Miksi niin moni käyttää masennuslääkkeitä?

Tällä palstalla joku kertoi, ettei missään nimessä halua terapiaa, vaan pelkästään lääkkeitä. Kommentti oli saanut lukuisia yläpeukutuksia. 

Jep ja sitte tulee uusia diagnooseja :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse syön päivittäin Ketipinoria 300mg ja Olantsapiinia 5mg. Ei ole vienyt seksihaluja pois. Pientä väsymystä silloin tällöin. Lääkkeisiin olen jo niin tottunut.

 

Ketipinor tekee muunmuassa reikiä aivoihin. Lääkärien mielestä ihan harmiton lääke moneen vaivaan. 

Parempi ne reiät aivoissa kuin ranteet auki fiilis ja unettomuus.

Syön masennuslääkkeitä, koska olen masentunut kasvojeni huonon ihon ja jatkuvan sairastelun takia. Syön niitä aika pienellä annoksella ja ne eivät aiheuta haittoja, joten ei se haittaa minua. Haluisin silti kasvojeni ihon kuntoon, koska kun se on huonona niin ei ole sellaisia masennuslääkkeitä keksitty mikä silloin auttaisi minua.

Vierailija kirjoitti:

Masennuslääkkeitä syödään muuhunkin kuin pelkästään masennukseen. Ovat monikäyttöisiä.

Joo, ja eipä ne siihen krooniseen kipuun auttaneet paskan vertaa. Ja jos joitain auttavatkin, teho häviää ajan kanssa aivan kuten mielialaoireisillakin ja jäljelle jäävät haittavaikutukset ja fyysinen koukku.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse käytän siksi koska olen riippuvainen niistä. Olen nyt 38-vuotias ja minulle kirjoitettiin masennuslääkettä ekan kerran kun olin 17-vuotias. Olen yrittänyt lopettaa lääkkeet monta kertaa, mutta fyysiset viekkarit ovat ihan hirveät. Nyt olen onnistunut puolittamaan annoksen hitaasti reilun vuoden aikana. Haluaisin tietää millanen olen ilman lääkkeitä koska olen syönyt niitä koko aikuisikäni tähän mennessä. 

 

Mulla oli sama juttu; mietin että, jos tapaan jonkun ei se ihminen tapaa mua vaan sen lääkitys version. Tätä mietittyäni iski paniikki, kun tajusin, etten mä itsekään tiennyt millainen olisin ollut ilman lääkkeitä. Olinhan niitä käyttänyt jo parisen kymmentä vuotta.

Mä itse lopetin suht nopeella aikataululla kaikki ja kärsin ne sähköiskut ja muut tuntemukset. Niissä sähköiskuussa on muuten se erikoinen juttu, että niitä on t

Venlafaksiinin kidutuksenomaisesta vieroituksesta 8 vuotta ja edelleen tulee väsyneenä pieniä "sähkäreitä".

Vierailija kirjoitti:

Tällä palstalla joku kertoi, ettei missään nimessä halua terapiaa, vaan pelkästään lääkkeitä. Kommentti oli saanut lukuisia yläpeukutuksia. 

Terapia ei auta mitään. Oikeat lääkkeet auttavat mutta niitä lääkärit eivät kirjoita. Siksi lääkkeiden laiton kauppa on kasvanut valtavasti.

Vierailija kirjoitti:

Käypä hoito linjaa, että milloin niitä syödään :) Pahinta hulluutta on lääkitä lapset, kun ei vielä tiedetä mihin lääkintä johtaa tulevaisuudessa.

Milleniaalit oli eka sukupolvi joille alettiin syöttää mielialalääkkeitä kuin karkkia jo teininä. Itse kun vierottauduin 2014 niin touhuhan oli sitä että täysin omillasi olit, koska mitään vieroitusoireita ei pidetty mahdollisena ja oireet tulkittiin niin että oireilet vaan niitä mielenterveysongelmiasi. Meni lääkäreihin luotto loppuelämäksi ja todellakin syystä

Kuinkakohan monelle lääkäri on kertonut mitä haittoja neuroleptit tekee aivoille.

