Lue keskustelun säännöt.
Löytyykö maalle muuttavia naisia?
16.05.2025 |
Hei,
Olen nelikymppinen mies, korkeasti koulutettu, työelämää hyväpalkkaisessa ammatissa takana jo viitisentoista vuotta. Alan olemaan totaalisen kyllästynyt tähän oravanpyörässä juoksemiseen. Mielessä on muutto jonnekin maaseudulle, ehkä jonnekin järven rannalle, missä ideaalisesti olisi muutamia hehtaareja maatakin. Täällä voisi sitten viettää rauhallista elämää, harrastella puutarhanhoitoa / viljelyä ja pitää ehkä myös eläimiä. Töitä voisi tehdä jotain mitä paikkakunnalta löytyy tai sitten noista omista eläimistä jos jotain tuloa saisi, tai sitten tuota vanhaa ammattia jos harjoittaisi vähäisessä määrin, esimerkiksi etänä. Ihminen kuitenkin tulee varsin vähällä rahalla toimeen, rahalla kun ei voi ostaa onnea, se tulee ainakin itsellä muista asioista.
Ongelmana vain on, että nykyinen naisystäväni ei kyseisestä elämäntavasta innostu lainkaan. Hän on enemmänkin kaupungissa, oravanpyörässä viihtyvää tyyppiä, joka nauttii rahankäytöstä ja rahalla saatavista asioista. Lapsia meillä ei ole.
Toki voisin tuota "unelmaani" lähteä yksin tavoittelemaan. En kuitenkaan ole täysin yksin viihtyvää sorttia, kaipaan vierelleni toista ihmistä. Löytyykö enää vastaavat haaveet omaavia naisia? Tuntuu, että aina vaan uutisoidaan maaseudun miehistä, joille ei naisia löydy. Toki mediassa esitellään aika-ajoin naisiakin, jotka vastaavia elämänmuutoksia ovat tehneet, joten heitäkin on, mutta ilmeisesti kovin vähän. Varmasti siis naisen löytäminen tuohon vierelle on mahdollista, mutta lienee melko vaikeaa...
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi ihanne päästä muuttamaan maalle.
Mutta on haaste löytää paikka mikä on maalla, mutta samalla lähellä palveluita, sillä ajokortittomana en halua olla toisen ihmisen kuskausten varassa.
Mutta se ei tarkoita, että pitäisi päästä törsäämään. Kyllä luonto ja rauha aina kaupat voittaa.
Sinulla on pakko olla ajokortti maalla. Miten arvelit auttaa kumppaniasi//lastasi/eläintäsi tms. jos joku ongelma?
Mikään maailmassa ei ole pakko, paitsi kuolema. Miksi hommaisin ajokortin, jos kertakaikkiaan en halua ajaa autoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla siis mitään kokemusta kotieläinten pidosta tai viljelystä? Kannattavaahan se ei ole Suomessa käytännössä kenelläkään, ei edes isommilla tiloilla. Siksi on tukiaiset, niillä ne elää.
Keskimääräinen maataloustuki tilaa kohti on alle 15 000 e/v. Siis vähemmän kuin helsinkiläinen yksinasuva saa toimeentulotukea. Tuon summan saadakseen pitää tilan peltoja viljellä, pelkkä omistaminen ei riitä. Lisäksi tukea saadakseen pitää vuoden jokaisena päivänä olla valmiina tarkastukseen: katsotaan läpi tilan lannoitehankinnat, siemenviljaerien numerot jne. Toimeentulotukiasiakkaan ei tarvitse pitää kirjaa siitä, mihin rahansa käyttää, tiliote riittää. Tukivalvonnassa ollaan paljon tarkempia.
Siksi suurin osa maanviljelijöistä on töissä tilan ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä taas hei. Ei tämä mikään seuranhakuilmoitus ollut, lähinnä mietiskelin, että missä määrin tuollaisia naisia on, kuitenkin suurin osa naisista tykkää rahankäytöstä, kahviloissa istumisesta jne seurustelusta ystäviensä kanssa kaupunkiolosuhteissa. Kirsi Salo hyvä esimerkki tällaisesta naisesta, joka on oppinut arvostamaan elämän varrella muita asioita kuin kulutusyhteiskunnan ihmisille syöttämiä "onnen lähteitä".
Toki yksin olemiseenkin varmaan ennen pitkää tottuu. En kuitenkaan mitenkään erityisen sosiaalinen ihminen ole.
