Eropäätös tehty ja nyt huomaan olevani raskaana.
Lasta yritettiin monta vuotta tuloksetta, luomuna ja hoidoilla. On luovuttu toivosta jo ajat sitten, kaksi vuotta olen jo tehnyt työtä hyväksynnän eteen. Vuoden verran on mennyt parisuhteessa niin huonosti että viikko sitten päätettiin massiivisen riidan päätteeksi että eiköhän ole parempi pistää lusikat jakoon. Tällä viikolla tein raskaustestin, koska menkat olivat myöhässä. Plussa tuli, ensimmäistä kertaa elämässäni. Nyt en tiedä yhtään, mitä ajatella. Voihan se mennä kesken vaikka huomenna, mutta entäs jos ei mene? Tuntuu ahdistavalta että jäätäisiin nyt väkisin tähän suhteeseen hampaat irvessä lapsen takia. Toisaalta pelottaisi lähteä suorilta ero perhe saati yh-arkeen. Aborttia en kaiken tämän jälkeen tee. Miehelle en ole vielä edes kertonut, koska välit on muutenkin niin kireät.
Kommentit (93)
Harva ei lapsettomuutta kokenut hahmottaa suhteen dynamiikkaa. Mitä jos katsoisitte avoimin mielin miten tilanne kehittyy, kenties kävisit ihan pariterapiassakin? Erota ehtii aina myöhemminkin. Olette kuitenkin olleet pidempään yhdessä ja haaveilleet yhteisestä lapsesta, joten kai siinä toisessa jotain hyvääkin on. Kuten joku tuolla aiemmin sanoi, tämä voi olla uusi alku. Lapsettomuus on kuitenkin ollut valtava stressitekijä suhteessanne
Vierailija kirjoitti:
Ei kun uutta elämää suunnittelemaan ja vastaanottamaan. Kyllä te pärjäätte kahdestaankin, mutta anna isällekin mahdollisuus olla isä omalla tavallaan. Vaikka vuoroviikoin.
Mitä tämä tarkoittaa? Miten äiti antaa mahdollisuuden isälle olla isä? Se on sen miehen lapsi. Pitääkö miehenkin nyt päättää että antaako äidin olla lapselle äiti? Vai että kaikki peliin että saa lapsen itselleen?
Ihme harhaisuutta siitä että lapsi on jotenkin ensissijaisesti äidin, joka johtaa takuuvarmasti ongelmiin, koska lapsi on myös sen isän, ja jos käyttäytyy kuin joku disneyprinsessa jossa kaikki on me myself and I niin joutuu pettymään. Se lapsi on ensisijaisesti oma yksilönsä, jolla on oikeus isään ja äitiin ja molemmilla vanhemmilla lapsiinsa.
Vierailija kirjoitti:
No eikö liiton dynamiikka muutu automaattisesti raskauden myötä, siksi toistaiseksi ei ero estä yhteenpalaamista. Tietysti riski erossa on että mies pääsee vaihtelun makuun
Pelottava ajatus! Ei lapsi ole mikään laastari, joka pelastaa kariutuneen parisuhteen.- Toki parisuhde voi korjautua ja päästä taas ns. raiteilleen mutta sen korjaamsieen ja pelastaminen on molempien (mahd. tulevien vanhempien) haluttava sitoutua, mutta lapsen myötä tulee vielä kokonaan uusi haara, joka tulee monin tavoin huomioida mutta ajatus siitä, että parisuhteen -dynamiikka automaattisesti muuttusi paremmaksi lapsen syntymän myötä on kestämätön.
Uskovainen mies
Vierailija kirjoitti:
Toi voi olla kaiken uuden alku, parisuhteellekin :) Nyt menisin itse ehdottomasti kertomaan miehelle että tällain kävi, mitäs tehdään. Hetki asian sulattelua ja tulevaisuuden miettimistä uusiksi. Jokatapauksessa, toivotaan että raskaus menee odotusten mukaisesti, paljon onnea tässä kohtaa!
