Mulla ei ole elämää! päivät katon bb tä enkä edes ulkoile lasteni kanssa..

... ja pelkään olla sosiaalisessa kk..

Mikä on kk?

Kokemuksesta tiedän et pitkään kotona olo lisää paljon kaikenlaisia sosiaalisen tilanteen pelkoja. Ei pitäisi jäädä vaan kotiin telkkua kattomaan. Pitäisi ohjelmoida joka päivään vaikka väkisin jotain ulkoilua ja muuta toimintaa.

Kuulostat rivien välistä vähän masentuneelta.

En voi ostaa 24/7 BB ohjelmaa koska pelkään juuri tuota jumittumista telkun eteen.

Teet kylmästi päätöksen että vain tiettyinä aikoina saat katsoa bb talon tapahtumia.



Jos lapsesi nukkuu päikkäreitä voit luvallisesti katsoa silloin. Jaksota vaikka niin että katsot 3 pätkää päivässä ja loput tapahtumat tsekkaat bb sivuilta.

Tee itsellesi "lukujärjestys". Suunnittele jokaiselle päivälle niin paljon toimintaa, että et ehdi katsoa koko bb:tä. Heti aamupalan jälkeen pihalle lasten kanssa, sitten ruokaa laittamaan ja syömään. Lasten mahdollisten päiväunien aikaan teet kotitöitä, niitähän riittää. Jos jää aikaa, lue hyviä kirjoja. Välipalan jälkeen taas ulkoilemaan, sitten taas ruuanlaittoon, syömään... ja aina kun on aikaa luet lapsille, leikit, askartelet yms heidän kanssaan.



Iltaisin keksi joitain iltamenoja, minne pääset ilman autoa. Käy vaikka kirjastossa tai kirjastoautolla, olisiko lähimailla jotain jumppaa tms. ?



Ulkoilu piristää, telkun katsominen masentaa ja eristää kotiin. Ulkoillessa, kaupassa käydessä jne näet ihmisiä ja sekin piristää ja uskaltaudut vähitellen mukaan johonkin kivaan toimintaan. Tutustut muihin äiteihin ja saat ystäviä joiden kanssa voit kyläillä.



Tuo lukujärjestyksen tekeminen auttaa oikeasti. Itse olin aikoinaan masentunut ja minulla oli rankka suruaika juuri lasten ollessa pieniä. Telkkua en katsonut, mutta en jaksanut lähteä minnekään ja elämä oli synkkää. Sitten eräänä päivänä vain tajusin, että kukaan ei muuta elämääni paremmaksi kuin minä itse. Päätin muuttaa koko elämäni. Joka aamu kiitin mielessäni että sain herätä ja että minulla on ihana ja rakas perhe. Sitten aloin toimia päiväsuunnitelman mukaan. Parissa viikossa olin jo paljon pirteämpi ja mieli oli parempi. Muutaman kuukauden kuluttua olin kuin eri ihminen, oli ystäviä, harrastuksia, tulevaisuuden suunnitelmia...



Toivon elämääsi kaikkea hyvää!