Nainen, alkaisitko parisuhteeseen itseäsi huomattavasti varakkaamman miehen kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika monta anti-feministiä ilmaisi mielipiteensä heti alkuun. -AP

Kyllä feministikin saa huolehtia toimeentulostaan ja eduistaan. 

Katsos kun siviili-ihmissuhteiden pitäisi olla miellyttäviä ja palkitsevia. Elintasoero ja se, että joku toinen vaikuttaa ostopäätöksiini, ovat jo kaksi miinusta. Parisuhteessa itsessään on minulle hyvin vähä puoleensavetäviä asioita, sillä en koe jatkuvaa siitetyksi tulemistä erityisen miellyttävänä harrastuksena. 

Elikkäs mies aloittaa parisuhdeneuvottelupöydässä jo lähtökohtaisesti sijoitukselta -1 ja sinä heitit siihen vielä kaksi miinuspistettä lisää. 

Eli tasa-arvoisesti sanoisin, että olen mieluummin sinkku.

Miksi teille feministille miehen rahat = naisen toimeentulo ja etu. Jos saat mieheltä rahaa, niin et ole sitä tienannut. Tai jos annat hänelle seksiä rahasta, niin olet prostituoitu.

Tuollaiset suhteet voi onnistua,mut silloin menot on sen pienempi varaisen mukaan. Onhan noita rikkaita jotka osaa nuukailla kunnolla. Ei voi olla vuokra tonnia per naamaa jos varattomalla tulot sen verran. Mut eikös jokainen osaa suhteensa handlata niin kun on tarvis, jos ei onnistu niin eriteille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunhan elettäisiin minun varojeni mukaisesti niin mikäs siinä. Voi miestä kismittää kun asutaan kerrostalossa OKT:n sijaan ja gourme-annoksien sijaan kotikokataan keskihintaisista raaka-aineista tavallisia ruokia.

Miksi sinun pitäisi saada kontrolloida toista ihmistä. Hän saisi tietysti elää juuri niin kuin haluaa, eikä narsistin kontrollissa.

Ai niin kuin että mies asuu Westendissä ok-talossa ja puoliso Kontulassa kerrostalossa, mies harrastelee fine diningia ravintolassa iltaisin kun puoliso kokkailee omassa kodissaan itselleen tavallista kotiruokaa, mies matkustaa lomalla maailman ympäri, puoliso käy Tallinnassa, mies laskettelee, golffaa ja purjehtii, käy oopperajuhlilla ja teatterissa, puoliso käy kansanopiston jumppatunnilla, ilmaiskonseretissa ja metsäkävelyllä jne. Että ei vaan kukaan kontrolloi ketään eikä myöskään elä toisen kustannuksella?? Missä se parisuhde on tässä järjestelyssä, mitä jää jäljelle? Seksiä ja kahvit jommankumman luona joskus? Kyllä se on niin, että jos kustannukset jaetaan 50/50 niin silloin asuminen, ruoka ja yhdessä vietetty vapaa-aika täytyy suunnitella niin, että sillä köyhällä on mahdollisuus maksaa se oma 50% osuutensa. Totta kai voi olla myös omia harrastuksia/säästöjä, mutta varsinkin sitten jos naimisiin mennään niin sillä varakkaammalla on velvollisuus kustantaa haluamansa elintaso myös toiselle, mitä tulee esim. asumiseen ja ruokaan. Tämä on ihan laissakin. Elintasosta saa kyllä joustaa alaspäin eli rikkaalla ei ole velvollisuutta käyttää rahojaan luksuselämään, kunhan hän ei elä sellaista itsekään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, olen tällaisessa suhteessa. Olihan siinä totuttelemista. Meillä on ihan margariineja myöten omat jutut jääkaapissakin, kumpikin maksaa omansa. Sitten jos laitetaan ruokaa yhdessä, ostetaan niin että jaetaan kulut 50/50.

Kaikki tämä johtuu siitä että mies on sairaalloisen saita. Aluksi maksoin yhteisiä juttuja kun ajattelin että se on normaalia mutta aika pian opin että maksan sitten vaan omat juttuni.

Ainoa missä mies tulee vastaan on että hän on ostanut minulle pari matkaa, ja joissakin matkoissa maksaa vähän enemmän kuin 50%. Luultavasti vain siksi että muuten en lähtisi näille matkoille.

Minulla vielä asuntolainaa aika lailla jäljellä, hänellä ei tietenkään yhtään. 

Mikä sinun motiivisi tähän on? Pidätkö miehestä siis?

