Seiska: Martina Aitolehti valittaa jälleen "samaa p askaa" etäsuhteessa, vaikka kaikki on muuten ihan kivaa
Martina Aitolehti paljastaa Seiskan mukaan podcastissaan, että hän ja australialainen kihlatunsa riitelevät jatkuvasti erityisesti etäsuhteessa. Aitolehti kuvailee ristiriitoja sanoilla "samaa p askaa", ja väittää suurimpien ongelmien johtuvan hänen "kylmästä skandiluonteestaan" ja miehen "latinoverisyydestä". Silti hän sanoo, että etäsuhde on "helppoa ja kivaa", kunhan luottamus on "110" ja molemmat ovat "äärimmäisen itsetietoisia". Hän myös kertoo ärsyyntyvänsä, jos häneltä "ruinataan huomiota".
Siis MITÄ IHMETTÄ? Tässäkö se aikuinen parisuhde nykypäivänä on? Toisen kansallisuus, temperamentti ja jatkuva kitinä nostetaan framille, mutta silti kaikki muka "helppoa ja kivaa"? Tekeekö näiden ihmisten itsetietoisuus heistä jotenkin immuuneja tavalliselle käytökselle? Ja tämä malli pitäisi kelvata nuorille esimerkiksi? Miten moni muu nainen ärsyyntyy, kun kumppani pyytää huomiota? Onko meidän tunteet nyt jotenkin laittomia?
Mitä mieltä TE olette? Onko tämä "kylmä skandi" -selitys vain tapa olla ottamatta vastuuta? Ja miksi nykyään parisuhteessa kuuluu olla "äärimmäisen itsenäinen" voiko läheisyyttä olla enää missään? Kertokaa suoraan, ärsyttääkö teitä tämä jatkuva martinalainen jankkaaminen vai tunnistatteko itsenne?
Nieleeköhän?