Tiedätkö, että osa miehistä ovat todella epäkypsiä raskauksien suhteen? Nainen sanoo, kun on valmis. Ei tarvitse juosta miehen luokse heti. Jos aikoo lapsen kuitenkin pitää. Yhteinen asia toki on, jos ero tulee. Mutta nainen lapsen synnyttää ja päätös on hänen loppuviimeksi. Kuinka moni mies tänne on synnyttänyt yhtään lasta, taitaa olla nolla. Raskauksia tulee monessa eri elämäntilanteissa. Niin on ollut ja niin on kautta aikain oleva. Luola-aikoina synnytettiin vaikka sinne luolaan!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kun uutta elämää suunnittelemaan ja vastaanottamaan. Kyllä te pärjäätte kahdestaankin, mutta anna isällekin mahdollisuus olla isä omalla tavallaan. Vaikka vuoroviikoin.
Mitä tämä tarkoittaa? Miten äiti antaa mahdollisuuden isälle olla isä? Se on sen miehen lapsi. Pitääkö miehenkin nyt päättää että antaako äidin olla lapselle äiti? Vai että kaikki peliin että saa lapsen itselleen?
Ihme harhaisuutta siitä että lapsi on jotenkin ensissijaisesti äidin, joka johtaa takuuvarmasti ongelmiin, koska lapsi on myös sen isän, ja jos käyttäytyy kuin joku disneyprinsessa jossa kaikki on me myself and I niin joutuu pettymään. Se lapsi on ensisijaisesti oma yksilönsä, jolla on oikeus isään ja äitiin ja molemmilla vanhemmilla lapsiinsa.
No eihän se tarkota ihan sitä että kertoo raskaudesta isälle ensin. Eihän se isä tiedä olevansa tulossa isäksi.
-eräs
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kun uutta elämää suunnittelemaan ja vastaanottamaan. Kyllä te pärjäätte kahdestaankin, mutta anna isällekin mahdollisuus olla isä omalla tavallaan. Vaikka vuoroviikoin.
Mitä tämä tarkoittaa? Miten äiti antaa mahdollisuuden isälle olla isä? Se on sen miehen lapsi. Pitääkö miehenkin nyt päättää että antaako äidin olla lapselle äiti? Vai että kaikki peliin että saa lapsen itselleen?
Ihme harhaisuutta siitä että lapsi on jotenkin ensissijaisesti äidin, joka johtaa takuuvarmasti ongelmiin, koska lapsi on myös sen isän, ja jos käyttäytyy kuin joku disneyprinsessa jossa kaikki on me myself and I niin joutuu pettymään. Se lapsi on ensisijaisesti oma yksilönsä, jolla on oikeus isään ja äitiin ja molemmilla vanhemmilla lapsiinsa.
Kuinka tyhmä olet? Lähtökohtaisesti lapsen kyllä synnyttää äiti. Vai synnyttääkö isä jotenkin lapsen. Eli nainen päättää mitä tapahtuu. Miehen pitää sopeutua asiaan, halusi tai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vihaatte toisianne, mutta harrastatte seksiä? Hyvin outoa.
Ihan normaalia raivonussintaa, ei ole edes mikään uusi keksintö.
Kaverivanhemmuus.
Onnittelut raskaudesta ja toivottavasti pysyy kyydissä, kun olette lasta toivoneet!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikö liiton dynamiikka muutu automaattisesti raskauden myötä, siksi toistaiseksi ei ero estä yhteenpalaamista. Tietysti riski erossa on että mies pääsee vaihtelun makuun
Pelottava ajatus! Ei lapsi ole mikään laastari, joka pelastaa kariutuneen parisuhteen.- Toki parisuhde voi korjautua ja päästä taas ns. raiteilleen mutta sen korjaamsieen ja pelastaminen on molempien (mahd. tulevien vanhempien) haluttava sitoutua, mutta lapsen myötä tulee vielä kokonaan uusi haara, joka tulee monin tavoin huomioida mutta ajatus siitä, että parisuhteen -dynamiikka automaattisesti muuttusi paremmaksi lapsen syntymän myötä on kestämätön.
Uskovainen mies
Kuinka paljon "Uskovainen mies" tietää raskauksista tai on ollut raskaana😂? Aloittaja ei tässä sanonutkaan, että lapsi on laastari. Idiootti.
Mitä epäselvää tässä on? Eropäätöshän on jo tehty.