En jotenkin usko, että ketään kiinnostaisi ajatus köyhyydestä ja kurjuudesta pientilallasi. Muutama hehtaari ei elätä, se olisi puhdas harrastus, joten työpaikka pitäisi olla jo verojen ja maksujenkin takia. Kun ei 100 ha peltoakaan elätä kahta, niin muutamalla hehtaarilla et tee muuta kuin puuhastele ja eläintenpitokin
Tiedän yhden naisen joka osti tilan, sai naarattua sinne alkoholistin ja työttömän miehen. Käytännössä elätikseen.
Tiedän yhden miehen, joka osti tönön jostain ja ilmeisesti joku narkomaaninainen siellä jokusen vuoden viihtyi. Lähti kuitenkin menemään ja mies erittäin heikossa jamassa.
Kannattaa ap:nkin pysytellä sielä kaupungissa vaan, ei ole elämä maaseudulla mitään helppoa, varsinkaan psyykeelle. Se on vähän sellainen lepäilypaikka.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla siis mitään kokemusta kotieläinten pidosta tai viljelystä? Kannattavaahan se ei ole Suomessa käytännössä kenelläkään, ei edes isommilla tiloilla. Siksi on tukiaiset, niillä ne elää.
Keskimääräinen maataloustuki tilaa kohti on alle 15 000 e/v. Siis vähemmän kuin helsinkiläinen yksinasuva saa toimeentulotukea. Tuon summan saadakseen pitää tilan peltoja viljellä, pelkkä omistaminen ei riitä. Lisäksi tukea saadakseen pitää vuoden jokaisena päivänä olla valmiina tarkastukseen: katsotaan läpi tilan lannoitehankinnat, siemenviljaerien numerot jne. Toimeentulotukiasiakkaan ei tarvitse pitää kirjaa siitä, mihin rahansa käyttää, tiliote riittää. Tukivalvonnassa ollaan paljon tarkempia.
Siksi suurin osa maanviljelijöistä on töissä tilan ulkopuolella.
En usko että näillä downshiftaajilla on mielessä mikään lantapunttius vaan ennemminkin omavaraistalous ja puutarhamainen viljely, ei mikään tehotuotantosekoilu. Sehän nyt on aivan selvää että se tappaa kaiken ja siksi maanviljelijöilläkin menee huonosti.
Hae ulkomailta. Harva haluaa muuttaa maalle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi ihanne päästä muuttamaan maalle.
Mutta on haaste löytää paikka mikä on maalla, mutta samalla lähellä palveluita, sillä ajokortittomana en halua olla toisen ihmisen kuskausten varassa.
Mutta se ei tarkoita, että pitäisi päästä törsäämään. Kyllä luonto ja rauha aina kaupat voittaa.
Sinulla on pakko olla ajokortti maalla. Miten arvelit auttaa kumppaniasi//lastasi/eläintäsi tms. jos joku ongelma?
Mikään maailmassa ei ole pakko, paitsi kuolema. Miksi hommaisin ajokortin, jos kertakaikkiaan en halua ajaa autoa?
Pakko mi pakko. Maaseudulla kauppoja ja muita palveluja ei ole kävelymatkan päässä, eikä julkista liikennettä ole. Teiden kunto on mitä on ja minäkin jouduin hankkimaan nelivedon kun vähän väliä kauppakassin kanssa ongelmissa olin. Kauppaan on toistakyt kilsaa, apteekkiin ja isompaan kauppaan kolkyt ja kaupunkiin seitkyt. Pohjoisessa välimatkat on vieläkin pidemmät.
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä taas hei. Ei tämä mikään seuranhakuilmoitus ollut, lähinnä mietiskelin, että missä määrin tuollaisia naisia on, kuitenkin suurin osa naisista tykkää rahankäytöstä, kahviloissa istumisesta jne seurustelusta ystäviensä kanssa kaupunkiolosuhteissa. Kirsi Salo hyvä esimerkki tällaisesta naisesta, joka on oppinut arvostamaan elämän varrella muita asioita kuin kulutusyhteiskunnan ihmisille syöttämiä "onnen lähteitä".
Toki yksin olemiseenkin varmaan ennen pitkää tottuu. En kuitenkaan mitenkään erityisen sosiaalinen ihminen ole.
