Ihanaa jopa pomo (pk:din johtaja) oli kanssani samaa mieltä

Vierailija:

enkä millään lailla hoitoalalla. Lapset nyt kohta 3 ja 5. Ei näitä niin kamalasti tarvitse viihdyttää, leikittää ja virikkeillä täyttää alle 3-vuotiaina. Ihan on normaaliälyinen äiti siihen pystynyt. Isompi käy kerhossa ja pienempi leikkipuiston puuhissa.

Alle 3-vuotiaalle tärkeintä on hyvä perushoito ja syli.

hoitoon ennen sitä. Varmasti olen sinun ja parin muun mielestä hiton huono äiti, mutta minä en jaksa olla pelkästään äiti 24/7. -48 tai jotain-

niitä harvoja työpaikkoja missä asiakas pyrkii sanelemaan tahdin. Miedän Ellalle syötetään ruoka näin, Meidän Veeti ei sitten mene edes lepäämään, meidän Jennan kengät laitetaan jalkaan näin..... Lista on loputon ja mistään et saa sanoa tai valittaa.



Päiväkoti on laitos ja todella rankkaa pienelle lapselle. Ajattele mikä määrä sosiaalisia tilanteita päivän mittaan, vaihtuva henkilökunta, alitmitoituksella toimiminen. Ei kiitos sanoin omille lapsilleni ja hain perhepäivähoitoon kun rahan takia oli pakko palata työhöni päiväkotiin. Minusta tämä virikepaikka-ihannointi kertoo tämän ajan olemuksesta paljon.



Vanhemmat kestävät todella huonosti sitä arkielämää kun ennen lapsia se elämä monesti oli pelkkää juhlaa. Yhden lapsen kanssa sitä vielä pysytyi jotenkuten elämään mutta kahden kanssa ei. Ei kestetä sitä että ei aina olekkaan kivaa ja onnellista.



No joku toinen on toista mieltä tämä on minun mielipiteeni. Ammatillinen työnote niin mielipiteeni ei heijastu lapsiin eikä näy missään :) Eli työ on työtä ja jokainen perhe tekee itse valintansa. En minä niitä vapaa-ajalla murehdi.

Vierailija:

valintaansa nimenomaan sillä, että ovat sitä mieltä, että lapsi ei alle 3-vuotiaana kuulu muualle kuin kotiinsa. Ovat tietty myös paremmin selvillä lapsen kehitysvaiheista yms. kuin maallikot.

42

Tuli vaan mieleen kun kaverillani oli vähän vastaavaa juttua eri alalta äitiinsä liittyen.äitinsä oli sairastunut syöpään ja paranemista ei enää luvattu. Kun äiti ei enää pärjännyt kotona oli vaihtoehtoina laitoa tai omaishoitajan kanssa kotona. Kaverini sisko joka on hoitaja ammatiltaan ja työskentelee vastaavassa paikassa itse pitä itsestäänselvyytenä jäädä kotiin hoitamaan sairasta äitiään. Kaverini taas joka on aivan muulla alalla piti todella hankalasti toteutettavana ja vieraana tuota vaihtoehtoa kohdallaan.

siksi vaan sitä mietin.

Silti usein lastentarhanopettajat ja muu päiväkodin hoitohenkilökunta tuntuvat paheksuvan esim. 4- tai 5-vuotiaita, jotka tuodaan hoitoon esim. vanhempien työttömyysaikana. Kuitenkin tuon ikäiset yleisesti viihtyvät ryhmässä ja kaipaavat niitä virikkeitä, mitä taas pienemmät eivät ilmeisesti lainkaan arvosta.

Olen tässä ketjussa tuonut mielipiteeni varsin kärkkäästi julki, koska tällä palstalla nimenomaan tämänkaltaiset aloitukset ovat hyvin yleisiä.

