Lue keskustelun säännöt.
Kuolema kolkuttaa ovella
17.05.2025 |
Sain juuri kuulla, että isosiskoni on kuollut 65-vuotiaana. Pikkusiskoni kuoli vähän alle 2-vuotiaana. Isäni tapaturmaisesi 61-vuotiaana ja äitini tapaturmaisesti 72-vuotiaana. Itse olen vähän yli 60. Olen siis nyt ainoa, joka on elossa perheestämme. Tuntuu hiukan yksinäiseltä ja oudolta.
On toki vielä oma lapsi elossa. Yksi täti, joka on 95-vuotias.
Kommentit (22)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on vain isä kuollut kuusikymppisenä äkillisesti.
Lapsuuteni perheestä ovat muut vielä elossa mutta ainoa joka pitää joskus yhteyttä on äitini joka ei ihan vielä ole eläkkeelläkään.
Minulla on neljä sisarusta joista kukaan ei halua minua elämäänsä.
Menetin myös parhaan kaverini, lasteni toisen huoltajan huoltajuuskiistan myötä ja samalla kaksi lastani hänen huostaansa. Toista näen vain hyvin vähän.
On ollut hyvin rankkaa jo vuosia mutta elämä on näköjään tätä nyt sitten. Olen olemassa mutta kukaan ei tiedä minusta oikein mitään. Surullista toisinaan vieläkin.
Ei kannata avata jos sellainen kolkuttelee.
Minulla 4. hoitojakso sytostaatteja. Hiukset alkaa lähteä.
Ihme vinkujia olette. Elämässä tulee vastoinkäymisiä. Olisitte tehneet elämästänne sellaisen että olisi enemmän ilon aiheita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihme vinkujia olette. Elämässä tulee vastoinkäymisiä. Olisitte tehneet elämästänne sellaisen että olisi enemmän ilon aiheita.
Ei se aina ole itsestä vain kaikki kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Ihme vinkujia olette. Elämässä tulee vastoinkäymisiä. Olisitte tehneet elämästänne sellaisen että olisi enemmän ilon aiheita.
Ei kaikilla ole mahdollista tehdä elämää sellaiseksi että kaikki sujuu kuin voideltuna, siihen vaikuttaa muutkin ihmiset tai asiat, seikat. Raha voi olla este jos sitä ei ole tai riitä. Ehkei ole omaisia kaikilla loputtomasti tai kavereilla omat perheet. Ja on pienempiä ilonaiheita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulun siihen kastiin, joka ajattelee, että ihminen on itse vastuussa elämästään ja valinnoistaan. Suomessa on harvinaisen hyvä mahdollisuus tasa-arvoiseen elämään.
Opiskele, säästä, pidä huolta ystävyyssuhteista, terveydestäsi ja kunnostasi. Kaikkea näitä voi kaikki ne, jotka ovat syntyneet normaaleina ja terveinä tehdä.
Aina voit itse muuttaa asioita, ainakin osan niistä parempaan suuntaan.
Kuka hullu keksi, että riemu ylioppilaat juhlivat 50v kuluttua. Meidän luokalta on puolet porukasta kuollut. Kohta pääsee näkemään missä kunnossa loput ovat. Juhlat pitäisi olla 30v jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata avata jos sellainen kolkuttelee.
Hauska, t. ap.
Vierailija kirjoitti:
Ihme vinkujia olette. Elämässä tulee vastoinkäymisiä. Olisitte tehneet elämästänne sellaisen että olisi enemmän ilon aiheita.
Ei me aina kaikki voida vaikuttaa elämäämme. Jo syntymän hetkellä emme ole samalla viivalla kaikki. Joillekin tulee enemmän vastoinkäymisiä kuin toisille, mutta kaikille niitä tulee jonkin verran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulun siihen kastiin, joka ajattelee, että ihminen on itse vastuussa elämästään ja valinnoistaan. Suomessa on harvinaisen hyvä mahdollisuus tasa-arvoiseen elämään.
Opiskele, säästä, pidä huolta ystävyyssuhteista, terveydestäsi ja kunnostasi. Kaikkea näitä voi kaikki ne, jotka ovat syntyneet normaaleina ja terveinä tehdä.
Aina voit itse muuttaa asioita, ainakin osan niistä parempaan suuntaan.
Ap on itse tehnyt kaikkea noita, mutta itse ei vaikuttaa ikävä kyllä kaikkeen. Ei me olla lisäksi mitenkään tasa-arvoisia. Eikä siihen voi vaikuttaa, millaiset geenit saa tai siihen, jos joku juoppo ajaa sinun päälle ja kuolet siihen.
Aikansa kullakin...myös sinulla..onko testamentti tehty?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oli hyvä että selvisi silti siihen saakka. Kuolemaa voi olla vaikea estää, se vain tulee, ellei löydy joku kikka estoon. On todella hienoa että sulla on lapsi, ehkä voitte pitää yhteyttä, vaikka soitellen että lapsi soittelisi vai käykö hänelle että sä soitat joskus sopivana aikana. Yksinäisyys on kyllä ikävä tunne. Sitä muutkin miettii mistä kontakteja.
Olen toki koko ajan tekemisissä lapseni kanssa, mutta tarkoitin, että omasta "lapsuuden" perheestäni ei ole muita jäljellä. Kuitenkin tiedän paljon, joilla on tässä iässä vielä omat vanhemmatkin elossa tai toinenkin. Minä olen jo kauan ollut ilman heitä. Jotenkin tulee miettineeksi, onko elämä ollut niin rankkaa, että ovat kaikki kuolleet hyvissä ajoin vai onko geeniperimä niin huono. Toisaalta vanhemmat ovat kuolleet tapaturmaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Aikansa kullakin...myös sinulla..onko testamentti tehty?
Ei ole, mutta ei kait se ole tarpeen, koska on lapsi ainakin toistaiseksi elossa. Hän perii automattisesti minut.
Sait kuulla että isosiskosi kuoli 65 vuotiaana? Etkö sitten tiennyt hänen ikäänsä?
Vierailija kirjoitti:
Aikansa kullakin...myös sinulla..onko testamentti tehty?
Niin aikansa kullakin, mutta kyllä silti jokaista läheisten kuolema koskettaa, eikö sinua? Itse olen oikeastaan miettinyt kuolemaa aina, koska pikkusiskoni kuoli 2-vuotiaana ja olin kokemassa ja näkemässä kaiken sen surun, mitä siitä aiheutui perheelle.
Vierailija kirjoitti:
Sait kuulla että isosiskosi kuoli 65 vuotiaana? Etkö sitten tiennyt hänen ikäänsä?
Tiesin toki hänen ikänsä. Ei siitä ole kysymys. Halusin samassa lauseessa kertoa, että hän kuoli sen ikäisenä.
No näyttää Trump ja Putin vain porskuttavan, vaikka ikää on jo tosi paljon. Onko heillä hyvät geenit? Ovatko eläneet terveellisesti? Luulisi tuollainen touhu rasittavan, mutta aina vaan ovat vallassa. Ei me tosiaan kaikki olla samasta puusta veistettyjä.
Oli hyvä että selvisi silti siihen saakka. Kuolemaa voi olla vaikea estää, se vain tulee, ellei löydy joku kikka estoon. On todella hienoa että sulla on lapsi, ehkä voitte pitää yhteyttä, vaikka soitellen että lapsi soittelisi vai käykö hänelle että sä soitat joskus sopivana aikana. Yksinäisyys on kyllä ikävä tunne. Sitä muutkin miettii mistä kontakteja.