Ysi luokkalaisen vanhempi! Tiedätkö millä perusteilla teinisi saa päättönumeronsa?
Aina löytyy huoltajia, jotka eivät ymmärrä esimerkiksi epäurheilijamaisen käytöksen tai hutaisemalla tehtyjen tehtävien vaikuttavan negatiivisesti arvosanoihin.
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikunnassa käytös (muiden huomioon ottaminen ja pelitilanteissa toimiminen) vaikuttaa numeroon. Hutaisemalla tehdyt näytöt vaikuttavat tietysti negatiivisesti.
Liikunnalla ei ole mitään väliä. Vain lukuaineilla.
Kuitenkin liikunnanumeroista valitetaan eniten. Vedotaan harrastuneisuuteen jne.
Tuskin. Sillä ei ole mitään väliä koska vain lukuaineet huomioidaan yhteishaussa.
ellei nyt hae urheilulukioon.
Hyvin monen vanhemman mielestä liikunnan numerolla on hurjasti väliä. Onhan se nyt häväisrys, jos tunneilla perseilevä jääkiekkopoika ei saa kymppiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikunnassa käytös (muiden huomioon ottaminen ja pelitilanteissa toimiminen) vaikuttaa numeroon. Hutaisemalla tehdyt näytöt vaikuttavat tietysti negatiivisesti.
Liikunnalla ei ole mitään väliä. Vain lukuaineilla.
Kuitenkin liikunnanumeroista valitetaan eniten. Vedotaan harrastuneisuuteen jne.
Tuskin. Sillä ei ole mitään väliä koska vain lukuaineet huomioidaan yhteishaussa.
ellei nyt hae urheilulukioon.
Hyvin monen vanhemman mielestä liikunnan numerolla on hurjasti väliä. Onhan se nyt häväisrys, jos tunneilla perseilevä jääkiekkopoika ei saa kymppiä.
Mikä on sitten syy ja mikä seuraus? Veikkaan että urheiluhullussa kodissa on jo pienestä saakka annettu ymmärtää, että lapsen pitää olla jotain erityistä ja toisten yläpuolista. Siitä kasvaa hyvä huono itsetunto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikunnassa käytös (muiden huomioon ottaminen ja pelitilanteissa toimiminen) vaikuttaa numeroon. Hutaisemalla tehdyt näytöt vaikuttavat tietysti negatiivisesti.
Liikunnalla ei ole mitään väliä. Vain lukuaineilla.
Kuitenkin liikunnanumeroista valitetaan eniten. Vedotaan harrastuneisuuteen jne.
Niin. Ne vanhemmat valittaa, joiden lapset pärjää vain siinä liikunnassa. Kuvitellaan, että yläasteen liikunnan kymppi avaa suurenkin urheilu-uran. Ihan sama ne muut kutoset ja seiskat lukuaineista. Ne, joiden lapsilla on kiitettäviä lukuaineista, tietävät että pelkällä liikunnan numerolla ei ole mitään merkitystä lapsen jatko-opintojen kannalta.
Tämähän oikeastaan vain vahvistaa mielikuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikunnassa käytös (muiden huomioon ottaminen ja pelitilanteissa toimiminen) vaikuttaa numeroon. Hutaisemalla tehdyt näytöt vaikuttavat tietysti negatiivisesti.
Liikunnalla ei ole mitään väliä. Vain lukuaineilla.
Kuitenkin liikunnanumeroista valitetaan eniten. Vedotaan harrastuneisuuteen jne.
Tuskin. Sillä ei ole mitään väliä koska vain lukuaineet huomioidaan yhteishaussa.
ellei nyt hae urheilulukioon.
Taito- ja taideaineet otetaan huomioon, kun pyritään toiselle asteelle ammatilliselle puolelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikunnassa käytös (muiden huomioon ottaminen ja pelitilanteissa toimiminen) vaikuttaa numeroon. Hutaisemalla tehdyt näytöt vaikuttavat tietysti negatiivisesti.
Liikunnalla ei ole mitään väliä. Vain lukuaineilla.
Kuitenkin liikunnanumeroista valitetaan eniten. Vedotaan harrastuneisuuteen jne.
Tuskin. Sillä ei ole mitään väliä koska vain lukuaineet huomioidaan yhteishaussa.
ellei nyt hae urheilulukioon.