Itse luulen, että lapset viihtyvät päiväkodissa keskimäärin ihan hyvin (tai sitten kaikki ystäväni ovat erehtyneet eivätkä osaa tulkita lastensa käytöstä..). Omat lapseni ovat puolipäivähoidossa pph:lla koska hyödynnän osittaisen hoitovapaan antamaa mahdollisuutta lyhennettyyn työaikaan. Pakko silti myöntää, että näiden keskustelujen perusteella olen muuttunut eäluuloisemmaksi päiväkoteja kohtaan..

saanut huomata monestakin ammattilaisesta, että katkeruus on ajanut työn ilon ohi ja olisi aika vaihtaa alaa kaikkien parhaaksi.

Ja täällähän sä nyt vapaa-ajallas murehdit toisten perheiden valintoja. :)

Vierailija:

Ammatillinen työnote niin mielipiteeni ei heijastu lapsiin eikä näy missään :) Eli työ on työtä ja jokainen perhe tekee itse valintansa. En minä niitä vapaa-ajalla murehdi.

Kuinka voidaan vanhemmuutta jakaa ja tukea, jos vanhempi ei ole itse kiinnostunut koko hommasta vaan sysää kasvatuksen kokonaan yhteiskunnalle..?

Enkä puhu nyt mistään osapv hoitolaisista, vaan 07-17 hoitolaisista, joiden vanhempi kotona?

Toki hänellä on joku " pätevä" syy olla siellä ilman lapsiaan jotka on tietentahtoen halunnut tähän maailmaan. Monet käyttää pk:ta sumeilematta hyväkseen, ja me pk:ssa sen tiedämme. Kai meillä(kin) esim. äiteinä, on oikeus omiin mielipiteisiin?









Tämäkö on sitä jaettua vanhemmuutta ja perheiden kasvatustyötä tukevaa toimintaa mitä päiväkodin seinällä niin autuaasti mainostetaan?



Systeemiä et voi muuttaa mutta oman asenteesi voit.

[/quote]

myös syöpäsairaan anopin hautaan ja kaksi kertaa katsonut kun siskoni tappelee syövästä irti. Että ei tulisi mieleenkään, että siinäkään mitään ihmeellistä on. Ihmiselämän eri vaiheita, tosin siskoni sairastui hirveän nuorena.



42

Kyllähän melkein kaikki työpaikat toimivat asiakkaitten ehdoilla. Vai valittaako kampaajat täälä, kun ei sekään vanha akka antanut mun leikata niin kuin olisin halunnut...

Mun mielestä on kauheeta, ettei päiväkodeissa oteta vastaan lapsen yksilöllisiä tarpeita. Ja kuka ne paremmin tietää kun vanhemmat. Esim. mitään terveellisiä ruokavaihtoehtoja on turha haaveilla. Jukurttia ja jätskiä välipalaksi päivittäin. Onko äiti teidän mielestänne huono ja rasittava, jos haluaa vaikuttaa lapsensa ruokailutottumuksiin? Ja joidenkin lasten ei tosiaan tarvi ottaa päiväunia, se saattaa jopa romuttaa koko unirytmin ja vaikeuttaa lapsen itsensä elämää. Päiväkodit on ennen ollut laitoksia, mutta kyllä nykyaikana pitäisi pystyä parempaan. Mutta minkäs teet jos pk-tätien asenne on tuo, että älkää tulko neuvomaan, jos nyt kehtaatte ylipäätään lapsenne hoitoon tuoda.

Vierailija:

niitä harvoja työpaikkoja missä asiakas pyrkii sanelemaan tahdin. Miedän Ellalle syötetään ruoka näin, Meidän Veeti ei sitten mene edes lepäämään, meidän Jennan kengät laitetaan jalkaan näin..... Lista on loputon ja mistään et saa sanoa tai valittaa.

Tosin on pidetty kaikki lapset kotona, kun yksi on sairastanut. Sisarukset ovat olleet kotona äidin äitiysloman aikana. Lasten hoitopäivät on pyritty pitämään alle 8:ssa tunnissa. Ei ole ollut ylivoimaista, mutta vaatii asennetta. Elämä lasten kanssa ei ole aina helppoa. Silti siitä voi nauttia. Lapset eivät edusta minulle välttämätöntä pahaa, vaan suurta elämänsisältöä. Toivon, että ne vanhemmat, joiden mielestä lapsi viedään päiväkotiin, koska vanhemmalla on siihen oikeus (esim. koska hän maksaa siitä 200¿ kuussa) ajattelisivat asiaa lapsen kannalta. Ihan hyvä välillä syyllistyäkin omista toimistaan. Ne, jotka provosoituvat, ainakin reagoivat jollakin tavalla. Hyökkäys on usein paras puolustus.

