Annatteko pienille alle viisivuotiaille jotain mutusteltavaa tv:n katselun ajaksi?
Kommentit (25)
Ai ihan tarkoituksellisesti juuri tv:n katsomisen aikaan antaisi jotain syötävää (kuten aikuiset ottavat leffaa katsoessaan popparit käden ulottuville)?
Kilon pönttö karkkeja ja six pack limpparia.
Hienosti opetetaan lihavuuden alkeita
Se on todella paha juttu hampaille. Pitkäaikainen happohyökkäys. Lapsi oppii yhdistämään filmin ja syömisen keskenään. Siitä voi koitua paino-ongelmia. Miksei sitä ruokaa voi antaa lapselle ruoka-aikoina?
Aikuisen pitää vahtia aina kun syödään ettei lapsi tukehdu. Syömiseen pitää keskittyä tarpeeksi.
Miksi tuollaiseen tapaan pitää totuttaa, että kun katsotaan tv:stä jotain ohjelmaa, pitää olla ruokaa kädessä?
En ymmärrä!
Mä pystyn katsomaan elokuvaa teatterissa, tai näytelmää teatterissa, tai tv-ohjelmaa kotona ilman että mulla on jotain syötävää kädessä!
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuollaiseen tapaan pitää totuttaa, että kun katsotaan tv:stä jotain ohjelmaa, pitää olla ruokaa kädessä?
En ymmärrä!
Mä pystyn katsomaan elokuvaa teatterissa, tai näytelmää teatterissa, tai tv-ohjelmaa kotona ilman että mulla on jotain syötävää kädessä!
Jos jotain syötävää antaiskin lapselle käteen, niin se on sitten jotain hedelmäpaloja tai vastaavaa. Mut en minä kyllä alun alkaenkaan ymmärrä, että ruoka kädessä kattellaan tv:tä.
Eikö tuo ole tutkitusti lihavuudelle altistava tapa? Meillä on kyllä joskus leffailtoja, jolloin syödään herkkuja tv:n ääressä, mutta televisio ja syöminen ei ole mikään ehdollistunut tapa.
Vierailija kirjoitti:
Hienosti opetetaan lihavuuden alkeita
Eli opetetaan ne aivot huonoille tavoille pienestä pitäen. Se perusta luodaan jo siellä lapsuudessa ja huonoista tavoista on vaikea päästä eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuollaiseen tapaan pitää totuttaa, että kun katsotaan tv:stä jotain ohjelmaa, pitää olla ruokaa kädessä?
En ymmärrä!
Mä pystyn katsomaan elokuvaa teatterissa, tai näytelmää teatterissa, tai tv-ohjelmaa kotona ilman että mulla on jotain syötävää kädessä!
Jos jotain syötävää antaiskin lapselle käteen, niin se on sitten jotain hedelmäpaloja tai vastaavaa. Mut en minä kyllä alun alkaenkaan ymmärrä, että ruoka kädessä kattellaan tv:tä.
Hedelmät, nuo luonnon omat sokeripussit eivät ole hampaille yhtään sen parempi vaihtoehto.
En antanut, miksi olisin?
Meillä ei juuri ollut sääntöjä lapselle mutta ruoka syötiin pöydän ääressä pienestä asti. Siitä pidän kiinni vieläkin vaikka on jo melkein täysi-ikäinen. Toki tästä joustetaan jos on vaikka leffailta kaverin kanssa tai ujompi kaveri yökylässä, silloin annan viedä ruokaa omaan huoneeseen. Samoin jos vaikka koko perhe syö iltapalaa saunan jälkeen yhdessä ja katsoo urheilua tai jotain mutta nämä ovat poikkeustapauksia.
En myöskään lahjonut ruoalla tai herkuilla tai toiminut lapsen kompostina. Nuorella on terve ruokasuhde ja kouluruokakin maistuu. Voin suositella :)
En anna, ei kannata luoda tuollaista mielleyhtymää. Tosin meillä alle viisivuotiaat ei myöskään pahemmin katso televisiota.
Eipä meillä alle 5-vuotiaat katso telkkaria, joten ei anneta syömistäkään silloin. Vanhemmat (ja lapset tietenkin) normaalipainoisia 😉
Ei anneta, ruoka syödään ruoka-aikana, jolloin ei katsota televisiota. Muutenkin pyritty pitämääm lapset erossa telkusta ja muusta digistä.
Vierailija kirjoitti:
Eikö tuo ole tutkitusti lihavuudelle altistava tapa? Meillä on kyllä joskus leffailtoja, jolloin syödään herkkuja tv:n ääressä, mutta televisio ja syöminen ei ole mikään ehdollistunut tapa.
Aivoilla menee pidempään tajuta kylläisyyden tunne, kun keskittymisen vie muu kuin syöminen. Siten tulee syötyä enemmän.
Me on syöty iltalapa olkkarissa jos on jotain ohjelmaa katsottu, mutta ei haeta ylimäärästä välipalaa sitä varten että nyt istutaan töllön ääreen.
Miksi? Ja mihin kellonaikaan tämä television katselu sijoittuu? Jos välipala-aikaan, niin televisio pois, jos Pikkukakkosen aikaan, niin päivällinenkin on varmasti lähiaikoina eikä tarvetta leivälle. Myöhempään illalla taas ei kannata tuijottaa ruutua yöunien ja aivojen kehityksen takia. Pitäkää kiinni ateriarytmeistä, ei niitä ole turhaan keksitty.
En. Se on ollut aina sääntö ettei sohvalla syödä. En halua sotkua. Isompina tietysti saivat, kun osasivat varoa ja siivota.