Taito- ja taideaineet otetaan huomioon, kun pyritään toiselle asteelle ammatilliselle puolelle.
Onko liikunta muka sellainen?
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulussa oppilasmäärät per opettaja on niin valtavia että ei siellä ehdi mitään sosioekonomisia taustoja selvittää.
Olen ollut syksyn eri koulussa ja kevään eri koulussa ja oppilaita virrannut tunneillani noin 500. En todeölakaan ole kenenkään isän ammattia tai taloa googletellut.
ainoa asia jonka katson on äidinkieli ja kielitausta, jotta osaan huomioida sen opetulsessa oikein.
t kielten ope
Miten voi olla noin paljon kielioppi virheitä opettajalla ? Ilmankos arvosanat mitä sattuu kullakin.
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulussa oppilasmäärät per opettaja on niin valtavia että ei siellä ehdi mitään sosioekonomisia taustoja selvittää.
Olen ollut syksyn eri koulussa ja kevään eri koulussa ja oppilaita virrannut tunneillani noin 500. En todeölakaan ole kenenkään isän ammattia tai taloa googletellut.
ainoa asia jonka katson on äidinkieli ja kielitausta, jotta osaan huomioida sen opetulsessa oikein.
t kielten ope
Hauskaa, kun joku esittää opettajaa !
Saahan sitä höpöttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulussa oppilasmäärät per opettaja on niin valtavia että ei siellä ehdi mitään sosioekonomisia taustoja selvittää.
Olen ollut syksyn eri koulussa ja kevään eri koulussa ja oppilaita virrannut tunneillani noin 500. En todeölakaan ole kenenkään isän ammattia tai taloa googletellut.
ainoa asia jonka katson on äidinkieli ja kielitausta, jotta osaan huomioida sen opetulsessa oikein.
t kielten ope
Miten voi olla noin paljon kielioppi virheitä opettajalla ? Ilmankos arvosanat mitä sattuu kullakin.
Ei todellakaan ole ope, minäkin voin esittää olevani metsuri.
Jaa jaa. Epäurheilijamainen käytös on aika epämääräinen määritelmä. Onko se sitä että on hyvä urheilussa mutta jyrää muut, huutaa ja kiroilee kentällä? Joskus sitä kutsutaan huonoksi urheiluhengeksi, mutta toisaalta jotkut ammattiurheilijatkin on sellaisia, enkä itse ainakaan huomannut että siitä räyhäämisestä olisi annettu huonompaa numeroa liikunnasta niille urheilullisille oppilaille.
Itse sain aikoinani englannista päättötodistukseen huomattavasti huonomman numeron kuin mitä kokeista saamani keskiarvo, ja mitä tuntiaktiivisuudella olisin ansainnut. Yläasteen ensimmäisen vuoden alisuoritin, mutta sen jälkeen tsemppasin ihan kunnolla, osa numeroista nousi jopa kutosesta kymppiin. Kun sitten äitini kysyi englannin opettajalta miksi kasin oppilas saa kutosen päättötodistukseen, vastaus oli että kyllä se itse tietää. Vasta jälkikäteen sain tietää ettei opettaja voi mielivaltaisesti päättää numeroita vaan hän toimi epäammattimaisesti ja väärin. Ymmärsin että se ns. syy ei ollut minussa, vaan siinä että hän ei pitänyt minusta, oli aina piikikäs inhottava ihminen kaikkia kohtaan, asiallisimmillaankin neutraalin kylmä jos teit hänen työnsä helpoksi (eli ei tarvinnut tehdä työtään: opettaa). Opin englannin kielen todella vasta peruskoulun jälkeen ja nykyään se on osa päivittäistä arkeani.
Niin kauan kuin todistuksen numerot määrää ihminen, ei inhimillisiltä virheiltä voi välttyä. Suurin osa opettajista kyllä varmasti osaa antaa ihan oikean numeron. Mutta vanhempana kannattaa olla aktiivisesti kiinnostunut siitä miten lapsilla menee kokeissa ja koulussa yleensäkin, millaiset ihmiset häntä opettaa. Oma lapsi ei ole vielä lähelläkään valmistumassa peruskoulusta, mutta pidän hyvät kommunikointivälit opettajiin, ja huolen siitä että lapsi oppii ja yrittää parhaansa. Se mitä itselläni ei lapsena ollut.