Vaikea kuvitella itse ihastuvani sairaalloisen saitaan, joka kohtelee naista jota siittää, per

Hyvä kysymys. Olin vaan aluksi niin hullun rakastunut että katsoin pikku outouksia läpi sormien. Ja nyt sitten jotenkin vaan jumissa tässä. En oikeasti ihan tajunnut miten tuollaisia saitoja ihmisiä on edes olemassa, ex-mieheni oli täysin erilainen ja siinä suhteessa jaoimme kaiken, myös rahamme. 

Mieluiten en. Suunnilleen yhtä varakas kuin minä on parempi, niin raha ei ole sillä lailla herkkä aihe.

Miten lasten kustannukset katetaan tällaisessa suhteessa? Pitääkö köyhemmän maksaa niistäkin puolet? Sehän tarkoittaa, että lapset eivät harrasta maksullisia harrastuksia, eivät pääse sen varakkaamman kanssa matkoille vaan varakkaampi menee matkoille ilman perhettä jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika monta anti-feministiä ilmaisi mielipiteensä heti alkuun. -AP

Kyllä feministikin saa huolehtia toimeentulostaan ja eduistaan. 

Katsos kun siviili-ihmissuhteiden pitäisi olla miellyttäviä ja palkitsevia. Elintasoero ja se, että joku toinen vaikuttaa ostopäätöksiini, ovat jo kaksi miinusta. Parisuhteessa itsessään on minulle hyvin vähä puoleensavetäviä asioita, sillä en koe jatkuvaa siitetyksi tulemistä erityisen miellyttävänä harrastuksena. 

Elikkäs mies aloittaa parisuhdeneuvottelupöydässä jo lähtökohtaisesti sijoitukselta -1 ja sinä heitit siihen vielä kaksi miinuspistettä lisää. 

Eli tasa-arvoisesti sanoisin, että olen mieluummin sinkku.

Miksi teille feministille miehen rahat = naisen toimeentulo ja etu. Jos saat mieheltä rahaa, niin et ole sitä t

Ei olekaan. Näin ollessani sinkkuna miehen rahat ovat miehen rahat ja minun rahat ovat minun rahat. Erilliset taloudet.

Mutta minä olen hedelmällinen nainen ja jos minut siittää, niin tulen raskaaksi ja siitä syntyy vauva. Olen siis tällöin kasvattanut miehen siemenen. Sillä on arvokas hinta markkinassa. Myös ihan vaan parittelulla on arvokas hinta markkinassa. Miksi näiden pitäisi olla meninisteille ilmaisia? En minä kaipaa pipulia tai raskautta, enkä lapsiakaan. Ap:han tässä kyselee naisen perään.

Entä miksi sinä näet ilmaishyödykkeen korkeampiarvoisena, kuin ostetun hyödykkeen (viitaten sukuelinten käyttöön - siitähän tässä taidetaan puhua)? Onko mielestäsi eettistä yrittää kusettaa lastesi äitiä ja miten oikein ajattelit tällaisen heijastuvan lasten psyykeseen, sehän on henkistä väkivaltaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, olen tällaisessa suhteessa. Olihan siinä totuttelemista. Meillä on ihan margariineja myöten omat jutut jääkaapissakin, kumpikin maksaa omansa. Sitten jos laitetaan ruokaa yhdessä, ostetaan niin että jaetaan kulut 50/50.

Kaikki tämä johtuu siitä että mies on sairaalloisen saita. Aluksi maksoin yhteisiä juttuja kun ajattelin että se on normaalia mutta aika pian opin että maksan sitten vaan omat juttuni.

Ainoa missä mies tulee vastaan on että hän on ostanut minulle pari matkaa, ja joissakin matkoissa maksaa vähän enemmän kuin 50%. Luultavasti vain siksi että muuten en lähtisi näille matkoille.

Minulla vielä asuntolainaa aika lailla jäljellä, hänellä ei tietenkään yhtään. 

Mikä sinun motiivisi tähän on? Pidätkö miehestä siis?

Vaikea kuvitella itse ihastuvani sairaallois

:D höh, odotin että olisin saanut jonkun oikean syyn ja olisin voinut oppia jotakin. No anyways, pienin askelin pääsee aina poiskin suhteesta. Naimisissa kun ette varmasti ole :DD

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Yksikään parisuhde ei ole toimiva, jos aletaan puolittaa kaikki laskut ja ruoat ja bensat ym. 

