Löytyykö maalle muuttavia naisia?
Hei,
Olen nelikymppinen mies, korkeasti koulutettu, työelämää hyväpalkkaisessa ammatissa takana jo viitisentoista vuotta. Alan olemaan totaalisen kyllästynyt tähän oravanpyörässä juoksemiseen. Mielessä on muutto jonnekin maaseudulle, ehkä jonnekin järven rannalle, missä ideaalisesti olisi muutamia hehtaareja maatakin. Täällä voisi sitten viettää rauhallista elämää, harrastella puutarhanhoitoa / viljelyä ja pitää ehkä myös eläimiä. Töitä voisi tehdä jotain mitä paikkakunnalta löytyy tai sitten noista omista eläimistä jos jotain tuloa saisi, tai sitten tuota vanhaa ammattia jos harjoittaisi vähäisessä määrin, esimerkiksi etänä. Ihminen kuitenkin tulee varsin vähällä rahalla toimeen, rahalla kun ei voi ostaa onnea, se tulee ainakin itsellä muista asioista.
Ongelmana vain on, että nykyinen naisystäväni ei kyseisestä elämäntavasta innostu lainkaan. Hän on enemmänkin kaupungissa, oravanpyörässä viihtyvää tyyppiä, joka nauttii rahankäytöstä ja rahalla saatavista asioista. Lapsia meillä ei ole.
Toki voisin tuota "unelmaani" lähteä yksin tavoittelemaan. En kuitenkaan ole täysin yksin viihtyvää sorttia, kaipaan vierelleni toista ihmistä. Löytyykö enää vastaavat haaveet omaavia naisia? Tuntuu, että aina vaan uutisoidaan maaseudun miehistä, joille ei naisia löydy. Toki mediassa esitellään aika-ajoin naisiakin, jotka vastaavia elämänmuutoksia ovat tehneet, joten heitäkin on, mutta ilmeisesti kovin vähän. Varmasti siis naisen löytäminen tuohon vierelle on mahdollista, mutta lienee melko vaikeaa...
Kommentit (45)
Toki jos on lottovoittaja tai kultalusikka persiissä syntynyt niin ei.
No niin, siis näille on jos on varaa millä mällätä.
En usko, että onnistuu kaupunkiin tottuneelta. Maaseutu on niin kovin toisenlainen, mihin kaupunkilainen on tottunut. Maaseutulaiden täytyy esim odottaa pidempään saadakseen kaikenlaisia tarvikkeita. Ruokaostoksille on pitkä matka. Kaupungeissa on nopeasti saatavilla. Sairaalat on kaukana. Yöllä on oikeasti pimeää. Entä vanhuus.
Tiedän yhden naisen, joka sun iässä muutti kauas palveluista maalle pitämään kauppaa. Siellä oli kesäisin kova kuhina, mutta talvisin erittäin hiljaista. (Hänen miehensä oli tuolta kotoisin, joten muutto sinne sujui aluksi hyvin.) Ei tuo nainen jaksanut olla siellä kuin pari kolme vuotta. Muuttivat pois.
Epämiellyttävää, että fantasioit tuollaisesta, kun sulla vielä on akka.
Ratkaisu: hommaa mökki maalta ja olette siellä aikasi kanssa viikonlopuy ja lomat.
(Mun hyvällä kaverilla on mies kotoisin maalta. Teettivät sinne maalle talviasuttavan talon ja ovat siellä viikonloput ja lomat. Matkaa kotoaan yli 100 km. Mun kaveri ei tykkäis olla siellä noin paljon, mutta menee kuitenkin. Ovat tehneet tuota jo ainakin 20 vuotta.)
Tietysti on naisia jotka haluavat maalle. Sitä ennen on tietenkin aiempi liitto päätettävä jos nykyinen puoliso ei maalle lähde ja alettava etsiä uutta tai muutettava ensin itse maalle ja etsittävä sitten se uusi puoliso.
Itse olen pitkään asunut n. 30 km päässä kaupungista hyvien tieyhteyksien varrella ja on oma ranta pienen vesistön rannalla. Aikalailla 8 / 10 tasoisena pidän. Se mistä aikanaan aloitettiin oli purkukuntoinen talo, jota on vähin erin vaimon kanssa remontoitu / teetetty remontteja. 25 vuotta on mennyt saada ns. kaikki kuntoon. Valtava työ, eikä tästä pysty sellaista saamaan mitä tarvittaisiin. Nyt on kaikki tehty mitä tähän voi, aika hyvä on mutta vanhan talon rajoitteet tulevat vastaan. Jälkikäteen ajateltuna olisi kannattanut rakentaa kerralla uusi talo suoraan unelmatontille. Vielä 25 vuotta sitten täältäkin sai aivan huipputontteja pilkkahintaan, nyt hinnat ovat yli tuplat.