Monet saavat psykoosilääkkeistä myös vakavia haittavaikutuksia, jotka voivat altistaa esimerkiksi ennenaikaiselle kuolemalle. Yli vuoden kestävä psykoosilääkkeiden pitkäaikaiskäyttö kiihdyttää muun muassa aivojen luontaista kutistumista keskimäärin yli 40 prosentilla, mikä johtaa älyllisen suorituskyvyn keskimääräistä nopeampaan heikkenemiseen. Suurelle osalle psykoosilääkkeiden pitkäaikaiskäyttäjistä kehittyy tämän johdosta dementia.

Lääkärit sitä tyrkyttää sairauslomaa vasten. Ostin lääkkeet, mutta pilleriäkään en ole ottanut. 

Unettomuuden takia olen joutunut kokeilemaan mirtsapiinin ja ketipinorin. En suostu ottamaan enää mitään mielialalääkkeitä. Niistä on niin paljon haittoja hyötyihin nähden että siksi en suostu syömään niitä.

Itse olen INFP-T ja ujoudestani johtuen tarvitsen psyykelääkkeitä vakavan masennuksen viemää aloite-ja keskittymiskykyä vahvistamaan, lievittämään yliaktiivista mielikuvitusta ja vähentämään sosiaalista ahdistuneisuutta. Lääkkeistä huolimatta olen estyneisyyden kirjolla, vietän hyvin rajoittunutta elämää. Olen kuitenkin tyytyväinen että hoitoa saan ja osaan nähdä mahdollisuuksia jännityksen läpi.

En tiedä, kuinka yleistä tämä on, mutta tultuani äidiksi en jaksanut käydä töissä ilman masennuslääkkeitä. Ehdin olla vakituisissa töissä muutaman vuoden ennen lasta ja lapsi oli toivottu. Mutta äitiys lisättynä työstressiin oli liikaa. Olen myöhemmin miettinyt, olisiko taustalla masennuksen lisäksi muuta, esim. add. Olen aina tarvinnut paljon rauhaa ja hiljaisuutta kyetäkseni keskittymään asioihin. Tein töitä lääkkeiden avulla yli 20 vuotta. Taktikoin annostelussa niin että otin vain sen verran kuin tunsin tarvitsevani. Jäätyäni elåkkeelle jätin mielialalääkkeetkin.

Vierailija kirjoitti:

'Moni käyttää seuraavista syistä:

Omatoiminen syy-seuraussuhteiden hallitsemattomuus:

- ei huolehdita kunnollisesta syvästä 7,5-8 tunnin+ unesta ja oikeasta unirytmistä

- ei huolehdita stressinhoidosta

- ei liikuta riittävästi 

- ei huolehdita tavallisista sosiaalisista suhteista, koska eristäytyminen on kierre joka voimistaa matalaa mielialaa

- ei huolehdita oman mielenterveyden hoidosta: puhuta tunteista, asioista ja hankaluuksista, ilmaista itseä erilaisin tavoin, jotta tunteet saadaan purettua ulos eikä patoutumaan sisäänpäin

- alkoholin ja muiden päihteiden käyttö aiheuttaa masentuneisuutta

 

Puheterapian sijaan, voi suunnata:

keholliseen keho-mieli ilmaisuun,

- luontoon, lemmikkien pariin, tehdä jotakin käsillä

- tuottaa hyvää mieltä toisille jolloin omat murheet asettuvat mittasuhteisiinsa.'

 

Osalainaus käyttäjältä y.

Miksi itsestäänselvät totuudet

aiheuttavat näin suurta ärtyneisyyttä? 

Kommenttiin tuli 10 alanuolta, vaikka se on kaupunkilais- ja maalaisjärjellä totta + neutraalisti kirjoitettu.

