Lue keskustelun säännöt.
Olenko ainoa vai oliko muiden kotona tiukka kuri keittiössä, että aina piti kysyä lupaa saiko ottaa jääkaapista ruokaa tai leipää ym?
22.05.2025 |
Mun pikkusiskohan reagoi tähän siten, että oli aina ruoka-aikaan poissa kotoa ja söi kavereiden luona. Minä sitten tyydyin kohtalooni ja voin sanoa, että välillä söin vain vähän ja toisinaan kun äidin silmä vältti ahmin paljon.
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei tarvinnut, eikä kannattanut kysyä. Meillä ei ollut jääkaapissa kuin valo. Tai oli siellä viinimarjamehua, mutta sitä ei saanut ottaa.
Viinimarjamehua, punajuuria etikkaliemessä ja kurkkusipulisäilykettä, näitä oli meillä ja ehkä maitoa ja margariinia. Kuivakaapeissa hapankorppua ja näkkileipää. Ei paljoa ollut syömistä kun tuli nälkäisenä koulusta. Kyse ei ollut köyhyydestä vaan jostain älyttömästä ideasta, että joka päivä ostettiin vain sen kyseisen päivän ruoka kaupasta ja juuri sen verran mikä meni kerralla. Jogurttia ei ollut ikinä, pidin ihan ihmeellisenä asiana kun kaverini sai välipalaksi jogurttia ja muroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä oli ruoka-ajat jolloin syötiin. Ei siellä kaikki 6 lasta voinut kokoajan rampata. Eikä tarvinnutkaan kun syötiin ruoka-aikoina.
Iltapäivällä kaakaot juotiin. Pullaa oli aina jotain kun lauantaisin porukalla leivottiin
Oli kyllä äiti käytti valtaansa ja kiristi että ruokaa ei saa ennen kun me muut (isäni, minä ja veljeni) tekee kaikki ne työt mitä äiti halusi sillä kertaa tapahtuvan. Meillä myös me lapset jouduimme ostaa ruokaa tekemällä töitä ja äitini oli tuloon kotiäiti. Onneksi isällä meni järki tuohon tilanteeseen ja jätti äitini jonka jälkeen minä ja veljeni muutimme isälle. Oli siinä 15 vuotiaana todella outoa alkaa opettelemaan elämään sillä tavalla että ruokaa oli tarjolla ja sitä sai syödäkseen ilman kauheaa työmäärää
Meillä oli tili lähikaupassa, josta sai ostaa välipalaa. Joskus mässäiltiin, mutta harvemmin kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä ei tarvinnut, eikä kannattanut kysyä. Meillä ei ollut jääkaapissa kuin valo. Tai oli siellä viinimarjamehua, mutta sitä ei saanut ottaa.
Viinimarjamehua, punajuuria etikkaliemessä ja kurkkusipulisäilykettä, näitä oli meillä ja ehkä maitoa ja margariinia. Kuivakaapeissa hapankorppua ja näkkileipää. Ei paljoa ollut syömistä kun tuli nälkäisenä koulusta. Kyse ei ollut köyhyydestä vaan jostain älyttömästä ideasta, että joka päivä ostettiin vain sen kyseisen päivän ruoka kaupasta ja juuri sen verran mikä meni kerralla. Jogurttia ei ollut ikinä, pidin ihan ihmeellisenä asiana kun kaverini sai välipalaksi jogurttia ja muroja.
Eli elitte niin kuin ennen jääkaappeja, vaikka teillä jääkaappi oletettavasti olikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sai syödä ja juoda mitä ikinä keksi, paitsi jouluna valmiiksi tehtyjä torttuja.
Olisi ruokavälit olleet pitkiä jos pelkästään silloin olisi saanut syödä. Koulupäivinä oli aamupalaa puoli kahdeksalta, sitten koulussa ruoka 11 aikaan ja kotona syötiin viiden maissa kun kaikki olivat tulleet kotiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvinnut kysyä lupaa.
Kaverienkin kotona jos oli, niin otettiin itsenäisesti välipalaa tai ruokaa kaapista, kun vanhemmat ei olleet kotona.
Outo tapa teillä. Aiheuttaa helposti syömisen kanssa ongelmia.
Ainoa, missä ei saanut ottaa vapaasti ruokaa oli toinen mummo (olin yökylässä lapsena useamman yön). Ruokaa sai ruuhka-aikana ja muuten nälkään sai syödä riisikakkuja, ei muuta. Toisella mummolla sai ruokaa/leipää, kun pyysi, jos ei juuri silloin kysynyt/tarjonnut, mitä teki kyllä usein.