Maaseudulla kasvaneena mun täytyy sanoa, että sulla on aika ruusuinen kuva asioista. Maaseudulla ne, joilla on jotain ylimääräistä rahaa edes käytettävänä, ovat erittäin materialistista porukkaa. On kaikenlaista päristintä, mönkijää, vesiskootteria ja paljua ja ties mitä maailman turhinta krääsää. Fiksumpaa mielestäni on maksaa palveluista kaupungissa ja tavata ystäviä. Palveluiden kuluttamisella on muutenkin vahva työllistävä vaikutus ja tuo vain hyvää paikallistalouteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en oikein usko siihen että niistä elukoista saa mitään varteenotettavaa tuloa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisi ihanne päästä muuttamaan maalle.
Mutta on haaste löytää paikka mikä on maalla, mutta samalla lähellä palveluita, sillä ajokortittomana en halua olla toisen ihmisen kuskausten varassa.
Mutta se ei tarkoita, että pitäisi päästä törsäämään. Kyllä luonto ja rauha aina kaupat voittaa.
Sinulla on pakko olla ajokortti maalla. Miten arvelit auttaa kumppaniasi//lastasi/eläintäsi tms. jos joku ongelma?
Mikään maailmassa ei ole pakko, paitsi kuolema. Miksi hommaisin ajokortin, jos kertakaikkiaan en halua ajaa autoa?
Pakko mi pakko. Maaseudulla kauppoja ja muita palveluja ei ole kävelymatkan päässä, eikä julkista liikennettä ole. Teiden kunto on mitä on ja minäkin jouduin hankkimaan nelivedon kun vähän väli
Ja mieti, miten lirissä olet, jos polttoaineen saatavuus on kortilla kriisitilanteessa. Tuontipolttoaineet tullaan priorisoimaan isoja massoja hyödyttävään logistiikkaan ja työkoneisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei maaseutu ole auvuus. Loputon työmaa ja ihmisten vähyys voi alkaa rasauttamaan. Itse asun pienessä kunnassa mutta keskustan ja palveluiden saatavilla. Kyllähän sitä mielummin hesassa asuisi. On siitäkin kokemuksia ja se energia mitä isossa kaupungissa on, on vaan mahtavaa. Nyt kuitenkin toistaiseksi eleskelen maalla ja kyllähän tähänkin tottuu.
Vierailija kirjoitti:
Täällä mä olen maalla nytkin mutta mieheni kanssa, enkä kyllä ottaisi ketään joka haeskelee seuraa ollessaan vielä suhteessa. N41
Ihan asiallinen aloitushan tuo oli. Kai sitä nyt keskustella ja pohtia asioita saa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Elämäntilanne mahdollisti maalle muuton ja sain sen mitä halusin eli oman mökin, puutarhan ja kasvimaan, sekä sen tärkeimmän eli koirat, kissan, vuohet, hevoset, kukon ja kanaset. Lehmä tai kaksi toiveissa, navettaa pikku hiljaa kunnostelen. Miestä ei ole, mutta hyvä näinkin, ihan paras 😉
Elät mun unelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla siis mitään kokemusta kotieläinten pidosta tai viljelystä? Kannattavaahan se ei ole Suomessa käytännössä kenelläkään, ei edes isommilla tiloilla. Siksi on tukiaiset, niillä ne elää.
Keskimääräinen maataloustuki tilaa kohti on alle 15 000 e/v. Siis vähemmän kuin helsinkiläinen yksinasuva saa toimeentulotukea. Tuon summan saadakseen pitää tilan peltoja viljellä, pelkkä omistaminen ei riitä. Lisäksi tukea saadakseen pitää vuoden jokaisena päivänä olla valmiina tarkastukseen: katsotaan läpi tilan lannoitehankinnat, siemenviljaerien numerot jne. Toimeentulotukiasiakkaan ei tarvitse pitää kirjaa siitä, mihin rahansa käyttää, tiliote riittää. Tukivalvonnassa ollaan paljon tarkempia.
Siksi suurin osa maanviljelijöistä on töissä tilan ulkopuolella.
En usko että näillä
Sitä omavaraisviljelyä kannattaa harjoitella ensin vaikka kaupungin viljelypalstalla. Ei ole ihan helppoa , jos ei.ole kokemusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä taas hei. Ei tämä ystäviensä kanssa kaupunkiolosuhteissa. Kirsi Salo hyvä esimerkki tällaisesta naisesta, joka on oppinut arvostamaan elämän varrella muita asioita kuin kulutusyhteiskunnan ihmisille syöttämiä "onnen lähteitä".
