Millaiseksi ihminen voi parhaimmillaan kasvaa vaikeiden kokemusten jälkeen?
Vaikeat kokemukset voivat muuttaa ihmistä monin eri tavoin. Mitä ajattelet millaiseksi ihminen voi parhaimmillaan kasvaa koettelemusten jälkeen?
Kommentit (90)
Vaikeuksia on aika turhaa yrittää glorifioida. Koen että parhaimmillaan elämäni on sellaista kuin se nyt on, mutta se ei ole millään tavalla kokemieni vaikeuksien ansioita. En ole nykyään sen vahvempi tai mitään muutakaan kuin ennen näitä vaikeuksia. Oikeastaan päinvastoin, elämänlaatu oli ankeampaa vaikeuksien aikana, ja nyt tilanne on suunnilleen se normaali, onneksi.
Särkyneeksi ihmisraunioksi joka on muille ainoastaan likasanko. Tähän siis parhaimmassa taisuksessa pystyy . Tiedän kokemuksesta .
En ole vielä tähän mennessä kohdannut yhtäkään, joka ei olisi ollut kiinnostavampi, onnellisempi, elämäänsä tyytyväisempi jne. ilman raskaita kokemuksia. T: juuri vaihteeksi kuuntelin bussipysäkillä avautumista elämän koettelemuksista. Ei sillä etteikö minulla olisi samoja kokemuksia, mutta juuri kyseisten kokemusten takia minua kiinnosta kuulla valitusta samoista aiheista.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäväksi ja empaattiseksi.
Muiden hyödyksi kyllä. Ihminen itse todennäköisesti olidi välttänyt kokemukset. Empaattinen ja ymmärtäväinen voi olla vaikkei olisikaan kokenut kovia.
Jos kokemukset eivät ole liian vaikeita eivätkä ylitä sietokykyä niin niistähän oppii ja kasvaa paremmaksi. Jos menee yli niin pahimmillaan kokemukset taannuttaa. Itsellä vaikeita asioita läpi elämän enkä ole parempi ihminen todellakaan. Toki tiedostan jotakin totuuksia kristallin kirkkaasti verrattuna muihin ikäisiini, mutta ne totuudet ei miellytä useimpia. Siksi olen vaiti ja vetäydyn.
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä tähän mennessä kohdannut yhtäkään, joka ei olisi ollut kiinnostavampi, onnellisempi, elämäänsä tyytyväisempi jne. ilman raskaita kokemuksia. T: juuri vaihteeksi kuuntelin bussipysäkillä avautumista elämän koettelemuksista. Ei sillä etteikö minulla olisi samoja kokemuksia, mutta juuri kyseisten kokemusten takia minua kiinnosta kuulla valitusta samoista aiheista.
Varmaan aika moni olisi onnellisempi tai elämäänsä tyytyväisempi ilman niitä raskaita kokemuksia.
Vierailija kirjoitti:
Jos kokemukset eivät ole liian vaikeita eivätkä ylitä sietokykyä niin niistähän oppii ja kasvaa paremmaksi. Jos menee yli niin pahimmillaan kokemukset taannuttaa. Itsellä vaikeita asioita läpi elämän enkä ole parempi ihminen todellakaan. Toki tiedostan jotakin totuuksia kristallin kirkkaasti verrattuna muihin ikäisiini, mutta ne totuudet ei miellytä useimpia. Siksi olen vaiti ja vetäydyn.
Kuten mitä totuuksia tiedostat?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä tähän mennessä kohdannut yhtäkään, joka ei olisi ollut kiinnostavampi, onnellisempi, elämäänsä tyytyväisempi jne. ilman raskaita kokemuksia. T: juuri vaihteeksi kuuntelin bussipysäkillä avautumista elämän koettelemuksista. Ei sillä etteikö minulla olisi samoja kokemuksia, mutta juuri kyseisten kokemusten takia minua kiinnosta kuulla valitusta samoista aiheista.
Varmaan aika moni olisi onnellisempi tai elämäänsä tyytyväisempi ilman niitä raskaita kokemuksia.
vähänpä tiedät elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäväksi ja empaattiseksi.
Muiden hyödyksi kyllä. Ihminen itse todennäköisesti olidi välttänyt kokemukset. Empaattinen ja ymmärtäväinen voi olla vaikkei olisikaan kokenut kovia.
