Lue keskustelun säännöt.
Miksiköhän ruumiillinen kuritus oli tärkeää vanhemman mielestä?
24.05.2025 |
Tavallisen keskiluokkaisen perheen ainoa tyttölapsi 80-luvun keskivaiheilta ja luulen, että muuten meillä oli samanlaista kuin muillakin siihen aikaan, paitsi se, että käytettiin vielä ruumiillista kurittamista (= vyöllä takapuolelle) johonkin n. 12-vuotiaaksi asti, mikä ei kai ollut enää kovin yleistä. Nyt kun olen lukenut vanhoja päiväkirjoja, olen ymmärtänyt, että äiti on kipuillut asian kanssa kovastikin, ja se oli nimenomaan isän vaatimus, että ruumiillista kuritusta käytetään, äiti ei olisi halunnut. Tämä on vähän yllättävää, koska muissa kasvatuksellisissa asioissa kuitenkin äiti oli paljon läheisempi, eikä isä paljoa puuttunut. Mitään uskonnollista taustaa tai vastaavaa ei tässä ole, siis tapakristittyjä vain. Enkä muista, että isä muuten olisi ollut määräilevä niin, että olisi äidin jyrännyt.
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
"Joka vitsaa säästää, se lapsiaan vihaa!" Tässä nyt vaan oli monessa kodissa se virhe, että lapsia kuritettiin vyöllä tai esimerkiksi avokämmenellä tai jollakin risulla vitsan sijaan..
Kyllä vitsalla saa kipua aikaan siinä missä vyölläkin. Miten se olisi vähemmän paha?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua kiristettiin ruumiillisesti ja minusta kasvoi ahdistunut aikuinen
Kaikkiin ei sana tehoa eli aiheesta saitte remmiä!
Vierailija kirjoitti:
Minua kiristettiin ruumiillisesti ja minusta kasvoi ahdistunut aikuinen
Pimppaako isäsi sinulta kiristi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Joka vitsaa säästää, se lapsiaan vihaa!" Tässä nyt vaan oli monessa kodissa se virhe, että lapsia kuritettiin vyöllä tai esimerkiksi avokämmenellä tai jollakin risulla vitsan sijaan..
Kyllä vitsalla saa kipua aikaan siinä missä vyölläkin. Miten se olisi vähemmän paha?
Kapea vitsa sattunee enemmänkin kuin leveä vyö.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua kiristettiin ruumiillisesti ja minusta kasvoi ahdistunut aikuinen
Siis kuritettiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiristettiin ruumiillisesti ja minusta kasvoi ahdistunut aikuinen
Siis kuritettiin.
Mikä mielestäsi ahdistuksen aiheutti? Fyysinen kipu vai kuritukseen liittyvä nöyryyttäminen vai mikä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Väkivaltaiset eivät kykene keskustelemaan. Meillä ei oltu väkivaltaisia 70-80-luvuilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiristettiin ruumiillisesti ja minusta kasvoi ahdistunut aikuinen
Siis kuritettiin.
Mikä mielestäsi ahdistuksen aiheutti? Fyysinen kipu vai kuritukseen liittyvä nöyryyttäminen vai mikä?
Vanhemman väkivalta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiristettiin ruumiillisesti ja minusta kasvoi ahdistunut aikuinen
Siis kuritettiin.
Mikä mielestäsi ahdistuksen aiheutti? Fyysinen kipu vai kuritukseen liittyvä nöyryyttäminen vai mikä?
Olin hyvin kiltti lapsi mutta remmi viuhui pienestäkin kiukuttelusta, mikä aiheutti henkistä ja fyysistä kipua. Väkivaltaahan se oli ja vanhemmat kyvyttömiä käyttää muita keinoja kasvatuksessaan.
Ruumiillinen kuritus ei saa olla sama asia kuin pahoinpitely ja väkivalta. Itse sain muksuna luunappeja kun tein luvatonta, mutta ne oli enemmän häppeeks eikä kippeeks. Opinpahan olemaan näplimättä hellanlevyjä, kiusaamatta koiraa tms. Ei jäänyt traumoja ja oppi meni heti perille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minua kiristettiin ruumiillisesti ja minusta kasvoi ahdistunut aikuinen
Siis kuritettiin.
Mikä mielestäsi ahdistuksen aiheutti? Fyysinen kipu vai kuritukseen liittyvä nöyryyttäminen vai mikä?
Olin hyvin kiltti lapsi mutta remmi viuhui pienestäkin kiukuttelusta, mikä aiheutti henkistä ja fyysistä kipua. Väkivaltaahan se oli ja vanhemmat kyvyttömiä käyttää muita keinoja kasvatuksessaan.