Toki yksin olemiseenkin varmaan ennen pitkää tottuu. En kuitenkaan mitenkään erityisen sosiaalinen ihminen ole.
Voisitteko löytää naisystäväsi kanssa kompromissin? Ei Helsingistä tarvii lähteä kuin puolen tunnin/tunnin ajomatka niin löytää edullisesti ison tontin oikealta maaseudulta ja halutessaan pikkukaupungin 5-10 minuutin ajomatkan päähän.
Teillä vielä helppoa kun ei lapsia. Suosittelen. Meillä ainakin elämisen laatutaso nousi monella mittarilla.
Kyllä löytyy. Olen aikeissa myydä pk-seudun kämppäni ja muuttaa maalle pieneen mökkiin luonnon keskelle. Olen maaseudulla kasvanut ja kaipaan takaisin.
Halpoja rintamamiestaloja on Suomi pullollaan. Minulle ei edes ole väliä vaikka talo olisi hieman rempallaan, se ei haittaa. Pääasia että olisi oma kasvimaa ja saisin itse päättää mitä kodissani teen.
Nää on taas näitä kaupunkilaisten fantasioita. Ei näistä ole oikeisiin maatilan töihin. Ei pysy moottorisaha kädessä eikä työkoneista ymmärretä hevon kukkua, mutta viljellä pitäis. Jotain luomua varmaan!
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä mä olen maalla nytkin mutta mieheni kanssa, enkä kyllä ottaisi ketään joka haeskelee seuraa ollessaan vielä suhteessa. N41
Ihan asiallinen aloitushan tuo oli. Kai sitä nyt keskustella ja pohtia asioita saa.
No eikä ollut. Ap voi vaihta naisystävään mieheen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko sulla siis mitään kokemusta kotieläinten pidosta tai viljelystä? Kannattavaahan se ei ole Suomessa käytännössä kenelläkään, ei edes isommilla tiloilla. Siksi on tukiaiset, niillä ne elää.
Keskimääräinen maataloustuki tilaa kohti on alle 15 000 e/v. Siis vähemmän kuin helsinkiläinen yksinasuva saa toimeentulotukea. Tuon summan saadakseen pitää tilan peltoja viljellä, pelkkä omistaminen ei riitä. Lisäksi tukea saadakseen pitää vuoden jokaisena päivänä olla valmiina tarkastukseen: katsotaan läpi tilan lannoitehankinnat, siemenviljaerien numerot jne. Toimeentulotukiasiakkaan ei tarvitse pitää kirjaa siitä, mihin rahansa käyttää, tiliote riittää. Tukivalvonnassa ollaan paljon tarkempia.
Siksi suurin osa maanviljelijöistä on töissä tilan ulkopuole
Ei se mitään rakettitiedettä ole. Joillekin vaan kaikki on vaikeaa.
Kaffebulla kirjoitti:
Nää on taas näitä kaupunkilaisten fantasioita. Ei näistä ole oikeisiin maatilan töihin. Ei pysy moottorisaha kädessä eikä työkoneista ymmärretä hevon kukkua, mutta viljellä pitäis. Jotain luomua varmaan!
Ei vaan te fantasioitte siitä että kaupunkilainen fantasioisi tehotuotantoviljelystä . Ei fantasioi vaan keittiöpuutarhoista ja pienistä omavaraispelloista.
Typerät maalaiset elävät pää omassa perseessään.
Niin joo ja se on maalla ihan hirveää että aina kun olet jossain niin kylän kyylämammat tietävät ja juorukellot alkavat kalkattaa. Aja autolla jostakin niin kirjaimellisesti puhelin soi toisaalla ja tieto kulkee. Täysin sairasta touhua.
Naisille kaupunki on paras ympäristö, sillä siellä skutsissa tosiaan ei ole mitään turvaa, jos mies saa vaikka jonkun kohtauksen. Kokeneet maalaismuijat kyllä pitävät miehet kurissa etteivät hypi silmille, mutta en minä halua sellaista elämää elää. Olen kyllä asunut luonnossa (kuten Kirsikin) yksin ja se oli mukavaa aikaa, mutta miehen kanssa en siihen hommaan lähtisi. Valitettavasti.