemaan pitkän matematiikan 8:lla. Itse en tosin olisi pystynyt samaan.
Lue. Aloitti kirjoitukset. Ne on siis kesken.