Ps. Eroaisitte joka tapauksessa. Parempi kertarytinä kuin ainainen kitinä.
Vierailija kirjoitti:
Olet sopinut asiat miehen kanssa niin kuin ne ovat, pysy siinä kurssissa. Itse en edes kertoisi.
Yksinhuoltajuus yhden lapsen kanssa ei ole hirveää. Äitiys on naiselle luonnollista.
Ei välttämättä ole hirveää ja tukiakin saa hyvin. Mutta pitää myös tiedostaa, että vaikka kuinka on äitiys luonnollista, yh:na on vaikeampi löytää uutta parisuhdetta. Toki parempi olla yksin kuin kenen tahansa kanssa, mutta jos välttämättä kumppanin haluaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kun uutta elämää suunnittelemaan ja vastaanottamaan. Kyllä te pärjäätte kahdestaankin, mutta anna isällekin mahdollisuus olla isä omalla tavallaan. Vaikka vuoroviikoin.
Mitä tämä tarkoittaa? Miten äiti antaa mahdollisuuden isälle olla isä? Se on sen miehen lapsi. Pitääkö miehenkin nyt päättää että antaako äidin olla lapselle äiti? Vai että kaikki peliin että saa lapsen itselleen?
Ihme harhaisuutta siitä että lapsi on jotenkin ensissijaisesti äidin, joka johtaa takuuvarmasti ongelmiin, koska lapsi on myös sen isän, ja jos käyttäytyy kuin joku disneyprinsessa jossa kaikki on me myself and I niin joutuu pettymään. Se lapsi on ensisijaisesti oma yksilönsä, jolla on oikeus isään ja äitiin ja molemmilla vanhemmilla lapsiinsa.
Kuinka tyhmä olet? Lähtökohtaisesti lapsen k
Tietenkin päättää. Ja voi olla itsekäs ja omia lapsen kuvitellen että se on hänen oikeutensa. Voin kertoa että jos oma äitini olisi vienyt mahdollisuuden isään niin en olisi sellaista koskaan antanut anteeksi. Isä on yksi parhaimmista asioista elämässäni ja isoin määrittävä tekijä siihen kuka olen. Vie se sitten lapselta ja leiki sillä kuin nukella jos haluat ap, mutta ihminen se sinun lapsesi on ja joku päivä aikuinen, jolla saattaa olla mielipide sun nukkeleikeistäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kun uutta elämää suunnittelemaan ja vastaanottamaan. Kyllä te pärjäätte kahdestaankin, mutta anna isällekin mahdollisuus olla isä omalla tavallaan. Vaikka vuoroviikoin.
Mitä tämä tarkoittaa? Miten äiti antaa mahdollisuuden isälle olla isä? Se on sen miehen lapsi. Pitääkö miehenkin nyt päättää että antaako äidin olla lapselle äiti? Vai että kaikki peliin että saa lapsen itselleen?
Ihme harhaisuutta siitä että lapsi on jotenkin ensissijaisesti äidin, joka johtaa takuuvarmasti ongelmiin, koska lapsi on myös sen isän, ja jos käyttäytyy kuin joku disneyprinsessa jossa kaikki on me myself and I niin joutuu pettymään. Se lapsi on ensisijaisesti oma yksilönsä, jolla on oikeus isään ja äitiin ja molemmilla vanhemmilla lapsiinsa.
Mitä hele..? Ap tuskin on sanonut mistään isän riistosta mitään! Alku on HÄNEN päätöksensä, isä sitten mukautuu ja sopivat keskenään jatkosta. Itse olen kasvanut hyvin ilman isää yh-äidin kasvattamana, käynyt korkeakoulut ja ollut viroissa. Ei se elämä siihen lopu ja perhemalleja on erilaisia. Taidat elää valovuosien päästä tästä tilanteesta joka on käsillä ja vouhottaa isän riistosta mitä ei ole edes tapahtunut. Mene keskustelemaan tästä aiheesta toiseen lankaan!