Saitko lainkaan sanallista palautetta vai oliko se vaan se remmi? Oliko kyse normaalista ikään kuuluvasta pienen lapsen kiukuttelusta vai isomman lapsen tahallisesti kiukuttelusta ja tottelemattomuudesta?
Syitä voi olla monia, esimerkiksi
- ainoa kotoa opittu toimintamalli
- jostain muualta luettu ja omaksuttu käsitys, että vain tämä toimii
- ei eväitä kasvattaa lapsia fiksummin
- fetissi piiskata tyttölapsen paljasta peppua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuritus toimii joka kakaraan.
Suuri nemmistö vankilaan joutuneista on kasvatettu ruumiillisella kurituksella. Ei ole heihin toiminut kovin hienosti.
Suuri enemmistö kaikista muistakin aikuisista on kasvatettu ruumiillisella kurituksella.
Toisaalta on syytä erottaa perheväkivalta ja ruumiillinen kuritus, vaikka ruumiillisen kurituksen vastustajat pitävätkin niitä samana asiana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsilta pitää ottaa sisu pois. Muutoin heistä kasvaa uppiniskaisia hunsvotteja. Sen näkee nykypäivänä, nuoriso on täysin vailla pieninpiäkään käytöstapoja. Haistatellaan ja syljeskellään. Remmillä olisi töitä!
Oletko tullut ajatelleeksi, mitä lastenkasvatuksesta kertovat nykyaikaiset tutkimukset ja lastenpsykologit? Fyysinen kuritus ei kasvata kunnioitusta vaan se aiheuttaa pelkoa, ahdistusta ja pitkäaikaisia psykologisia ongelmia. Tutkimusten mukaan kaltoin kohdellut lapset eivät kasva tasapainoisiksi aikuisiksi, vaan heistä tulee usein ujoja, arvaamattomia tai jopa väkivaltaisia. Sisu ei ole ongelma, vaan voimavara, joka oikein ohjattuna auttaa lasta selviytymään elämässä. Meidän tehtävämme aikuisina on opettaa empatiaa, rajoja ja vuorovaikutustaitoja ei pelkoa ja alistumista.
Nykyaikainen lastenpsykologia on todellisuudesta vieraantunutta ideologiaa. Kaikkien ongelmien luullaan ratkeavan, kunhan lapselle ollaan positiivisia, keskustellaan ja sanoitetaan tunteita. Kurinpitoa (edes ei-ruumiillista sellaista) lastenpsykologit eivät hyväksy lainkaan koska sitä pidetään vahingollisena lapsen itsetunnolle, tunnetaidoille ja vanhemman ja lapsen väliselle luottamussuhteelle. Yleinen väite lastenpsykologien keskuudessa on myös se, että rangaistukset eivät auta mitään vaan pelkästään keskustelu auttaa, koska keskustelussa opetetaan lapselle asioita.
Vierailija kirjoitti:
- jostain muualta luettu ja omaksuttu käsitys, että vain tämä toimii
Käytännön kokemus siitä, että ruumiillinen kuritus toimii. Suurin osa maailman vanhemmista käyttää ruumiillista kuritusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
- jostain muualta luettu ja omaksuttu käsitys, että vain tämä toimii
Käytännön kokemus siitä, että ruumiillinen kuritus toimii. Suurin osa maailman vanhemmista käyttää ruumiillista kuritusta.
Ei se toimi.
Vierailija kirjoitti:
Ruumiillinen kuritus ei saa olla sama asia kuin pahoinpitely ja väkivalta. Itse sain muksuna luunappeja kun tein luvatonta, mutta ne oli enemmän häppeeks eikä kippeeks. Opinpahan olemaan näplimättä hellanlevyjä, kiusaamatta koiraa tms. Ei jäänyt traumoja ja oppi meni heti perille.
Ruumillinen kurittaminen on väkivaltaa. Kasvatus ja kuri/kurittaminen ovat myös eri asioita. Ei häpeään kasvattaminen myöskään ole mikään tavoiteltava asia.
Olen myös saanut luunapoeja, tukkapöllöä ja sitten rajumpaakin väkivaltaa. Kuriksi nuo selitettiin, mutta kasvatusta en saanut. Opin vain olemaan näkymätön ja vihaamaan itseäni. Terapiaa on tarvittu.
Omat lapseni, vaikka varsin vilkkaita ovat aina olleet, ovat oppineet jättämään hellat ja koirat rauhaan ihan ilman väkivaltaa. Ovat onnellisen ja tasapainoisen oloisia nuoria, joilla on myös tilaa tunteilleen ja kasvuun kuuluville mokille ja kokemuksille.
Ja antamalla itse hyvää esimerkkiä. Moni vanhempi tekee yhtä ja puhuu toista. Jos esimerkiksi ryyppäät ja käsket lasta olemaan juomatta, et ole vakavasti otettava enää muissakaan asioissa.