Meillä on ollut noin suunnilleen 25 vuotta ja minusta tämä on hyvä systeemi. Tosin todella harvaa laskua puolitetaan, molemmilla on oma auto ja syömme erilaisia ruokia. On vain reilua, että saa pitää oman palkkansa ja käyttää sen niin kuin haluaa, mutta maksaa aidosti yhteisistä kuluista puolet (sähkö, jätemaksu jne.). Mies tienaa noin 4x sen mitä minä, mutta hän myös maksaa matkamme, jos haluaa yhdessä jonnekin. Jos minä suunnittelen matkan, niin maksan.

Sittenhän teillä ei varsinaisesti ole 50/50 suhde, jos mies kuitenkin maksaa vaikka matkat, mikä on usein melko iso kertamaksu. Oletteko maksaneet myös asuntolainan 50/50? Täällä tuskin kukaan väittää, että enemmän tienaava ei saisi käyttää

Hän maksaa matkan, jota minä en oikeastaan halua. En suostu maksamaan jostain sellaisesta, mikä minulle ei ole mieluisaa, mutta lähden mukaan, kun pyydetään.

"Ai niin kuin että mies asuu Westendissä ok-talossa ja puoliso Kontulassa kerrostalossa, mies harrastelee fine diningia ravintolassa iltaisin kun puoliso kokkailee omassa kodissaan itselleen tavallista kotiruokaa, mies matkustaa lomalla maailman ympäri, puoliso käy Tallinnassa, mies laskettelee, golffaa ja purjehtii, käy oopperajuhlilla ja teatterissa, puoliso käy kansanopiston jumppatunnilla, ilmaiskonseretissa ja metsäkävelyllä jne. Että ei vaan kukaan kontrolloi ketään eikä myöskään elä toisen kustannuksella?? Missä se parisuhde on tässä järjestelyssä, mitä jää jäljelle? Seksiä ja kahvit jommankumman luona joskus? Kyllä se on niin, että jos kustannukset jaetaan 50/50 niin silloin asuminen, ruoka ja yhdessä vietetty vapaa-aika täytyy suunnitella niin, että sillä köyhällä on mahdollisuus maksaa se oma 50% osuutensa. Totta kai voi olla myös omia harrastuksia/säästöjä, mutta varsinkin sitten jos naimisiin mennään niin sillä varakkaammalla on velvollisuus kustantaa haluamansa elintaso myös toiselle, mitä tulee esim. asumiseen ja ruokaan. Tämä on ihan laissakin. Elintasosta saa kyllä joustaa alaspäin eli rikkaalla ei ole velvollisuutta käyttää rahojaan luksuselämään, kunhan hän ei elä sellaista itsekään."

Niin siis tässähän ei ole kyseessä puoliso eikä edes parisuhde vaan pano. Jos eletään erillisiä elämiä ja ainoa yhdistävä asia on sukupuolielinten hinkutus niin sitä ei pidä muuksi kutsua.

Miksei ap ja muut varakkaat miehet seurustele varakkaiden naisten kanssa? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Yksikään parisuhde ei ole toimiva, jos aletaan puolittaa kaikki laskut ja ruoat ja bensat ym. 

Meillä on ollut noin suunnilleen 25 vuotta ja minusta tämä on hyvä systeemi. Tosin todella harvaa laskua puolitetaan, molemmilla on oma auto ja syömme erilaisia ruokia. On vain reilua, että saa pitää oman palkkansa ja käyttää sen niin kuin haluaa, mutta maksaa aidosti yhteisistä kuluista puolet (sähkö, jätemaksu jne.). Mies tienaa noin 4x sen mitä minä, mutta hän myös maksaa matkamme, jos haluaa yhdessä jonnekin. Jos minä suunnittelen matkan, niin maksan.

Sittenhän teillä ei varsinaisesti ole 50/50 suhde, jos mies kuitenkin maksaa vaikka matkat, mikä on usein melko iso kertamaksu. Oletteko maksaneet myös asuntolainan 50/50? Täällä tuskin kukaan väi

Eräs jenkkinainen sanoi, että "matka miehen kanssa ei ole lahja. Jos mies ostaa matkan minulle ja ystävättärilleni, se on lahja." Pointtina se, että jos maksaa toisen mukaan omaksi seuralaisekseen tai lapsenpiiaksi, kyseessä on työkeikka, ei lahja. Lahjat ovat sitten sellaisia, joista mies ei hyödy mitään.

Vierailija kirjoitti:

Toki, jos se todella on 50/50 suhde, eikä vain 50/50 maksamissuhde. Tähän asti olen törmännyt vain niihin miehiin, jotka haluaa 25/75 suhteen, eli maksaa puolet eikä tehdä mitään. 

No tämäpä. Sitten pitää myös laittaa 50/50 perhevapaat, lasten saikut, kotityöt jne.