Olisi ehkä ihan hyvä palata tähän, että vain ruoka-aikaan syödään (ja riisikakkuja mikäli ei jaksa odottaa). Epäsäännölliset ruokailut ja napostelu lihottaa.
Et ole ainoa. Meillä ei saanut mennä omin luvin jääkaapille eikä lupaakaan saanut ottaa ja syödä mitään ruoka-aikojen ulkopuolella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei ollut natsivanhempia. Välipalaa sai syödä.
20: Joo, itsekuria kyllä löytyy todellakin. Onhan tuossa kovan kurin kasvatuksessa toki puolensa, mutta vähempikin olisi riittänyt. Omille lapsille ei tätä natsimallia jatkettu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aina kysytty, ensin lapset ja nyt lastenlapset.
Eikä mieskään ota vuoasta esim lihapullia, suolaista piirakkaa tms aterian ulkopuolella kysymättä. Ruokaa saattaa olla jäänyt juuri sen verran että riittää seuraavalle päivälle ja jos joku napsii ohi joudun tekemään uuden ruuan.
Ihan vaan kohteliasta kysyä, ei nälässä tarvitse kuitenkaan olla.
Eikö se olisi helppo sanoa, että älä ota tuota, se on huomisen lounaalle?
Juu sanotaan yleensä että tämä on 2 päiväksi mutta voihan olla että unohtuu tai ei kuuntele kunnolla tms.
Varsinkin kun kotona oli 4 lasta eivät kaikki todellakaan keskittyneet aina siihen mitä puhuttiin. Siksi on niin helppoa kysäistä - Voinko ottaa tätä??
Sai syödä aivan vapaasti. Ei ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei ollut ainakaan arkena mitään säännöllisiä ruoka-aikoja. Välipalaa syötiin, kun tultiin koulusta kotiin ja iltaruokaa, kun tultiin harrastuksista, kavereilta tms. Joka päivä vähän eri aikaan. Vanhemmatkin oli joskus illalla pidempään töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvinnut kysyä lupaa.
Kaverienkin kotona jos oli, niin otettiin itsenäisesti välipalaa tai ruokaa kaapista, kun vanhemmat ei olleet kotona.
Outo tapa teillä. Aiheuttaa helposti syömisen kanssa ongelmia.
Ainoa, missä ei saanut ottaa vapaasti ruokaa oli toinen mummo (olin yökylässä lapsena useamman yön). Ruokaa sai ruuhka-aikana ja muuten nälkään sai syödä riisikakkuja, ei muuta. Toisella mummolla sai ruokaa/leipää, kun pyysi, jos ei juuri silloin kysynyt/tarjonnut, mitä teki kyllä usein.
Olisi ehkä ihan hyvä palata tähän, että vain ruoka-aikaan syödään (ja riisikakkuja mikäli ei jaksa odottaa). Epäsäännölliset ruokailut ja napostelu lihottaa.
Olen samaa mieltä. Ehkä olisi hyväkin palata yhteiseen ruokailuun, jonka ulkopuolella ei jääkaapin oven raosta käydä napsimassa ja syödä kuka missäkin. Sen lisäksi, että saattaisi olla ruokarytmiltään terveellistä, voisi olla terveellistä muultakin kantilta: pysähtyminen kerran päivässä, kuulumisten vaihtaminen yhdessä ruokaillessa.
Lapsena ja nuorenahan tuo ärsytti, mutta jälkikäteen ajateltuna on ollut hyvä juttu. Aikamoinen ponnistus myös äidiltäni. Hänellä ei kyllä sitten mitään varsinaisia omia harrastuksia tai menoja ollutkaan, koska oman päivätyönsä ohella hoiti koko talouden ruoanlaittoineen kaikkineen joka ikinen päivä.
Vierailija kirjoitti:
Siis eikö ruoka-aikaankaan saanut ruokaa ilman lupaa, pitikö jokainen suupalakin kysyä?
Aina piti kysyä kaikesta ruuasta. Salaa pakkasesta otin ruokaa. t.ap
Ei saanut ottaa. Minäkin opin etsimään ruokaa salaa. Melko jännittävää puuhaa. Joskus nykyäänkin sitä miettii voiko jääkaapista ottaa jotain vaikka oma talous 😂
Tilattiin Foodoralta tai Woltilta.