Mikä vaivaa ihmistä, jonka pitää laittaa aina paremmaksi?

Vierailija kirjoitti:

Mun ex-appivanhemmat on juuri tuollaisia. Luojan kiitos ovat tosiaan ex.

Mulla on taas toisinpäin, nykyiset appivanhemmat ovat köyhiä ja heille ei voi kertoa meidän matkoista tai hankinnoista ollenkaan. Ei olla kerrottu että oltiin juuri lomalla Mauritiuksella vaan kuunneltiin kiinnostuneina heidän juttuja viiden vuoden takaisesta Turkin lomasta.

Oli todella kova paikka kun muutettiin ja he halusivat tulla käymään. He asuvat pienessä kerrostalokämpässä ja meillä on uudehko iso ok-talo upealla paikalla järven rannassa. Kahvipöydässä pystyi melkein käsin koskettelemaan heidän katkeruutta omasta tilanteestaan. Ei voitu kertoa sitäkään, että meille on tilattu jo työmiehet rakentamaan rantasaunaa. Onneksi he asuvat kaukana ja käyvät harvoin niin ei tarvitse kertoa asiasta mitään.

Kävin tällaisen tyypin luona vuosia, oli palveluammatissa. Kerkesimme aina juttelemaan asioimisen  yhteydessä. Radiossa saattoi soida joku tunnettu artisti/ kappale, kommentoin sitä jotenkin, hän tietenkin tunsi ko. artistin ja oli ollut back stagella ja tiesi sitä ja tätä.

Sairastuin krooniseen tautiin, hänellä se oli ollut jo monta vuotta, ja erittäin vaikea hoitoinen muoto oli hänellä.

Kerran puhuimme teini- ikäisistä. Hänellä taas oli kasvatusote hallussa,  riideltyään omien lastensa kanssa, hän oli ottanut oven pois nuoren huoneesta ja tällä  keinoin näyttänyt kuka komentaa. Kaksi hänen lapsistaan tulivat raskaiksi jo teini-iässä. Isovanhempana hän toi esiin miten  myös nämä lapsenlapset olivat edellä ikätovereitaan ja suorastaan lapsineroja. 

Onneksi eläkkeelle jääminen lopetti yhteytemme. Ammatissaan hän oli oikeasti hyvä, siksi jaksoinkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä todella raivostuttavaa kun ei saa keskustelussa kertoa omista kokemuksistaan ettei saa leuhkan mainetta. Mitä jos todellakin on käynyt Karibian risteilyllä kesälomalla ja työkaveri Ruotsin risteilyllä? Karibialla risteillyt ei saa osallistua keskusteluun jottei pelkästään Ruotsissa käynyt pahoita mieltään.

Minusta tuo ei ole paha tilanne. Olen kiinnostunut matkoista, joten tykkään kuulla niistä.

Mutta kai siinä menee jokin häilyvä raja. Tuo Savonlinnan oopperajuhlat ja Lapin matka oli sellainen esimerkki, joka kuulosti kehuskelulta. Tosin itseä ei tuokaqn haittaisi, kun en ole koskaan käynyt kummassakaan.

 

Ei minustakaan ole kauhean paha, jos kyse on matkoista tai muista iloisista asioista. Eri juttu on sitten, jos avautuu omista murheistaan ja toinen torppaa ne heti tyylillä

Eihän ranteen murtuminen olekaan mikään oikea murhe. On toinen käsi vielä vapaana millä tehdä asioita eikä tarvitse kyynärsauvoja tms.

Työkaveri on just tuollainen. Sähkö on hänelle aina nolla senttiä ympäri vuorokauden, sähköautolla ajo on ilmaista ja kaikki mitä hän tekee on paremmin tehty kuin mitä muut tekevät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On kyllä todella raivostuttavaa kun ei saa keskustelussa kertoa omista kokemuksistaan ettei saa leuhkan mainetta. Mitä jos todellakin on käynyt Karibian risteilyllä kesälomalla ja työkaveri Ruotsin risteilyllä? Karibialla risteillyt ei saa osallistua keskusteluun jottei pelkästään Ruotsissa käynyt pahoita mieltään.

Minusta tuo ei ole paha tilanne. Olen kiinnostunut matkoista, joten tykkään kuulla niistä.

Mutta kai siinä menee jokin häilyvä raja. Tuo Savonlinnan oopperajuhlat ja Lapin matka oli sellainen esimerkki, joka kuulosti kehuskelulta. Tosin itseä ei tuokaqn haittaisi, kun en ole koskaan käynyt kummassakaan.

 

Ei minustakaan ole kauhean paha, jos kyse on matkoista tai muista iloisista asioista. Eri juttu on sitten, jos avautuu om

Eihän ranteen murtuminen olekaan mikään oikea murhe. On toinen käsi vielä vapaana millä tehdä asioita eikä tarvitse kyynärsauvoja tms.