Totta. Ei ne vaikeat tai kovat kokemuksensa itsessään määritä kenenkään empatiaa tai ymmärrystä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä tähän mennessä kohdannut yhtäkään, joka ei olisi ollut kiinnostavampi, onnellisempi, elämäänsä tyytyväisempi jne. ilman raskaita kokemuksia. T: juuri vaihteeksi kuuntelin bussipysäkillä avautumista elämän koettelemuksista. Ei sillä etteikö minulla olisi samoja kokemuksia, mutta juuri kyseisten kokemusten takia minua kiinnosta kuulla valitusta samoista aiheista.
Varmaan aika moni olisi onnellisempi tai elämäänsä tyytyväisempi ilman niitä raskaita kokemuksia.
vähänpä tiedät elämästä.
Miten niin vähän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos kokemukset eivät ole liian vaikeita eivätkä ylitä sietokykyä niin niistähän oppii ja kasvaa paremmaksi. Jos menee yli niin pahimmillaan kokemukset taannuttaa. Itsellä vaikeita asioita läpi elämän enkä ole parempi ihminen todellakaan. Toki tiedostan jotakin totuuksia kristallin kirkkaasti verrattuna muihin ikäisiini, mutta ne totuudet ei miellytä useimpia. Siksi olen vaiti ja vetäydyn.
Kuten mitä totuuksia tiedostat?
Vaikkapa sen ettei julkiseen terveydenhuoltoon voi sokeasti luottaa. Tai sen että Suomessa on korruptiota mutta se on vain peitelty paremmin kuin muissa maissa. Tai sen, että tilaisuus tekee varkaan.
Ei mun juttuja uskota, eikä jakseta kuunnella. Jokainen kokekoon omat tuskansa, niitä riittää kaikille kun aikaa kuluu tarpeeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole vielä tähän mennessä kohdannut yhtäkään, joka ei olisi ollut kiinnostavampi, onnellisempi, elämäänsä tyytyväisempi jne. ilman raskaita kokemuksia. T: juuri vaihteeksi kuuntelin bussipysäkillä avautumista elämän koettelemuksista. Ei sillä etteikö minulla olisi samoja kokemuksia, mutta juuri kyseisten kokemusten takia minua kiinnosta kuulla valitusta samoista aiheista.
Varmaan aika moni olisi onnellisempi tai elämäänsä tyytyväisempi ilman niitä raskaita kokemuksia.
Niinhän oli tarkoitukseni sano. Olisivat ja minäkin olisin onnellisempi ilman tiettyjä elämänkokemuksia. Myös huomattavasti kiitollisempi ja empaattisempi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itsenäiseksi erakoksi.
parhaimmillaan?
Niin. Tulee toimeen omillaan eikä häiritse muita.
Ihan millaiseksi vaan. Parhaimmillaan vaikeudet voi vahvistaa ihmistä, jolloi ihminen kestää vaikeuksia ilman, että lannistuu niistä.. Mutta jos vaikeudet on liian suuria kestettäväksi voi katkeroitua ja syytää muita vaikeuksistaan, tai voi erakoitua ihmissuhteista. Ihminen käyttäytymismalli vaikeiden tilanteiden edessä voi olla samanlainen kuin vanhemmillaan, muilla tai tuntemillaan ihmisillä. Loppujen lopuksi kaikki on kuin arpaleliä, joku aina voittaa ja joku häviää.
Vierailija kirjoitti:
Ihan millaiseksi vaan. Parhaimmillaan vaikeudet voi vahvistaa ihmistä, jolloi ihminen kestää vaikeuksia ilman, että lannistuu niistä.. Mutta jos vaikeudet on liian suuria kestettäväksi voi katkeroitua ja syytää muita vaikeuksistaan, tai voi erakoitua ihmissuhteista. Ihminen käyttäytymismalli vaikeiden tilanteiden edessä voi olla samanlainen kuin vanhemmillaan, muilla tai tuntemillaan ihmisillä. Loppujen lopuksi kaikki on kuin arpaleliä, joku aina voittaa ja joku häviää.
Vaikeudet ei vahvista ihmistä vaan ne suojaavat tekijät mitä ihmisillä vaikeuksiakin kokiessaan on.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärtäväksi ja empaattiseksi.
Tämä. Olen ollut itsemurhan partaalla ja nykyään olen varsin empaattinen ja suvaitsevainen. Pyrin välttämään tuomitsevia ihmisiä.
"Suffering is the vehicle for us to become the best versions of ourselves, to show love, care, generosity, going beyond our needs for the sake of others. Suffering pulls a community together and connects people around the world."
https://medium.com/@husnara.khanom/what-is-life-trying-to-teach-you-fin…
Ainakin oppii sanomaan tiuhaan ja jämäkästi EI.
parhaimmillaan?