Olenko ainoa vai oliko muiden kotona tiukka kuri keittiössä, että aina piti kysyä lupaa saiko ottaa jääkaapista ruokaa tai leipää ym?

Ei tarvinnut kysyä lupaa mutta en kyllä edes muista mitä jääkaapissa oli, jugurttia tai leikkeleitä ei ainakaan ollut koskaan. Meillä syötiin lämmin ruoka aina illalla kun vanhemmat tuli töistä ja iltapalaksi söin paahtoleipää ja juustoa. Muistan kun nuorena seurustelin yhden pojan kanssa ja hänen kotona aamupalaksi sai leipää ja maksapasteijaa ja se maksapasteija oli taivaallisen hyvää.

Ohis, mutta jaksan ihmetellä miksi meillä lapset aina kysyvät, että saako ottaa sitä ja sitä. Koskaan heitä ei ole kielletty, mutta silti kysyvät. 

Näiden keittiönatsien ja sokerikarttelijoiden aikuiset lapset ovat järjestään ylipainoisia.

Ja sitten ihmetellään että vaikka niin koetettiin pitää lapset erossa herkuista niin miksi mättävät niitä kaksin käsin.

Lapsuudenkodissa ei ei nähnyt nälkää me lapset, eikä meidän kaverit, eikä vieraat. Vanhemmilleni oli kunnia-asia ruoka.

Ruoka piti olla terveellistä, sitä piti riittää kaikille, normaalia tavallista kotiruokaa.

Äiti ja isä tekivät itse kaiken ruuan, myös leipoivat paljon, ja kaikille tarjottiin vähintään kahvit, teet, suolaiset piirakan ja pullat, jos ei ollut ruoka-aika. Ja jääkaapille sai aina mennä. Tottakai kysyimme muksuina, että saammeko ottaa tätä tai tuota, vai onko se varattu johonkin.

Vanhempani olivat normituloisia työntekijöitä, tarkkoja rahankäyttäjiä, mutta ravinnosta ei tingattu.

Tämän saman olen toteuttanut omassa elämässäni lapsilleni. Kukaan ei meillä ole ollut nälässä, ei omat, eikä vieraat.

Tingataan sitten muusta, jos on ollut tarve, ja tehdään itse paljon ja leivotaan. 

Kaikki kaapeissa oli kotona vapaata riistaa kaikille, myös vieraille ja aputyöntekijöille. Meillä sama nykyään, kaapista saa kaikki ottaa jos siellä on jotain mieleistä syötävää.

Meillä on nytkin kielto olla ottamatta ihan kaikkea kysymättä. Yksi lapsista kilpaurheilee ja hänelle aivan eri ruoat ja juomat treeneihin ja kisapäiviin. On ollut tilanteita  joissa mukaan tarkoitettu ruoka  juoma jne. Onkin syöty ja kiva etsiä kaupasta uutta aamukiireessä. Tietävät nyt että tietyistä on kysyttävä voiko syödä  vai onko varattu kisapäivään jne. 

Vierailija kirjoitti:

Sairasta.

Mikä tuossa oli niin sairasta? Napostelu ei muutenkaan ole fiksua painonhallinnan kannalta.

En oikeastaan edes muista, me kai syötiin ruoka-aikoina. Kun oli välipala-aika kai sentään itse otin leipää tms.

Minulla on nyt parikymppiset lapset. On eletty samalla tavalla eli ruoka-ajat on säännöllisesti. Ei meidän jääkaapista ole koskaan kadonnut mitään seuraavalle aterialle tarkoitettuja ruokia tms. Jos lapsilla tuli ruoka-aikojen välillä nälkä, osasivat kysyä. Myönnän joskus ihmetteleväni tätä valitusta kuinka lapset syövät huonosti ruoka-aikaan, jää kasvikset lautaselle ym.; ihmekös tuo, jos on puoli tuntia sitten vedetty leivät ja jogurtit.

Siis korostan vielä, että ei meillä ole nälässä eletty ja ns. herkkujakin on syöty.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli säännölliset ruoka-ajat läpi lapsuuden ja tietysti sai syödä leipää nälkäänsä muulloinkin, mutta aineenvaihdunta tottui niihin ruoka-aikoihin niin hyvin ettei tällaista tarvetta tullut. Sokeria ei syöty kuin karkkipäivänä, joten verensokeri pysyi tasaisena eikä addiktiota päässyt muodostumaan. Painoindeksi alipainon rajalla yli parikymppiseksi, mutta mitään ongelmia, anoreksiaa tai terveyshaittoja ei ollut. Menkat ajallaan ja jaksaminen ihan normaalia, olin hyvä liikunnassakin ja niin edelleen.

Nyt kolmekymppisillä yhden lapsen synnyttäneenä, paino edelleen normaali, ei syömishäiriöitä, jne.

