Lue keskustelun säännöt.
Mies harvoin käy ulkona kavereittensa kanssa mutta joka kerta juo naamat
18.05.2025 |
Ja on alkanut kyllästyttää tämä. Eilen lähti jo iltapäivällä työporukan kanssa syömään ja illanvietttoon ja tuli kotiin sitten joskus yhden jälkeen yöllä, kun katsoimme vielä lasten kanssa euroviisuja, aivan naamat. Ei meinannut pysyä pystyssä, eikö saanut kunnolla puhuttua. Varmaan joku kaveri tilannut taksin ja pistänyt kotiin.
Lähti siis jo iltapäivällä ja ennen kun lähti oli sillai et joo kyllä hän tulee suht ajoissa kotiin ja voi sitten katsoa Euroviisuja kans. No ei nyt kamalan myöhään tullut, mutta oli pakko sanoa heti että menepä suoraan nukkumaan kun tuli siihen viereen aivan ympäripäissään mukamas katsomaan kisoja, jotka oli jo siinä vaiheessa kuitenkin melkein ohikin.
Musta ihan hirveän noloa ja joka hemmetin kerta sama juttu. Lisäksi mies hermostuu siitä jos suhtaudun negatiivisesti siihen että hän lähtee ulos. Mistä mahtaa johtua?
Kommentit (149)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän pointtisi ja alkoholistiperheessä kasvaneena en lasten edessä humalajuomista tai humalassa toikkarointia hyväksy minäkään. Miehesi juomistyyli on hyvin perisuomalainen, sillä huonolla tavalla.
MUTTA miehesi käy viihteellä vain 2-3 x vuodessa. Jos kaveriporukalla mennään, niin taitanee heilläkin olla tapana, että jokainen vuorollaan aina tarjoaa jotakin ja siinä saattaa käydä noinkin, että raja menee yli jossakin vaiheessa. Ei sinänsä tietenkään ole puolustuspuhe umpikänniin juomiselle, mutta ehkä kuitenkin myös inhimillisesti ajateltuna noin voi käydä noissa tilanteissa. Miehesi käy kuitenkin todella harvoin liikenteessä ja tämä ei todellakaan ole teillä jokaviikonloppuinen ilmiö, josta tarvisi jatkuvasti kärsiä.
On myös ikävää, että silloin harvoin
Ja taas lisää epäloogisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alkoholismia on se ettei pysty lopettamaan juomista sitten kun aloittaa, eikä välitä esim siitä että lapset joutuu kärsimään.
Vierailija kirjoitti:
Jos mies tai nainen ei saa käydä muutamaa kertaa vuodessa kavereittensa kanssa ottamassa kunnolla, niin kyllä täytyy olla nihkeä veemäinen puoliso. Tuo ei oo lähelläkään alkoholismia.
Miksi pitäisi käydä "ottamassa kunnolla"? Miksi ei voi juoda kohtuudella ja niin, että pystyy huolehtimaan itsestään? Kyllä se on alkoholismia, jos ei kykene juomaan muulla tavalla kuin naula päähän.
Alkoholin suurkuluttajaksi katsotaan henkilöt, jotka juovat säännöllisesti alkoholia yli riskirajan. Miehillä tämä raja on 24 annosta ja naisilla 16 annosta viikossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän pointtisi ja alkoholistiperheessä kasvaneena en lasten edessä humalajuomista tai humalassa toikkarointia hyväksy minäkään. Miehesi juomistyyli on hyvin perisuomalainen, sillä huonolla tavalla.
MUTTA miehesi käy viihteellä vain 2-3 x vuodessa. Jos kaveriporukalla mennään, niin taitanee heilläkin olla tapana, että jokainen vuorollaan aina tarjoaa jotakin ja siinä saattaa käydä noinkin, että raja menee yli jossakin vaiheessa. Ei sinänsä tietenkään ole puolustuspuhe umpikänniin juomiselle, mutta ehkä kuitenkin myös inhimillisesti ajateltuna noin voi käydä noissa tilanteissa. Miehesi käy kuitenkin todella harvoin liikenteessä ja tämä ei todellakaan ole teillä jokaviikonloppuinen ilmiö, josta tarvisi jatkuvasti kärsiä.