Olet täysin oikeassa. Pitää olla kiitollinen siitä mikä on hyvin eikä valittaa mitättömästä. Joku pieni rannemurtuma ei ole edes kovin kipeä eikä merkittävästi haittaa elämää. Ap on törkeä, jos kehtaa itkeä tuollaista asiaa syöpäsairaan läheiselle!

ajattelen että Tuollainen henkilö hakee keskustelun loppua, joten lopetan keskustelun siihen. 

Tämä on klassikkoaihe ja itse olenkin vuosien saatossa oppinut, että kell'onni on, se onnen kätkeköön. On oikeasti parempi vaan puhua siitä työkaverin Ruotsin-risteilystä kuin omasta Vanuatun-matkasta. Sama murhriden kohdalla, kaverin ranteen murtumasta pitää olla huolissaan ja empaattinen mutta ei kannata mainita että oma äiti on saattohoidossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ihan samanlainen tuttu! Kerron käyneeni lomalla Kreikassa > hän oli Malediiveilla. Kävin Tukholmanristeilyllä > hän oli Karibialla. Kerron miettineeni paljun asennusta kesämökille > hän on suunnitellut uima-allasta. Tätä voisi jatkaa loputtomiin, erittäin rasittavaa. En jaksa enää kuunnella miten hänen on aina joka kerta laitettava paremmaksi.

Miten keskustelun kuuluisi mielestäsi mennä? Miksei tuttusi saisi kertoa omista matkoistaan jne? Kuulostat todella itsekeskeiseltä henkilöltä jos ainoastaan sinun kokemista asioista saa jutella.

Totta kai saa kertoa omista matkoista yms. Mutta kun nämä keskustelut menevät aina samalla kaavalla aiheesta riippumatta: minä olen tehnyt/hankkinut/miettinyt jotain ja hänellä on aina joka asiasta parempi/isompi/kalliimpi versio. Tämä ei siis mielestäni ole keskustelua vaan hänen on päästävä nokittamaan aina paremmalla asialla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on ihan samanlainen tuttu! Kerron käyneeni lomalla Kreikassa > hän oli Malediiveilla. Kävin Tukholmanristeilyllä > hän oli Karibialla. Kerron miettineeni paljun asennusta kesämökille > hän on suunnitellut uima-allasta. Tätä voisi jatkaa loputtomiin, erittäin rasittavaa. En jaksa enää kuunnella miten hänen on aina joka kerta laitettava paremmaksi.

Miten keskustelun kuuluisi mielestäsi mennä? Miksei tuttusi saisi kertoa omista matkoistaan jne? Kuulostat todella itsekeskeiseltä henkilöltä jos ainoastaan sinun kokemista asioista saa jutella.

Totta kai saa kertoa omista matkoista yms. Mutta kun nämä keskustelut menevät aina samalla kaavalla aiheesta riippumatta: minä olen tehnyt/hankkinut/miettinyt jotain ja hänellä on aina joka asiasta parempi/isompi/kalliimpi versio. Tämä ei siis mielestäni

Eli siis hänen pitäisi jättää kokonaan kertomatta omista asioistaan, ettet pahoittaisi mieltäsi? Jos minä olisin miettinyt uima-altaan hankkimista niin olisi varsin luonnollista keskustella asiasta siinä yhteydessä jos kaveri kertoisi suunnittevansa paljun hankintaa. Itse en kehtaisi esim varta vasten soittaa kaverille ja sanoa että mepä hankitaankin uima-allas koska se olisi pröystäilyä mutta voisin mainita asiasta sopivassa yhteydessä (eli puheen ollessa jo valmiiksi pihan vesielementeissä).

Aloitin joskus samanlaisen ketjun miesten välisestä kilpailusta. Se poistettiin hyvin nopeasti.

Itse en kirjoita omalla nimellä sosiaalisessa mediassa tai kerro enää ystävillekään mitä olen tehnyt. Olisi kiva jakaa onnistumisia ja matkakokemuksia mutta aina jään hopealle vaikka olisin tehnyt mitä. Jopa muiden lapset ovat parempia, jos sanon meidän lapsen hakevan tradenomiksi niin työkaverin lapsi opiskelee fyysikoksi kympin papereilla. Toinen taas opiskelee lääkäriksi. Ja ovat tietysti raittiita ja maailmanparantajia. Ei ennen ollut näin kauheaa kilpailua. Ahdistaa.

Vierailija kirjoitti:

Aloitin joskus samanlaisen ketjun miesten välisestä kilpailusta. Se poistettiin hyvin nopeasti.

