Meditointi ja nitkahtanut todellisuus

Vierailija kirjoitti:

En kyllä hätääntyisi - ihan vaikutat järjissäsi olevan. Käy juttelemassa vaikka terveydenhoitajalle jos pelottaa, kyllä siellä huomataan jos vaikutat kovasti sekavalta. Noin muutoin jättäisin meditoinnin hetkeksi ja keskittyisin ihan muuhun arkiseen. Jospa menee ohi.

Itse en tätä suosittelisi. Lääketiede on niin negatiivinen ja toksinen ala, että sitä ja kaikkea siellä kannattaa vältellä. Et kai sinä käärmeenpesäänkään menisi apua hakemaan?

Vierailija kirjoitti:

Jatkan vielä. Varsinkin Vipassana-retriiteistä kuulee usein juttuja, miten joku "menee oudoksi" ja joutuu lähtemään kesken. Ne ei siis sovi kaikille. Liiallinen sukellus itseensä ei välttämättä palvele mitään hyvää ihmisen elämässä. Yhteys muihin ihmisiin on paljon tärkeämpi mielen hyvinvoinnille.

Itse tykkään vaan käydä sellaisilla tavallisilla retriiteillä, missä on vähän joogaa, vähän meditaatiota ja pranayamaa, astangaa ja muuta. Ja paljon mukavia ihmisiä, yhteyksiä, uimista ja hyvää ruokaa. Elämästä pitää nauttia, ei maksimoida elon hankaluutta :)

Eli haluat meditaatiolta rauhoittumista etkä valaistumista.

Vierailija kirjoitti:

On "tavallista", varsinkin pitkien meditaatio hiljaisuus retriittien jälkeen. Ne ei sovi lähes kellekään "tavalliselle" ihmiselle, ainakaan niin että suoraan oravanpyörästä hyppäät sinne ja ongelmat ratkeaa.

Ihmismieli on tarkoitettu yhteyden muodostamiseen. Varsinkin tuntemattomien kanssa. Yhteys muodostuu kielestä ja sosialisoinnista. Kun menet retriittiin missä et saa puhua kenenkään kanssa, siinä menee elimistön defenssit ylikierroksille. "Miksi tuo toinen ei huomaa minua" on yliminän reaktio.

Janne Kontalalla on hyvää pohdiskelua tästä kirjoissaan. Meditaation "tavoite", nirvana ja valaistuminen, ei onnistu ellet voi jättää koko muuta elämää ja keskittyä vain meditointiin. Normaalille ihmiselle on tärkeää pitää tasapaino sosiaalisuuden ja meditaation välillä.

Luultavasti nuo fiilikset laimenee ajan kanssa. Ja ota tuo nyt oppina; sinulle ei retriitit sovi. Se tie ei ole sinua varten :)

Namaste!

Höpö höpö, ihan turhaa dramatisointia.

Kyse on samanlaisesta ilmiöstä kuin se, että treenaat äkkiä kovaa ja sinulla tulevat lihakset kipeiksi. 

Sen jälkeen pitää lepäillä ja sitten voi treenata uudestaan. Kunto kehittyy ja kipeytyminen vähenee. Koko ajan kunto kehittyy.

Suomessa ollaan aivan pihalla miehen ihmeistä, ja siksi täällä saadaan slaagi siitä että ne "lihakset kipeytyivät".

Ota ap rennosti vaan, syö hyvin ja nauti elämästä.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Energia ilmoitti olomassaolostaan. Ruumiisi ei ole vielä valmis, nadit ja chacrat tulee puhdistaa eli valmistella jotta energia pääsee nousemaan kun sen aika on. Älä tähän hetkeen jatka pitkiä meditointeja, vaan aloita puhdistus askel askeleelta.

Sori mutta sä kuulostat just siltä, miltä kaikki sekis lahkolaiset kuulostaa. "Et ole tarpeeksi puhdas, sinun pitää ensin puhdistaa itsesi ja chakrasi ollaksesi kelvollinen." MIKÄÄN meditaatiosuuntaus (theraveda, buddhalaiset, zen, edes vipassana) ei puhu noin eikä korosta mitään energiaa jonka tieltä pitäisi yhtään mitään puhdistaa, tuo on vaan ihan puhdasta länsimaista new age hihhulointia ja ihmisten arvottamista. Joku aivan varmasti jo myy nettikursseja chakrojen puhdisteluun.