On myös ikävää, että silloin harvoin
Ja oliko nämä niitä aiemmin tapahtuneita vai vielä nykyäänkin tapahtuvia? Mikäli vielä nykyisellään lastenkin ollessa kotona ja jos pitäisi olla vastuussa heistä, niin sitten tietenkin jo oikeasti huolta aiheuttavaa. Eron jälkeen on enemmän kuin todennäköistä, että mies lipsuu aiempiin juomistapoihinsa melko varmasti. Silloin olisin vielä enemmän huolissani lastenhoitokunnosta.
Olen nainen ja hyvistä bileistä olen tullut kotiin vasta aamun sarastaessa (esim. häät ja niiden jatkot). Tosin omin jaloin ja tolkussa sittenkin. Se ei ole minusta tässä se juttu, mihin aikaan kotiin palataan, jos muuten kaikki on ok. Mitä useammin ja mitä enemmän huolta herättäviä asioita siihen liittyy, niin se ratkaisee. Tarinassa on matkan varrella ollut ristiriitaisuutta ja siihen on tullut myös "lisämateriaalia". Ehkä on paikallaan ihan rehellisesti omalla tahollaan nyt miettiä koko kokonaisuus ja se, kuinka monta huolestuttavaa elementtiä löytyy ja millä esiintymistiheydellä ihan niin kuin asiat todellisuudessa ovat. Meillä ihmisillä kun on tapana myös tukea omaa tarinaa yksityiskohtien suhteen. Mikäli todellisia punaisia lippuja löytyy enenevästi, niin tottakai asioiden täytyy muuttua ja tehdä ratkaisuja.
Jälkiviisaus on yleensä aina huonoa ja harvoin siitä on mitään hyötyä, kun ongelma on jo käsillä. Mutta tästä on opittavana ehkä se tuttu juttu, mikä niin monesti näissä tarinoissa toistuu. Jos ja kun jo suhteen alussa näkee, että esim. toisen osapuolen alkoholinkäyttö vaikuttaa ongelmalliselta ja silloin tapahtuu ylilyöntejä olisi siihen suhtauduttava jo alkujaan terveellä varauksella. Rakkaus harvoin sitä ongelmaa parantaa. Ehkä olisi mukava uskoa, että juuri itsellä olisi se ihmeellinen vaikutus toiseen, jolla toisen juomisen saa hallintaan. Se lähtee kuitenkin aina ihmisestä itsestään ja jos suhteen alussakaan ei ole halua tehdä asialle mitään korjausliikettä, niin harvemmin ainakaan myöhemmin ongelmaa lähtee juova aktiivisesti itse korjaamaan. Oliko jopa niin, että nuorempana ennen lapsia juhlitte yhdessä yhtä aktiivisesti, mutta perheen perustamisen myötä rauhoituit vain sinä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alkoholin suurkuluttajaksi katsotaan henkilöt, jotka juovat säännöllisesti alkoholia yli riskirajan. Miehillä tämä raja on 24 annosta ja naisilla 16 annosta viikossa.
Suurkuluttaja ei välttämättä juo itseään joka kerta siihen kuntoon, että örveltää ja aiheuttaa huolta ja harmia muissa ihmisissä. Yhtälailla kyse on alkoholiongelmasta jollain tasolla.
Joillakin nuo örvellysryyppäämiset jäi sinne teinivuosille, kun kokeiltiin rajoja, mutta joillakin se jatkuu vielä vanhanakin eikä ymmärretä niitä rajoja. Kyllä se on noloa ja typerää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valitettavasti kokemukseni ja tietojeni perusteella vaikuttaa siltä, että miehelläsi on alkoholiongelma ja hänen juomisessaan on alkoholistisia piirteitä. Hän myös ylläpitää tilannetta käyttämällä alkoholia joka viikonloppu, vaikkakin hallitusti. Juominen ei tällöin mene yli, koska sinä olet paikalla. Onko tilanne toinen, jos hän on ja juo yksin? Kykeneekö ja haluaako hän omasta halustaan pitää kokonaan alkoholivapaita viikonloppuja ja viikkoja? Kun hän lähtee viihteelle, hän ei pysty rajoittamaan juomistaan, vaan se menee aina överiksi. Tämä ominaisuus ei ikävä kyllä muutu, ja parempi olisi kokonaan välttää kyseisiä tilanteita. Toisaalta miehesi alkoholinkäytön kehitys voi myös johtaa siihen, että hänen pitäisi ymmärtää laittaa korkki kokonaan kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten usein? Kerran viikossa, kerran kuussa, kerran vuodessa? Vaikuttaa aika paljon.