Itse en kirjoita omalla nimellä sosiaalisessa mediassa tai kerro enää ystävillekään mitä olen tehnyt. Olisi kiva jakaa onnistumisia ja matkakokemuksia mutta aina jään hopealle vaikka olisin tehnyt mitä. Jopa muiden lapset ovat parempia, jos sanon meidän lapsen hakevan tradenomiksi niin työkaverin lapsi opiskelee fyysikoksi kympin papereilla. Toinen taas opiskelee lääkäriksi. Ja ovat tietysti raittiita ja maailmanparantajia. Ei ennen ollut näin kauheaa kilpailua. Ahdistaa.

Itse sinä sen koet kilpailuksi. 

Vierailija kirjoitti:

Aloitin joskus samanlaisen ketjun miesten välisestä kilpailusta. Se poistettiin hyvin nopeasti.

Itse en kirjoita omalla nimellä sosiaalisessa mediassa tai kerro enää ystävillekään mitä olen tehnyt. Olisi kiva jakaa onnistumisia ja matkakokemuksia mutta aina jään hopealle vaikka olisin tehnyt mitä. Jopa muiden lapset ovat parempia, jos sanon meidän lapsen hakevan tradenomiksi niin työkaverin lapsi opiskelee fyysikoksi kympin papereilla. Toinen taas opiskelee lääkäriksi. Ja ovat tietysti raittiita ja maailmanparantajia. Ei ennen ollut näin kauheaa kilpailua. Ahdistaa.

Etkö näe, että sinä itsekin haluaisit keulia lasten saavutuksilla. Miksi sinun asiat ovat onnistumisia ja kivoja matkakokemuksia, mutta muiden kokemukset ovat leuhkimista ja itsensä korottamista?

Huono itsetunto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitin joskus samanlaisen ketjun miesten välisestä kilpailusta. Se poistettiin hyvin nopeasti.

Itse en kirjoita omalla nimellä sosiaalisessa mediassa tai kerro enää ystävillekään mitä olen tehnyt. Olisi kiva jakaa onnistumisia ja matkakokemuksia mutta aina jään hopealle vaikka olisin tehnyt mitä. Jopa muiden lapset ovat parempia, jos sanon meidän lapsen hakevan tradenomiksi niin työkaverin lapsi opiskelee fyysikoksi kympin papereilla. Toinen taas opiskelee lääkäriksi. Ja ovat tietysti raittiita ja maailmanparantajia. Ei ennen ollut näin kauheaa kilpailua. Ahdistaa.

Etkö näe, että sinä itsekin haluaisit keulia lasten saavutuksilla. Miksi sinun asiat ovat onnistumisia ja kivoja matkakokemuksia, mutta muiden kokemukset ovat leuhkimista ja itsensä korottamista?

Varmasti näinkin, en ole virheetön ihmisenä tai persoonana. Tuntuu pahalta jos kerron jonkin kokemuksen, siitä ei olla kiinnostuneita vaan heti kerrotaan monin verroin parempi kokemus. Kyllä kait jokainen haluaa tulla kuulluksi ja kohdatuksi?

Vierailija kirjoitti:

Huono itsetunto.

Tässä tapauksessa ap on se jolla on huono itsetunto kun kokee kaverin puolison syöpähoidot hienommaksi asiaksi kuin oma rannemurtuma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aloitin joskus samanlaisen ketjun miesten välisestä kilpailusta. Se poistettiin hyvin nopeasti.

Itse en kirjoita omalla nimellä sosiaalisessa mediassa tai kerro enää ystävillekään mitä olen tehnyt. Olisi kiva jakaa onnistumisia ja matkakokemuksia mutta aina jään hopealle vaikka olisin tehnyt mitä. Jopa muiden lapset ovat parempia, jos sanon meidän lapsen hakevan tradenomiksi niin työkaverin lapsi opiskelee fyysikoksi kympin papereilla. Toinen taas opiskelee lääkäriksi. Ja ovat tietysti raittiita ja maailmanparantajia. Ei ennen ollut näin kauheaa kilpailua. Ahdistaa.

Etkö näe, että sinä itsekin haluaisit keulia lasten saavutuksilla. Miksi sinun asiat ovat onnistumisia ja kivoja matkakokemuksia, mutta muiden kokemukset ovat leuhkimista ja itsensä korottamista?

Varmasti näinkin, en ole virheetön ihmi

Eikö se ole täysin luonnollista, että jokainen kertoo keskustelussa myös omista kokemuksistaan?

- Meidän Janica hakee opiskelemaan tradenomiksi.

-Hienoa, onneksi olkoon, olet varmasti ylpeä! Meidän Nico opiskelee toista vuotta insinööriksi ja pääsi nyt kesäksi töihin Mäkkärin kassalle.