 

Prana ja chakrat kyllä kuuluvat olennaisina termeinä hindulaiseen ja buddhalaiseen meditaatioperinteeseen, mutta tuo on ihan länsimaine

Kyllä tuossa on perääki. JOs on esim. yliaktiivinen seksuaalisesti tai ns. pervo, niin kyllä minä lähtisin sitä "chackraa" puhdistamaan tai ainakin aloittaisin sen ennen kuin kehittäisin korkeampia. Tämän vuoksi munkitkin lähes kaikissa oppisuuntauksissa tekevät selibaattilupauksen. Hengellisyys yhdistettynä alhaisiin toimintoihin on ongelmallista ja haitallista itselle sekä muille.

Kärsimyksen loppuminen, eli omasta elämäntarinasta luopuminen on kyllä saavutettavissa kaikille tutkimalla ja mietiskelemällä buddhalaisia ideoita ja ehkä siihen meditointikin auttaa, mutta erilaiset retriitit ovat tarpeettomia. 

Valaistuminen on eri asia kuin kärsimyksen loppuminen, siitä minulla ei ole kokemusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkan vielä. Varsinkin Vipassana-retriiteistä kuulee usein juttuja, miten joku "menee oudoksi" ja joutuu lähtemään kesken. Ne ei siis sovi kaikille. Liiallinen sukellus itseensä ei välttämättä palvele mitään hyvää ihmisen elämässä. Yhteys muihin ihmisiin on paljon tärkeämpi mielen hyvinvoinnille.

Itse tykkään vaan käydä sellaisilla tavallisilla retriiteillä, missä on vähän joogaa, vähän meditaatiota ja pranayamaa, astangaa ja muuta. Ja paljon mukavia ihmisiä, yhteyksiä, uimista ja hyvää ruokaa. Elämästä pitää nauttia, ei maksimoida elon hankaluutta :)

Eli haluat meditaatiolta rauhoittumista etkä valaistumista.

Niin, olen myös aika kategorisesti agnostikko enkä etsi elämääni mitään "korkeampaa sisältöä". Kasvisruoka, muiden kohteleminen hyvin, joogan ja meditaation tuoma tasaisuus elämässä - en halua oikeastaan mitään lisää vaan olen tyytyväinen tähän mitä nyt on. Elämäni ei kaipaa mitään lisämerkityksiä. Mielestäni se on ihan riittävästi. Olen onnellinen.

 

Kuten sanottu, päästäkseen nirvanaan tai löytääkseen täydellisen samadhin eli valaistumisen ihmisen täytyisi omistautua meditoinnille, se ei onnistu mikäli ihminen elää osana sosiaalista yhteiskuntaverkostoa. Työssäkäynti, perhe, ystävät - joogasutrat kehottaa jättämään nämä epäpuhtaat asiat taakseen valaistumisen tieltä. Ihan hyvä ohje, jos tähtää sinne Himalajan vuoren luolaan elämään erakkona.

Samadhia ei ole kovinkaan moni meditoija tiettävästi tavoittanut sen puhtaassa muodossa, ja sen jahtaamiseen voi toki käyttää aikaansa miten paljon haluaa. Millä hinnalla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkan vielä. Varsinkin Vipassana-retriiteistä kuulee usein juttuja, miten joku "menee oudoksi" ja joutuu lähtemään kesken. Ne ei siis sovi kaikille. Liiallinen sukellus itseensä ei välttämättä palvele mitään hyvää ihmisen elämässä. Yhteys muihin ihmisiin on paljon tärkeämpi mielen hyvinvoinnille.

Itse tykkään vaan käydä sellaisilla tavallisilla retriiteillä, missä on vähän joogaa, vähän meditaatiota ja pranayamaa, astangaa ja muuta. Ja paljon mukavia ihmisiä, yhteyksiä, uimista ja hyvää ruokaa. Elämästä pitää nauttia, ei maksimoida elon hankaluutta :)

Eli haluat meditaatiolta rauhoittumista etkä valaistumista.