No ehkä 2-3 kertaa vuodessa. Silti ärsyttää. Ei koskaan tiedä milloin tulee vaikka lupaisi tulla ajoissa ja jo sammuu jonnekin katuojaan. Miksi juoda ollenkaan jos käy aina tuolla tavalla? T. Ap
Pitäisi mennä useammin niin ei ottaisi kaikkea irti.
Onko sinulla perheellisellä ihmisellä mahdollisuus käydä usein jossain viihteellä? Täytyy kyllä sanoa, että näin kahden pienen lapsen vanhempana nuo menot on juurikin muutaman kerran vuodessa... Ja juu, eipä ole tarvinnut ikinä juoda itseään siihen kuntoon, että otetaan "kaikki irti" eli ts. örvellys-/sammumiskuntoon, kuten ap:n mies.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti kokemukseni ja tietojeni perusteella vaikuttaa siltä, että miehelläsi on alkoholiongelma ja hänen juomisessaan on alkoholistisia piirteitä. Hän myös ylläpitää tilannetta käyttämällä alkoholia joka viikonloppu, vaikkakin hallitusti. Juominen ei tällöin mene yli, koska sinä olet paikalla. Onko tilanne toinen, jos hän on ja juo yksin? Kykeneekö ja haluaako hän omasta halustaan pitää kokonaan alkoholivapaita viikonloppuja ja viikkoja? Kun hän lähtee viihteelle, hän ei pysty rajoittamaan juomistaan, vaan se menee aina överiksi. Tämä ominaisuus ei ikävä kyllä muutu, ja parempi olisi kokonaan välttää kyseisiä tilanteita. Toisaalta miehesi alkoholinkäytön kehitys voi myös johtaa siihen, että hänen pitäisi ymmärtää laittaa korkki kokonaan kiinni.
Ei halua pitää alkoholivapaita viikonloppuja koskaan. Joskus kun olen hermostunut aiheesta on jonkun viikonlopun ollut juomatta, kunnes juo taas. Ja siis juo varmasti vielä enemmänkin, etenkin kun minä en ole kotona, koska välillä löydän tyhjiä tölkkejä jostain piilosta. T. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten usein? Kerran viikossa, kerran kuussa, kerran vuodessa? Vaikuttaa aika paljon.
No ehkä 2-3 kertaa vuodessa. Silti ärsyttää. Ei koskaan tiedä milloin tulee vaikka lupaisi tulla ajoissa ja jo sammuu jonnekin katuojaan. Miksi juoda ollenkaan jos käy aina tuolla tavalla? T. Ap
Pitäisi mennä useammin niin ei ottaisi kaikkea irti.
Onko sinulla perheellisellä ihmisellä mahdollisuus käydä usein jossain viihteellä? Täytyy kyllä sanoa, että näin kahden pienen lapsen vanhempana nuo menot on juurikin muutaman kerran vuodessa... Ja juu, eipä ole tarvinnut ikinä juoda itseään siihen kuntoon, että otetaan "kaikki irti" eli ts. örvellys-/sammumiskuntoon, kuten ap:n mies.
Ot, sulla on puoliso kuitenkin? Onko teillä siis joku pakko olla molempien vanhempien osallistumassa lastenhoitoon joka viikonloppu samaan aikaan molempina päivinä, vai miksi omaan aikaan ei ole mahdollisuutta useammin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten usein? Kerran viikossa, kerran kuussa, kerran vuodessa? Vaikuttaa aika paljon.
No ehkä 2-3 kertaa vuodessa. Silti ärsyttää. Ei koskaan tiedä milloin tulee vaikka lupaisi tulla ajoissa ja jo sammuu jonnekin katuojaan. Miksi juoda ollenkaan jos käy aina tuolla tavalla? T. Ap
Pitäisi mennä useammin niin ei ottaisi kaikkea irti.