En lähtisi ihan suoraan haaveilemaan maatilasta ja eläinten kasvatuksesta yms. ellei ole valmis tekemään todella lujasti töitä tai ei ole varaa heti investoida todella huomattavaa summaa. Se onnistuu kyllä, mutta ei välttämättä ole ihan niin miellyttävää kuin luulisi jos ei ole kaikki puitteet heti kunnossa ja pitää lähteä rakentamaan tyhjästä. Jo pelkästään itse omasta metsästä pelkkien polttopuiden tekeminen vie ilman kunnon koneita 2 vko vuodessa ja on todella raskasta työtä. Jos on joku traktori ja siihen pilkkomakone + kärry yms.niin sitten on aika nopeaa hommaa mutta ei ne ilmaiseksi irtoa mistään. Teen edelleen puut moottorisahalla + peräkärryn kera kuljettelen koska ei tänne nykyiselle tontille pysty mitään traktoria edes ottamaan - ei tänne mahdu. Virhe tuli siinä kun ei aikanaan ostettu ympäriltä lisää maata, muut osti maat ja nyt on naapureita joka paikka täynnä. Ja lisää tunkee koko ajan vaikka ei haluta. Selvä on, että muutetaan myöhemmin pois.
Itsellä ei aikanaan ollut selvää mitä haluan mutta nyt 50+ ikäisenä sitä alkaa tietää mitkä ne speksit ovat. Joku 10-20 hehtaarin maapala olisi itselle riittävä. Lisäksi tuon maapalan tulisi olla ison järven rannalla ja sinne pitäisi tehdä nykytarpeiden mukainen talo loppuelämäksi. Eipä ole kuitenkaan kovin yksinkertaista, sopivia tontteja ei ole tai jos on niin ne ovat aivan käsittämättömän kalliita mutta säästän koko ajan, ehkä seuraavan 5 vuoden aikana haave saadaan toteutumaan.
Teitpä nyt minkä päätöksen hyvänsä, niin suunnittele, mieti tarkkaan sekä luota itseesi sekä ota asioista selvää.
Raatorehellinen vastaus AP'lle, jos oikeasti haluat oravanpyörän katkaista ja elämän muuttaa:
Maaseudulla on tosi vaikea naista löytää, sinne saada, jos ihmeellä joku nainen löytyy, on hänellä tod näk joku mt-ongelma, tai naisena perus Draamailija tms jännän etsijä, kun harva nainen kestää "tylsyyttä"...
Eli, maaseudulla saa läheisyyden ja nais seuran maksaa ihan rahalla....
Järkevän rakentavan opettavan ja terveen vuorovaikutuksen voikin sitten maaseudulla hankkia muista miehistä, joiden kanssa rakentaa ja korjata asioita, eräillä jne kalastaa ja metsästää. Tehdä piha, kone, kiinteistönhoito ym juttuja.
Jos voit todellakin tehdä etätöitä palkkatyönä, on se ihan Win-Win sinulle.
t, m44 , natiivi maalainen, joskin kaupungissakin asunut.
vanhan pienmaatilan ostanut, viljelyspellon omistaja.
vieressä joki ,kalastusvedet. natura aluetta, meri, jne luonnon herkkuja.
Pois oravanpyörästä hypännyt 39vuotiaana.
Öisin niin hiljaista että kuulee ja herää jos nuppineula putoa lattialle. tai hiiri herättää...aamuisin piha täynnä lintuja ja elämää.
"Joko olet toisen Orja tai oman itsesi herra ja oman onnesi seppä"
Kysy itseltäsi: Minkä arvon annat omalle mielenterveydellesi ja fyys terveydellesi ? kuinka paljon niitä arvostat ? ja mistä elämässäsi nautit, mitä asioita oikeasti haluat tehdä, joista nautit ?
Kiitos 💐 Onhan tämä työteliästä, mutta ei likikään samaa kuin noiden muutamien maatalousyrittäjien joiden työpäivä on pahimmillaan 24/7. Aamulla neljän viiden maissa herään kun traktrorit ajaa ohi ja yöllä sama juttu aina puoleen yöhön asti. Kovilla "pojat" ovat. Ilmankos taas yksi on lopettamassa kun ei yksin jaksa, ei saa työvoimaa ja kulut on hurjat. Sitten kaupunkilaiset itkee kun ei ole jauhista tai hinnat kovat. Minä olen onnekas, pystyn elättämään itseni ja eläimeni. Kasvatan kaiken mitä voin, kalastan ja kerään luonnon antimet. Onko onnela? On, mutta ei hänelle joka työtä pelkää. Toki jos on lottovoittaja tai kultalusikka persiissä syntynyt niin ei. Joudun pihistelemään omissa kuluissani, mutta hei, olen onnellinen. Aamulla jänis ja yksi koiristani jakoi juomakupin 😍