Jos varakas mies haluaa suhteessa laittaa väen vängällä kaikki puoliksi niin tuskin välittää naisestaan hirveästi 😅 Ihastunut ja rakastunut kyllä hyppii vaikka minkä rinkuloiden läpi naisen vuoksi. Pihiys on minulle yksi vastenmielisimmistä luonteenpiirteistä mitä on joten ei kävisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kunhan elettäisiin minun varojeni mukaisesti niin mikäs siinä. Voi miestä kismittää kun asutaan kerrostalossa OKT:n sijaan ja gourme-annoksien sijaan kotikokataan keskihintaisista raaka-aineista tavallisia ruokia.

Miksi sinun pitäisi saada kontrolloida toista ihmistä. Hän saisi tietysti elää juuri niin kuin haluaa, eikä narsistin kontrollissa.

Parisuhde itsessään on rajoite, se tarkoittaa että anna pillua ja et saa antaa muille pillua kuin minulle. Narsistista kontrollointia?

Mutta joo ehdottomasti jos miehellä on asenne, että esim. yhteisten pelisääntöjen sopiminen on "narsistista kontrollointia" niin hän ei tarvitse naista vaan psykiatriaa. Ei edes terapiaa vaan sitä hardcore-apua vakaviin persoonallisuushäiriöihin.

En oikeasti ymmärrä kahden eri elintason suhteita tai tarkkoja 50/50 jakoja. Olen itse ollut se paremmin ansaitseva enkä todella olisi jaksanut laskea kaikkea puoliksi. Paljon mukavampaa, kun molemmat voitiin syödä hyvin ja tehdä muutakin kuin pureskella kynsiä kotona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En. Yksikään parisuhde ei ole toimiva, jos aletaan puolittaa kaikki laskut ja ruoat ja bensat ym. 

Meillä on ollut noin suunnilleen 25 vuotta ja minusta tämä on hyvä systeemi. Tosin todella harvaa laskua puolitetaan, molemmilla on oma auto ja syömme erilaisia ruokia. On vain reilua, että saa pitää oman palkkansa ja käyttää sen niin kuin haluaa, mutta maksaa aidosti yhteisistä kuluista puolet (sähkö, jätemaksu jne.). Mies tienaa noin 4x sen mitä minä, mutta hän myös maksaa matkamme, jos haluaa yhdessä jonnekin. Jos minä suunnittelen matkan, niin maksan.

Onko teillä jääkaapissa omat hyllyt, vai miten varmistatte sen, ettei toinen syö yli 50% ruuasta?

Itse asiassa meillä on 2 jääkaappia. Mies ei syö parsakaalia, minua ei ki

Mä en voisi alkaa parisuhteeseen kummankaan noin nirson kanssa. Rakastan ruoanlaittoa ja se että puoliso syö kaikkea eikä tarvitse säätää on tärkeää. Huomattavasti varakkaamman kanssa voisin alkaa parisuhteeseen, ja sellaisessa olenkin. Olen itsekin hyvätuloinen, mutta mies minulla ei ole perittyä varallisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Miksei ap ja muut varakkaat miehet seurustele varakkaiden naisten kanssa? 

Koska niiden hauras itsetunto ei kestäisi sitä, jos nainen tienaisi enemmän kuin ne itse, vaikka tienaisi vain ihan vähän enemmän.

Tukevalla itsetunnolla varustettu mies sen sijaan olisi tyytyväinen, jos nainen tienaisi enemmän, koska sehän tarkoittaa perheelle enemmän varallisuutta (olettaen ettei nainen ole näitä sairaalloisen saitoja).

Ap, tulepa nyt kertomaan, mitä mieltä näistä vastauksista olet.

Mä en voisi alkaa parisuhteeseen kummankaan noin nirson kanssa. Rakastan ruoanlaittoa ja se että puoliso syö kaikkea eikä tarvitse säätää on tärkeää. Huomattavasti varakkaamman kanssa voisin alkaa parisuhteeseen, ja sellaisessa olenkin. Olen itsekin hyvätuloinen, mutta mies minulla ei ole perittyä varallisuutta.

 

Lisään, että maksamme pääasiassa asiat puoliksi. Välillä mies maksaa jotain isompia juttuja tai tarjoaa ravintolassa yms. Mies maksoi enemmän myös kodistamme, koska itselläni ei olisi ollut varaa. Rahasta ei ole ikinä riitaa, vaikka arki maksetaan puoliksi. Tämä johtuu varmastikn vain siitä, että itsellänikin on tarpeeksi rahaa. Ylimääräiset voi kukin sijoittaa tai kuluttaa miten haluaa.