Minulle on itseasiassa ihan sama missä iässä lapsi tuodaan hoitoon. Eipähän lopu työt :)

Harmi jos sinun kohdalle on sattunut ammattilaisia jotka näyttävät tunteensa, minä osaan ne peittää :)

Yksilöllisyys on päivän sana joten kysy keneltä tahansa asiakaspalvelussa tai hoitoalalla tai melkein missä vain työskentelevältä niin he voivat vahvistaa saman!

mitä ikinä ne nyt ovatkaan. Isompi on aamupäiväkerhossa, kaksi harrastusta, pienempi käy leikkipuistossa ja kerran viikossa isomman kanssa muskarissa. Mutta eniten he viihtyvät keskenään, omissa leikeissään. Yhä enemmän koko ajan, ovat toisilleen kaikki kaikessa.



Enkä minä ole äiti 24/7, mikä sekin on tosi mukavaa, vaan teen kyllä oman alani töitä lastenhoidon lomassa.



42

Vierailija:

Harmi jos sinun kohdalle on sattunut ammattilaisia jotka näyttävät tunteensa, minä osaan ne peittää :)

Tiettyyn pisteeseen asti voidaan mennä ja joustaa yksilöllisyyden mukaan mutta siinä on rajansa. Ei voi 21 lasta kohdella ammusta iltaan yksilöinä vaan valitettavasti se on välillä aika liukuhihnaa tai massaa.

En minä itsekkään pidä asiasta. Huononpaan olaan menossa. Lapsilla oli esim. 90-luvulla paljon enemmän aikaa vapaaseen leikkiin kuin nykyään kun on varhaiskasvatussuunnitelmat yms.



Tiedätkö muuten mitään työpaikkaa, esim. kampaajaa joka pitää tiimipalaverinsa niin että asiakkaat on paikalla? Tai hoitaa työnsä suunniittelua niin että asiakas on paikalla?

Eiköhän päiväkoti/kotihoito- keskustelu kuulu olennaisesti tälle palstalle. Ja on luonnollista, että siihen keskusteluun osallistuvat myös päiväkodin työntekijät. Ja olisipa ihme, jos he olisivat sitä mieltä, että kaikki hoitoon aina vaan. Saattavat työssään nähdä jotain sellaista, joka maallikolta jää hoksaamatta.

sitten näy. Minä voin taata ettei minun näy :) Edelleenkään.

Eikö voisi keskittyä itse lapseen? Ja ainakin yrittää suhtautua ihan neutraalisti kaikkiin vanhempiin, oli ne sitten kuinka daijuja?

Tämä on muuten asia, mitä en ollenkaan osannut ottaa huomioon kun vein lapseni hoitoon - siis se, että olen jatkuvan arvostelun kohteena hoitopaikassa :/

Kun täällä usein puhutaan, että kotiäidin lapsi on hoidossa 07-17. Meillä ainakin hoitoaika määräytyy hyvin tarkkaan hoidon tarpeen mukaan (pph)

niin siellähän ne lapset nököttää. Eikä vapaapäiviä tunneta.

Ai mitä on tehty tänään, no luettiin kirjaa, Meiju se siinä istu sylissä ja kuunteli. Taputtelin uneen mutta vaan tunnin nukkui että olis sitten illallakin väsynyt. Ruoka maistui hyvin, Meiju oli tosi rohkea kun maistoi parsakaalia vaikka ei siitä pidäkkään. Meijun paras kaveri Maiju palasi tänään lomalta, kyllä oli tytöillä hienot leikit, niin upeat että jätettiin ne leikkihuoneeseen odottamaan seuraavaa päivää. Hei sitten, huomenna taas uusi päivä, mitähän kivaa on tiedossa.



Ja kerro missä kohtaa paistaa mielipiteeni että subjektiivinen oikeus päivähoitoon saattaa joskus kääntyä lapsen etua vastaan?