Oletko koskaan ollut täysin varaton?

Se oli sitä aikaa, jolloin varusmiesavustuksen sai vain naimisiin menemällä, joten me menimme naimisiin.

Melkein joka kuukausi, vähän joutuu varautumaan etukäteen, muttä pärjäähän tässä jotenkuten,

Olen koko ajan. Velkaa vaan eikä mitään omaisuutta ja ansiotuloa 0 euroa.

N43

Olen ollut ja lisänä tonnien velat aikoinaan,ne tuli hoidettua ja töitä paiskittua nyt pärjään kohtuullisesti ja plussan puolella ollaan.

Olen nyt täysin varaton ja vielä vanha eli tästä ei nousta edes tilastojen mukaan. Lopputulema kyllä on minulla jo suunnitelmissa.

Olin ja ratkaisin menemällä töihin. Oli yllättävän helppoa mennä. Tiettyjä taitoja suorastaan halutaan työpaikoilla.

kohta 68 vuotta..arvaa v i t u t t a a k o ?

Avioeron jälkeen oli omaisuus kassissa. Luottokortilla ostin patjan, tyynyn ja peiton, sekä lapselle makuupussin kirpparilta.15 vuotta kesti hankkia taloudellinen riippumattomuus ja siihenkin kävi osin tuuri.

Olen. Olin mm kuukausia ilman vessapaperia ja pari viikkoa ilman sähköä. Sinnittelyn jälkeen vihdoin sain pyydettyä sosiaalitoimesta apua.

Nykyään olen vielä pienituloinen, mutta koen olevani varakas sillälailla, että voin ostaa mitä haluan. Köyhien huonojen vuosien jälkeen mun "mitä vaan haluan" on ehkä tosin jonkun mielestä edelleen köyhää. Itse olen kuitenkin tyytyväinen, kun vuokrat ja laskut saa maksettua ja pöydässä on joka päivä useampi ateria, voi lähteä kavereiden kanssa kahville ilman, että tarvitsee olla viikko syömättä jne jne..

Vierailija kirjoitti:

Olin ja ratkaisin menemällä töihin. Oli yllättävän helppoa mennä. Tiettyjä taitoja suorastaan halutaan työpaikoilla.

Nyt roikut täällä työttömänä ,eikö se ole enää helppoa mennä töihin?,onko aika ankeaa kauppa kankeaa .

Olin nuorena jonkun aikaa melko varaton. Muistan kun ainoista kesäkengistäni katkesi takahihna, niin purskahdin itkuun kadulla. No eikun kämppään ontuminen ja ompelemaan hihnaa jotenkin kiinni.

Kun olen nyt työskennellyt pitkään, niin huomaan, että edellekin on tärkeää, että kaapissa on vähintäänkin yhdet  varakengät.

Söin kuukauden perunoita ja makaroonia silloin kyllä vitu..i,tämä on tosi asia.

Täysi-ikäisenä opiskellessa ei ollut kuin opintotuki ja mitä sai vanhemmilta. Sitten joskus työttömäksi jäätyä kesti aika pitkään että rahat alkoi juoksemaan. Muuten on aina kuukausittain jostain rahaa tullut, eli töistä, kelasta tai liitosta.

Nollasta sitä lähdettiin kotoa opiskelemaan.

Opintolainalla kituutettiin.  Ei ollut sellaisia isoja tukia kuin nykyään.

Nykyajan tuet tekee porukoissa laiskoja, ja miksi ei kun rahaa saa sossusta ?!

Avioeron jälkeen olin täysin puilla paljailla.  Oma henki ja terveys olivat kuitenkin tärkeämpiä joten persaukisenakin oli parempi joten nostin kytkintä ja jätin paskan taakseni.

Vierailija kirjoitti:

Söin kuukauden perunoita ja makaroonia silloin kyllä vitu..i,tämä on tosi asia.

Minä syön noita jompaakumpaa 12kk/v muutamaa puuro päivää lukuunottamatta.

Lukion jälkeen aloitin opinnot toisella paikkakunnalla ja opintotuki ei riittänyt millään, ei ollut edes rahaa bussilippuun kotiin vanhempieni luokse niin liftasin kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Nollasta sitä lähdettiin kotoa opiskelemaan.

Opintolainalla kituutettiin.  Ei ollut sellaisia isoja tukia kuin nykyään.

Nykyajan tuet tekee porukoissa laiskoja, ja miksi ei kun rahaa saa sossusta ?!

Joo, mä olen nyt sairaana työttömänä helvetin laiska. Tähän asti olen tehnyt 32 vuotta töitä.

Olin kun läksin ensimmäiseen työpaikkaan 450km päähän.  Löysin työpaikan lehti-ilmoituksella.  Mitään avustuksia tai kulukorvauksia ei tullut kun työkkärin mummo ei ollut sitä paikkaa ehdottanut.  Muuttokuorma oli laina auton perä kontissa.  Pääsin heti tekemään 12 - 16 tuntisia työpäiviä 7pv viikossa, alkoi rahaakin tulemaan kun ylityökorvauksista kertyi.

Kerran olin täysin rahaton kun työnantaja ei maksanut palkkaa. Teki oharit kun piti maksaa 3600 euroa. Selvis että oli mennyt konkkaan. Olin 2 viikkoa ilman rahaa. Työttömänä minulla on aina ollut rahaa koska olen osannut varautua ja säästää. Nyt ollut hyvä tilanne jo pitkään koska voitin hiukan lotosta aikaa sitten ja äiti kuoli ja sain perintöä.