Ap, ei kannata kuunnella liian vakavasti ketjusi "neuvoja" lue parhaimmat ja suodata surkeat kärpäsen ininänä. Ihmiset osaavat olla tyhmiä ja osa ei osaa sanoa tilanteen kannalta rakentavaa kommenttia. Sen kyllä huomaa. Muistakaa kommentoijat, että viestinne lukee henkilö, joka on kertonut tilanteensa,jokaisen velvollisuus olis tuottaa rakentava ja toista ymmärtävä teksti. Eikä joku Sinun mielipiteesi tai raskausmanifesti. Chat Gptltäkin saa parempia neuvoja kuin osalta ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Ap, ei kannata kuunnella liian vakavasti ketjusi "neuvoja" lue parhaimmat ja suodata surkeat kärpäsen ininänä. Ihmiset osaavat olla tyhmiä ja osa ei osaa sanoa tilanteen kannalta rakentavaa kommenttia. Sen kyllä huomaa. Muistakaa kommentoijat, että viestinne lukee henkilö, joka on kertonut tilanteensa,jokaisen velvollisuus olis tuottaa rakentava ja toista ymmärtävä teksti. Eikä joku Sinun mielipiteesi tai raskausmanifesti. Chat Gptltäkin saa parempia neuvoja kuin osalta ihmisiä.
En halua neuvoa naista tai naisia
Minä en nyt kyllä mitään pentuja alkaisi tuohon tilanteeseen vääntämään.
Jos mies ei ole väkivaltainen, kokeilisin elvyttää parisuhteen. Helponkin vauvan kanssa on rankkaa yksin. Eroaa sitten myöhemmin, jos hommasta ei tule mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No eikö liiton dynamiikka muutu automaattisesti raskauden myötä, siksi toistaiseksi ei ero estä yhteenpalaamista. Tietysti riski erossa on että mies pääsee vaihtelun makuun
Pelottava ajatus! Ei lapsi ole mikään laastari, joka pelastaa kariutuneen parisuhteen.- Toki parisuhde voi korjautua ja päästä taas ns. raiteilleen mutta sen korjaamsieen ja pelastaminen on molempien (mahd. tulevien vanhempien) haluttava sitoutua, mutta lapsen myötä tulee vielä kokonaan uusi haara, joka tulee monin tavoin huomioida mutta ajatus siitä, että parisuhteen -dynamiikka automaattisesti muuttusi paremmaksi lapsen syntymän myötä on kestämätön.
Uskovainen mies
Kuinka paljon "Uskovainen mies" tietää raskauksista tai on ollut raskaana😂? Aloittaja ei tässä sanonutkaan, että lapsi on laastari. Id
Kiitos asiallisesta kommnentistasi - Ja nyt kun minä typerys luen toistamiseen, mitä tuo, jota jo tuohtuneena ennätin kommentoimaan, niin huomaan, että ei hän (kommentoimani kirjoittaja) edes ottanut kantaa siihen. miten tuo ( mahd. tukevien vanhempien) dynamiikka muuttuu raskauden myötä, kunhan vain kirjoitti, että [suoralainaus] eikö liitön dynamiikka muutu automaattisesti raksuden myötä .[launaus päättyy] .
No näinhän se (dynamiikkaa muuttuu) luultavasti tekee. Mutta minä pöhkö kai vain mielessäni kuvittelin, että kirjoittaja olisi ajatellut sen muuttuvan raskauden ja lpsen myötä paremmaksi mutta ei hän niin kirjoittanut.
Olemme kenties samaa mieltä kun otaksumme parisuhteen dynamiikan "vain" muuttuvan, Sen miten tai kuinka dynamiikka muuttuu (tai on muuttumatta) näyttää lopulta aika.
Lapsen kannalta toivon mukaan kaikki käy lopulta hyvin riippumatta siitä ovatko hänen (lapsen) vanhemmat keskenään parisuhteessa vai eivät; lapsella on kuitenkin oikeus molempiin vanhempiinsa ja lapsen elatus on molempien vanhempien vastuulla.
Uskovainen mies
Hei porvoolainen tuleva äiti. Aina voit antaa sen lapsen adoptioon. Adoptiolapset ovat haluttuja. Tui tui.
Anteeksi, mutta naisen ei tarvitse mennä miehen luokse "lakki kourassa". Parisuhde on kahden ihmisen tuotos. Ei vain toisen ja toinen "nöyristelee". On 2020-luku, haloo.