Onko sinulla perheellisellä ihmisellä mahdollisuus käydä usein jossain viihteellä? Täytyy kyllä sanoa, että näin kahden pienen lapsen vanhempana nuo menot on juurikin muutaman kerran vuodessa... Ja juu, eipä ole tarvinnut ikinä juoda itseään siihen kuntoon, että otetaan "kaikki irti" eli ts. örvellys-/sammumiskuntoon, kuten ap:n mies.
Öö. Kyllä sitä omaa aikaa on viikollakin esim. harrastusten parissa, mutta jos kyse on illanvietoista ystävien kanssa, jossa käytetään alkoholia, niin ihan normaalia, ettei sellaisille ole aikaa tai jaksamista - ei edes halua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taitaa miehen lompakko pitää vielä yhdessä?
Hohhoijaa! Olen itse varakkaampi ja teinaan enemmän! Voiko väsyneempää kommenttia edes olla? T. Ap
Joo, nuo kommentit tulevat katkerilta köyhiltä miehiltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän pointtisi ja alkoholistiperheessä kasvaneena en lasten edessä humalajuomista tai humalassa toikkarointia hyväksy minäkään. Miehesi juomistyyli on hyvin perisuomalainen, sillä huonolla tavalla.
MUTTA miehesi käy viihteellä vain 2-3 x vuodessa. Jos kaveriporukalla mennään, niin taitanee heilläkin olla tapana, että jokainen vuorollaan aina tarjoaa jotakin ja siinä saattaa käydä noinkin, että raja menee yli jossakin vaiheessa. Ei sinänsä tietenkään ole puolustuspuhe umpikänniin juomiselle, mutta ehkä kuitenkin myös inhimillisesti ajateltuna noin voi käydä noissa tilanteissa. Miehesi käy kuitenkin todella harvoin liikenteessä ja tämä ei todellakaan ole teillä jokaviikonloppuinen ilmiö, josta tarvisi jatkuvasti kärsiä.
On myös ikävää, että silloin harvoin
Tämä jos joku kertoo alkoholiongelmasta. Eli mies on tullut aamuyöllä kotiin änkyräkännissä, kun sinä lähdet aamulla töihin ja hän jää lasten kanssa!? Ei helvetti, minkä ikäisiä lapsia!? En katselisi tuollaista edes yhtä kertaa.
Vierailija kirjoitti:
Se on alkoholisti. Ei osaa lopettaa aloitettuaan. Pystyy jättämään juomisen yhteen iltaan. Pystyy kyllä olemaan pitkään kokonaan juomatta. Eli alkoholisti jotain juominen ei kokonaan pyöritä.
Höpö höpö, jos 2-3 kertaa vuodessa kiskasee lärvit, tuskin on alkoholisti. Tai sitten alkoholistin leiman saa yli puolet suomalaisista, jos kriteerit ovat nämä.
Onneksi ei löydy ap:n kaltaista kitisijää asunnosta.
Jos puolisoiden tapa käyttää alkoholia on hyvin erilainen, siitä syntyy väistämättä ristiriitoja. Toisinaan voi käydä kuten ap:lle nyt kävi ja näyttää käyneen joillekin muillekin tässä ketjussa. Mutta onneksi voi käydä päinvastoinkin. Hyvästä esimerkistä käy tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.
Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.
Vierailija kirjoitti:
Jos puolisoiden tapa käyttää alkoholia on hyvin erilainen, siitä syntyy väistämättä ristiriitoja. Toisinaan voi käydä kuten ap:lle nyt kävi ja näyttää käyneen joillekin muillekin tässä ketjussa. Mutta onneksi voi käydä päinvastoinkin. Hyvästä esimerkistä käy tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommak
Hienoa! Mummon viitoittamaa tietä eteenpäin, ap.
Vierailija kirjoitti:
Jos puolisoiden tapa käyttää alkoholia on hyvin erilainen, siitä syntyy väistämättä ristiriitoja. Toisinaan voi käydä kuten ap:lle nyt kävi ja näyttää käyneen joillekin muillekin tässä ketjussa. Mutta onneksi voi käydä päinvastoinkin. Hyvästä esimerkistä käy tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommak
Ihana mummo 👵🏻 💕💕💕💕
Jos mies tai nainen ei saa käydä muutamaa kertaa vuodessa kavereittensa kanssa ottamassa kunnolla, niin kyllä täytyy olla nihkeä veemäinen puoliso. Tuo ei oo lähelläkään alkoholismia.