Anoreksia nyt ei liity tähän asiaan millään tasolla

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli säännölliset ruoka-ajat läpi lapsuuden ja tietysti sai syödä leipää nälkäänsä muulloinkin, mutta aineenvaihdunta tottui niihin ruoka-aikoihin niin hyvin ettei tällaista tarvetta tullut. Sokeria ei syöty kuin karkkipäivänä, joten verensokeri pysyi tasaisena eikä addiktiota päässyt muodostumaan. Painoindeksi alipainon rajalla yli parikymppiseksi, mutta mitään ongelmia, anoreksiaa tai terveyshaittoja ei ollut. Menkat ajallaan ja jaksaminen ihan normaalia, olin hyvä liikunnassakin ja niin edelleen.

Nyt kolmekymppisillä yhden lapsen synnyttäneenä, paino edelleen normaali, ei syömishäiriöitä, jne.

Vastasitko ap:n kysymykseen saitko käydä milloin vai jääkaapilla vai et saanut? 

Vierailija kirjoitti:

Olen kotoisin maatilalta missä kävi kesäisin ulkopuolisia satunnaisesti kausitöissä. Heille tarjottiin päivällä ruoka ja myös heillä oli lupa käydä jääkaapilla vapaasti. Kaikki kävivät, myös lapset kavereineen.

 

                Kyllä meilläkin tarjottiin kausityöläisille ruuat ja juomat. Laitoin riittävän usein tarjolle, ei tarvinnut  käydä jääkaapilla ja sitäpaitsi osa tarjottavista oli kellarikerroksessa, josta     tuotiin keittiöön tarjolle tarpeen mukaan. Vieraita lapsia ei luuhannut

Ei ollut tiukkaa kuria, mutta muistelen, että kumminkin kysyin ensin, voinko ottaa jugurtin. Syynä oli vain se, että tuli sitten ruokaakin syötyä, ei sen kummemmasta ollut kysymys. Eikä meille edes juuri mitään jugurtteja ostettu.

Meillä oli myös näin ettei mitään saanut ottaa omin luvin. Ei hedelmiä korista eikä leipää välipalaksi. Ruoallakin oli tarkkaa paljonko saa ottaa ruokaa ja ettei ota enempää kuin yhden leivän. Vanhemmat valvoivat myös ettei laittanut liikaa margariinia leivän päälle jne. Vesi oli ainoa mitä sai juoda vapaasti, tosin siitäkin huudettiin jos otti täyden lasin vettä ja kaatoi osan pois. 

Arvatkaapa lihoinko heti kun muutin omilleni. Ja oliko muutenkin vaikea ruokasuhde pitkään. En pystynyt syömään seurassa moniin vuosiin kun olin tottunut siihen että syömistäni vahditaan jatkuvasti. 

Meillä ei tarvinnut kysyä lupaa ja minun ja siskoni kaveritkin saivat jääkaapilla käydä vapaasti jos heidän teki mieli vaikka jugurttia tms.

Vierailija kirjoitti:

Näiden keittiönatsien ja sokerikarttelijoiden aikuiset lapset ovat järjestään ylipainoisia.

Ja sitten ihmetellään että vaikka niin koetettiin pitää lapset erossa herkuista niin miksi mättävät niitä kaksin käsin.

Mulle kävi just näin, tuli kauhean ylipainoinen kun muutin omilleni kun tajusin että nyt voin mättää mitä haluan.

Meillä oli tiukat ruoka-ajat, välipaloja ei saanut syödä, ja karkkia saatiin vain pieni aski joka lauantai. Limsaa ei ikinä eikä pizzoja, hampurilaisia tms. Join ekan kerran cokista sen jälkeen kun muutin pois kotoa.

En kyllä yhtään muista mutta en muista ikinä ottaneeni oikein jääkaapista nuorena kotona mitään. Jännä miten ihmismieli unohtaa negatiivia asioita. Muistan vaan että koulun jälkeen piti odottaa että isäni tuli töistä ja teki ruoan, hirveä nälkä oli siihen asti ja muutenkin lähes aina oli nälkä. Iltapalaksi oli paahtoleipää ja juustoa, ei ikinä leikkeleitä tai jugurttia. Milloinkahan Suomessa yleistyi jugurtin myynti pienissä purkeissa? En edes muista oliko niitä nuoruudessani kaupoissa.

Vierailija kirjoitti:

Näiden keittiönatsien ja sokerikarttelijoiden aikuiset lapset ovat järjestään ylipainoisia.

Ja sitten ihmetellään että vaikka niin koetettiin pitää lapset erossa herkuista niin miksi mättävät niitä kaksin käsin.

Minulle kävi juuri noin, hyvin vähän ruokaa sain lapsena tai nuorena ja en mitään herkkuja, karkkia en koskaan, sitten kun itse aloin käydä töissä ja oli varaa alkaa ostaa herkkuja niin niitä on tullut kyllä syötyä kaksin käsin mikä näkyy painossa ja hammasongelmissa.