Vierailija kirjoitti:
Jaa jaa. Epäurheilijamainen käytös on aika epämääräinen määritelmä. Onko se sitä että on hyvä urheilussa mutta jyrää muut, huutaa ja kiroilee kentällä? Joskus sitä kutsutaan huonoksi urheiluhengeksi, mutta toisaalta jotkut ammattiurheilijatkin on sellaisia, enkä itse ainakaan huomannut että siitä räyhäämisestä olisi annettu huonompaa numeroa liikunnasta niille urheilullisille oppilaille.
Itse sain aikoinani englannista päättötodistukseen huomattavasti huonomman numeron kuin mitä kokeista saamani keskiarvo, ja mitä tuntiaktiivisuudella olisin ansainnut. Yläasteen ensimmäisen vuoden alisuoritin, mutta sen jälkeen tsemppasin ihan kunnolla, osa numeroista nousi jopa kutosesta kymppiin. Kun sitten äitini kysyi englannin opettajalta miksi kasin oppilas saa kutosen päättötodistukseen, vastaus oli että kyllä se itse tietää. Vasta jälkikäteen sain tietää ettei opettaja voi mielivaltaisesti päättää numeroita vaan hän to
Mun lapselle kävi samalla tavalla äikässä kuin sulle. Jouduimme muuttamaan kesken yläasteen ja ekassa koulussa oli lapsella äikkä aina 9, samoin englanti ja ruotsi. Lapsi luki paljon ja oli kielellisesti lahjakas. Muuton ja koulun vaihtumisen myötä äikän numerot tippui kasiin ja viimeiset numerot oli 7. Keskiarvo jäi kuitenkin reilusti yli 8. Sitten tuli ysiluokan kevät ja todistuksessa oli 7 äikästä. Kirjoitin opettajalle ja kysyin miksi kun ka oli reilusti yli 8. Lapsi halusi tiettyyn lukioon ja toi pudotus heikensi mahdollisuuksia.
Äikän ope vastasi, että hän painottaa sitä viimeksi antamaansa numeroa 7 ja että lapsellani on muutenkin (kielellisiä) haasteita, joten kova työ tulee olemaan, jos lukiosta edes haaveilee. Olen itse vieraan kielen opettaja, joten ihan hyvin tiedän, ettei mitään "haasteita" ollut, päinvastoin. Opettaja halusi jostain syystä lannistaa lasta ja torpata lukiohaaveet (pärstäkerroin?). En sitten vastannut enää mitään, koska perusteet ei olleet loogisia vaan absurdeja.
No, lapseni pääsi kyllä lukioon, suoritti sen hyvin kolmessa vuodessa ja pääsi suoraan opiskelemaan vierasta kieltä yliopistoon. Ei mulle oikein selvinnyt ikinä mikä sitä yläasteen opea v*tutti. Lapseni eollut mikään häirikkö vaan rauhallinen ja hiljaisempi tyyppi, joten siitä ei ollut kyse.
Opettajien joukossa on merkillisiä yksilöitä. En ole ammattilainen enkä diagnosoi tietenkään ketään, mutta persoonallisuushäiriö on yksi selitys, miksi joillakin opettajilla napsahtaa joidenkin kilttien oppilaiden kohdalla.
Jos tämä jotenkin aiempia kirjoittajia lohduttaa, niin lastenne onni, että ne räikeimmät tapaukset ovat sattuneet yläkouluun. Itselläni oli alakoulussa opettaja, joka suoraan sanoen vihasi minua. Onneksi sitä kesti vain vuoden, mutta jäljet eivät koskaan häviä.
Ja hyvää kesää kaikille hyville opettajille, joita onneksi on moninkertaisesti enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi myös pärstäkerroin vaikutus ja vanhempien sosioekonominen asema, köyhät ei tarvi hyviä arvosanoja.
Näin on. Kaikki opettajat varmasti katsovat wilmasta huoltajien nimet ja sitten googlaavat mitä niillä nimillä löytyy. Esimerkiksi Korhonen Jari nimellä löytynee jokunen henkilö. Siitä vaan etsimään se oikea ja jos on joku silmäätekevä, niin numerot hyviksi. Lindgrenit ja Abdullahit voi heti arvioida alakanttiin, säästyy samalla etsimisen vaiva. Nyt sitten joku Janica Moussaka hoksaa heti, että nimestähän se johtuu, ei siitä, ettei sitä 190 senttistä 120 kiloista pikku-Karimia ole näkynyt koulussa syksyn jälkeen kuin joskus ruokatunnilla ja että erityisopettajien, kuraattorien ja sossujen jutut ovat olleet pelkkää vainoamista ja rasismia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikunnassa käytös (muiden huomioon ottaminen ja pelitilanteissa toimiminen) vaikuttaa numeroon. Hutaisemalla tehdyt näytöt vaikuttavat tietysti negatiivisesti.