Itkupotkuraivaria pukkaa..

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, kuinka yleistä tämä on, mutta tultuani äidiksi en jaksanut käydä töissä ilman masennuslääkkeitä. Ehdin olla vakituisissa töissä muutaman vuoden ennen lasta ja lapsi oli toivottu. Mutta äitiys lisättynä työstressiin oli liikaa. Olen myöhemmin miettinyt, olisiko taustalla masennuksen lisäksi muuta, esim. add. Olen aina tarvinnut paljon rauhaa ja hiljaisuutta kyetäkseni keskittymään asioihin. Tein töitä lääkkeiden avulla yli 20 vuotta. Taktikoin annostelussa niin että otin vain sen verran kuin tunsin tarvitsevani. Jäätyäni elåkkeelle jätin mielialalääkkeetkin.

 

Aika masentava ajatus että vasta eläkkeellä elämä helpottuu niin paljon että pärjää ilman lääkkeitä. Yhteiskunnassa on jotain pahasti vialla kun ihmiset tarvitsevat lääkkeitä ja jopa huumeita jaksaakseen elää.

Itse en ole suostunut käyttämään niitä. Toimintakyky on palannut aika hitaasti, mutta on palannut kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Masennuslääkkeissä on se hyvä/huonopuoli, että ne ehkäisevät itsemurhia. Tosin se antaa sitten väärän kuvan siitä kuinka onnellisia olemme verrattuna esim. 80-lukuun, kun itsemurhia tehtiin enemmän.

Todellisuudessa olemme onnettomia, mutta lääkkeet pitävät meidät hengissä.

Höpö höpö. Väite SSRI-lääkkeiden itsemurhien vähentävästä vaikutukseta on tullut samasta sylttytehtaasta, kuin seroniinihypoteesit ja muut täysin tieteellistä pohjaa vailla olevat lääkeyhtiöiden markkinointiin tarkoitetut pseudotieteelliset väitteet, joita on tarkoitushakuisest esitetty empiirisinä faktoina ihmisille. Tässä on kolme meta-analyysia ja tutkimuskatsausta aiheesta eri tutkimusasetelmilla:

Suicide risk with selective serotonin reuptake inhibitors and other new-generation antidepressants in adults: a systematic review and meta-analysis of observational studies (2021) : ei merkitsevää yhteyttä itsemurhariskiin, uusien sukupolvien masennuslääkkeiden käyttö yhteydessä korkeampaan itsemurhariskiin masennuspotilailla (RR, 1,29) ja kaikilla käyttöaiheilla (RR 1,45).

Risk of Suicidal Behaviors and Antidepressant Exposure Among Children and Adolescents: A Meta-Analysis of Observational Studies (2022): SSRI-lääkkeiden käyttö yhteydessä lisääntyneisiin itsemurha- ja itsemurhayritysten riskiin verrattuna ei-lääkittyihin (RR 1,28).

Selective serotonin reuptake inhibitors (SSRIs) and suicide in adults: meta-analysis of drug company data from placebo controlled, randomised controlled trials submitted to the MHRA's safety review (2005) ei voinut sulkea pois SSRI-lääkkeiden käyttöön liittyvää mahdollista kohonnuttta itsemurhariskiä.

On niin kiire ja paine mukautua ympäristön vaatimuksiin, että ei suostuta näkemään muutoksen tarvetta. Lääkkeillä siihen itselle rakennettuun elämään vain pyritään turtumaan. Huonot ihmissuhteet ja ajanviettotavat, itselle sopimaton työ. Ei uskalleta kohdata omaa itseä ja luovuttaa sellaisten ihmisten ja asioiden suhteen, jotka todellisuudessa tuottavat itselle vain kärsimystä. 

Syön koska olen ollut pitkään yksinäinen, parisuhteen olen koettanut saada jo pidemmän aikaa, kuitenkaan siinä onnistumatta