Niin, olen myös aika kategorisesti agnostikko enkä etsi elämääni mitään "korkeampaa sisältöä". Kasvisruoka, muiden kohteleminen hyvin, joogan ja meditaation tuoma ta

Kyllä se menee niin päin, että jumala kutsuu sinne vuorelle ja muu tuntuu merkityksettömältä, ei niin että jätät kaiken mitä arvostat tavoitellaksesi jotakin "kuvaa valaistumisesta" eli esim. vuorierakkoutta.

Nautit maallisista jutuista -> = nauti niistä. Älä tavoittele muuta. Se on buddhalaisuuden ydin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkan vielä. Varsinkin Vipassana-retriiteistä kuulee usein juttuja, miten joku "menee oudoksi" ja joutuu lähtemään kesken. Ne ei siis sovi kaikille. Liiallinen sukellus itseensä ei välttämättä palvele mitään hyvää ihmisen elämässä. Yhteys muihin ihmisiin on paljon tärkeämpi mielen hyvinvoinnille.

Itse tykkään vaan käydä sellaisilla tavallisilla retriiteillä, missä on vähän joogaa, vähän meditaatiota ja pranayamaa, astangaa ja muuta. Ja paljon mukavia ihmisiä, yhteyksiä, uimista ja hyvää ruokaa. Elämästä pitää nauttia, ei maksimoida elon hankaluutta :)

Eli haluat meditaatiolta rauhoittumista etkä valaistumista.

Niin, olen myös aika kategorisesti agnostikko enkä etsi elämääni mitään "korkeampaa sisältöä". Kasvisruoka, muide

Kyllä se menee niin päin, että jumala kutsuu sinne vuorelle ja muu tuntuu merkityksettömältä, ei niin että jätät kaiken mitä arvostat tavoitellaksesi jotakin "kuvaa valaistumisesta" eli esim. vuorierakkoutta.

Nautit maallisista jutuista -> = nauti niistä. Älä tavoittele muuta. Se on buddhalaisuuden ydin.

 

...milloin buddhalaiset alkoivat uskoa jumaliin?

Psykiatria vihaa koko hengellisyyttä, kaikki on heille psykoosia. Mene, jos haluat psykoosileiman. Apua et saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkan vielä. Varsinkin Vipassana-retriiteistä kuulee usein juttuja, miten joku "menee oudoksi" ja joutuu lähtemään kesken. Ne ei siis sovi kaikille. Liiallinen sukellus itseensä ei välttämättä palvele mitään hyvää ihmisen elämässä. Yhteys muihin ihmisiin on paljon tärkeämpi mielen hyvinvoinnille.

Itse tykkään vaan käydä sellaisilla tavallisilla retriiteillä, missä on vähän joogaa, vähän meditaatiota ja pranayamaa, astangaa ja muuta. Ja paljon mukavia ihmisiä, yhteyksiä, uimista ja hyvää ruokaa. Elämästä pitää nauttia, ei maksimoida elon hankaluutta :)

Eli haluat meditaatiolta rauhoittumista etkä valaistumista.

Samatha-jooga rauhoittaa. Vipassana-jooga valaisee. Usein sanotaan että aloita samathasta. Toisaalta ihminen voi saada vipassana-läpimurtoja spontaanistikin ilman mitään ennaltaopetettuja vipassana-meditaatiotaitoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkan vielä. Varsinkin Vipassana-retriiteistä kuulee usein juttuja, miten joku "menee oudoksi" ja joutuu lähtemään kesken. Ne ei siis sovi kaikille. Liiallinen sukellus itseensä ei välttämättä palvele mitään hyvää ihmisen elämässä. Yhteys muihin ihmisiin on paljon tärkeämpi mielen hyvinvoinnille.

Itse tykkään vaan käydä sellaisilla tavallisilla retriiteillä, missä on vähän joogaa, vähän meditaatiota ja pranayamaa, astangaa ja muuta. Ja paljon mukavia ihmisiä, yhteyksiä, uimista ja hyvää ruokaa. Elämästä pitää nauttia, ei maksimoida elon hankaluutta :)

Eli haluat meditaatiolta rauhoittumista etkä valaistumista.

Niin, olen myös aika kategorisesti agnostikko enkä etsi elämääni m

Buddhalaiset voivat kutsua ilmiötä millä nimellä haluavat tai vaikka vaieta sen kuoliaaksi.

Up =)