Liikunnalla ei ole mitään väliä. Vain lukuaineilla.
Kuitenkin liikunnanumeroista valitetaan eniten. Vedotaan harrastuneisuuteen jne.
Niin. Ne vanhemmat valittaa, joiden lapset pärjää vain siinä liikunnassa. Kuvitellaan, että yläasteen liikunnan kymppi avaa suurenkin urheilu-uran. Ihan sama ne muut kutoset ja seiskat lukuaineista. Ne, joiden lapsilla on kiitettäviä lukuaineista, tietävät että pelkällä liikunnan numerolla ei ole mitään merkitystä lapsen jatko-opintojen kannalta.
Tämähän oikeastaan vain vahvistaa mielikuvaa.
Totta kai NHL:stä, kansainvälisistä huippujalkapallojoukkueista ja Formuloissa saa aivan s*atanasti massia. Jokainen paikallisen jääkiekko- ja jalkapallojunnujoukkueen vakituinen varamies ja kulmakunnan kartingingissa pari kertaa pistesijoille päässyt pystyy samaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Liikunnassa käytös (muiden huomioon ottaminen ja pelitilanteissa toimiminen) vaikuttaa numeroon. Hutaisemalla tehdyt näytöt vaikuttavat tietysti negatiivisesti.
Liikunnalla ei ole mitään väliä. Vain lukuaineilla.
Kuitenkin liikunnanumeroista valitetaan eniten. Vedotaan harrastuneisuuteen jne.
Tuskin. Sillä ei ole mitään väliä koska vain lukuaineet huomioidaan yhteishaussa.
ellei nyt hae urheilulukioon.
Taito- ja taideaineet otetaan huomioon, kun pyritään toiselle asteelle ammatilliselle puolelle.Onko liikunta muka sellainen?
On ja liikunnanohjaajalinjat ovat erittäin suosittuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yläkoulussa oppilasmäärät per opettaja on niin valtavia että ei siellä ehdi mitään sosioekonomisia taustoja selvittää.
Olen ollut syksyn eri koulussa ja kevään eri koulussa ja oppilaita virrannut tunneillani noin 500. En todeölakaan ole kenenkään isän ammattia tai taloa googletellut.
ainoa asia jonka katson on äidinkieli ja kielitausta, jotta osaan huomioida sen opetulsessa oikein.
t kielten ope
Miten voi olla noin paljon kielioppi virheitä opettajalla ? Ilmankos arvosanat mitä sattuu kullakin.
Luettelepa ne kielioppivirheet? Sinun lyhyessä viestissäsi oli ainakin neljä kielioppivirhettä.
Pitäisi olla joka aineesta valtakunnalliset päättökokeet ja numero tulisi pelkästään niiden tulosten mukaan. Loppusi mussutus ja samalla arvosanat laskisivat numerolla tai kahdella.
Näistä on kieltämättä vähän epäselvää: kuinka paljon 7. ja 8. luokan arvosanat vaikuttavat päättöarvosteluun, miten valtakunnalliset kokeet vaikuttavat jne? Onneksi meidän kaupungin lukioiden keskiarvorajat ovat suht järkevät (ei mitään lähelle kympin keskiarvoa vaadita, mutta yli 8 kuitenkin) eli ei tarvitse hermoilla, saako 9 vai 10. Ja kasejakin saa olla, jokunen seiskakin, jos vastaavasti muissa aineissa parempia arvosanoja.
Vierailija kirjoitti:
Lisäksi myös pärstäkerroin vaikutus ja vanhempien sosioekonominen asema, köyhät ei tarvi hyviä arvosanoja.
Onko lapsen tiedoissa vanhempien ammatti, koulutus ja palkkatodistus vai mistä opettaja kaivaa ne tiedot?
Kyllä! Ne oikeasti tärkeät aineet jää opiskelematta.