Äiti pahoitti mielensä ysiluokan maksullisesta päättäjäisjuhlasta perheellä ei ole varaa osallistua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Parempaa väkeä. Paras tottua!

Kareneita ne ovat. Luovat lapsille vapaaehtoisen pakon. Ja vanhemmille!

Moniko lapsi on pitänyt pakottas leirikouluun tai luokkaretkelle? Harmistunut ylimääräisestä leffareissusta koulun kanssa? Pakottaa pitää. Joopa joo.

Juu, lukio kun alkoi niin homma toimii niin, että ilmoitetaan, että äikänryhmän kanssa mennään leffaan ja oppilaat maksaa itse. Jos ei lähde, on hyppytunnit. Saksan ryhmä lähtee toukokuussa Berliiniin, omakustanteisesti. Jos et lähde mukaan, on normilukujärjestyksen mukainen opetus.

Eikä kukaan kiukuttele. Ja miksi ei? No siksi, ettei nuoret enää kerro noista kotona jos tietävät, että siellä (yleensä) äiti tekee asiasta numeron.

Ihan sama kertooko vai ei. Lukio on vapaaehtoinen, joten eri asia kuin peruskoulu.

Pitäisköhän tuolle äidille järjestää keräys, että saadaan nyt ainakin lintsirannekkeet, luxusristeily Tukholmaan koko perheelle? Ja irtojätskit koko kesäksi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vituttas kyllä maksaa vielä rahaa. Osallistuminenkin on vähän siinä ja siinä. Suvivirren Jeesus säkeistön aikana kun jää istumaan, niin voi oikein tuntea miten salin lampaat tuijottaa. 

Tuolla pitäisi vielä jostain kahvista maksaa. En todella maksaisi. 

Siinä kuuluu nousta ylös. Siksi varmaan joku tuijottaa. Tuo lammas-jankutus on muuten uskomattoman rasittavaa. Olet kyllä oikeilla jäljillä siinä, että ei sinun kannata osallistua tuolla asenteella.

Ei kaikki kuulu kirkkoon, joten ymmärrän ettei tunnu omalta pokkuroida ylösnousulla. Toisaalta. Kun kyseessä on tapa ja normi, kohtelias ihminen nousisi ylös, koska sitä odotetaan.

Mutta on olemassa persoonallisuushäiriö, johon kuuluu että tietoisesti rikkoo tapoja, normeja, vähät välittää muiden asettamista säännöistä. Mikähän se oli, epävakaa? En jaksa hakea. 

Vierailija kirjoitti:

Beggers cant be choosers. Näin se kaiken järjen mukaan menee. Suomessahan homma on mennyt ihan toiseen päätyyn: payers cant be choosers.

Oon niin kyllästynyt siihen, että meidät enemmistö -siis tavalliset työssäkäyvät äidit ja isät, nähdään vaan sellaisena loputtomana resurssina jonka varaan voi laskea sitä ja tätä. Aivan itsestäänselvänä. Muistan elävästi kun joku kirjoitti facebookkiin linkatun uutisen alle, että menkää nyt hyvänen aika ihmiset joilla on taloudellisesti tiukkaa metsään kun siellä happanee ennätyssato marjaa.. ja sai alle todella ilkeitä kommentteja tyyliin "mene v* mummo ite sinne kykkiin, ei vois v* vähempää kiinnostaa kerätä jotain v*n marjoja" Porukka heittäytyy aivan tekemättömiksi ja vetoaa milloin mihinkin nepsy-ongelmaan tai väsymykseen. Silläkö ne ongelmat paranee, että lukkiudut netin ääreen neljän seinän sisälle tilittämään joka mutkassa niitä ongelmia, kun "ei vaan pysty"?

Mä luulen että useiden nepsyongelmaisten suurin ongelma on siinä, että heiltä ei ole ikinä vaadittu mitään. Edes normaalia käytöstä. Ei voi, ei kykene, kun on aadeehoodee tai jotain vastaavaa. Tuollaisia löllöjä palvelua odottavia lokkeja heistä tulee. 

En tiedä onko sanottu jo sataan kertaan, mutta ekoilla sivuilla ei ainakaan oltu.

Jos klikkaa linkin auki ja lukee sen juhlakutsun VIIMEISENKIN RIVIN, niin huomaa että juhla on ysiluokkalaisille maksuton. 

Kuten kuuluukin. Ehkä vähän tökerö summa vanhempien kahvituksesta, mutta päätähtenä olevat lapset pääsevät ilmaiseksi kuten kuuluukin. 

Vierailija kirjoitti:

"Kyllä tässä vanhempainyhdistys nolasi itse itsensä. Ja muissa kouluissa ne ysien gaalat ja tanssiaiset on kyllä ihan ilmaisia. Koulun tilat ei maksa mitään, liikkaopet kuitenkin treenaa ne tanssit, joten mikä siinä maksaa? Nuoret ainakin meillä haluaa itse hoitaa koristelun ja suunnitella ohjelman. Aikuiset vain valvoo. Ihan järjetön hinta vielä juhlaan laitettu, ei ole edes yritetty ajatella muita. Ja joo, joillakin voimavarat on loppu. Ole kiitollinen, jos sinulla ei ole. Minä ainakin olen."

Täällä on myös gaala ilmainen ja kuuluu pakollisena koulupäivään. Olen monesti miettinyt miltä päivä tuntuu nuoresta, jolla ei ole rahaa tanssimekkoon tai pukuun. Pukeutua ja laittautua ei ole pakko, mutta jos nuori itse haluaisi. Kumpi loppujen lopuksi on pahempi: pakollinen gaala osana koulupäivää vai vapaaehtoinen iltagaala. Myös nuorten itse keksimä ohjelma ja heidän jakamat vuoden palkinnot on toisinaan herättänyt pahaa mieltä. Suo siellä, vete

Meillä on kolme ysigaalaan jo osallistunutta. Vanhin heistä osti mekon muutamalla eurolla kirpputorilta ja seuraava käytti samaa. Nuorimmalle mekko ei sopinut, joten hän lainasi kaveriltaan, jolla oli tanssit eri päivänä koulussaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Beggers cant be choosers. Näin se kaiken järjen mukaan menee. Suomessahan homma on mennyt ihan toiseen päätyyn: payers cant be choosers.

Oon niin kyllästynyt siihen, että meidät enemmistö -siis tavalliset työssäkäyvät äidit ja isät, nähdään vaan sellaisena loputtomana resurssina jonka varaan voi laskea sitä ja tätä. Aivan itsestäänselvänä. Muistan elävästi kun joku kirjoitti facebookkiin linkatun uutisen alle, että menkää nyt hyvänen aika ihmiset joilla on taloudellisesti tiukkaa metsään kun siellä happanee ennätyssato marjaa.. ja sai alle todella ilkeitä kommentteja tyyliin "mene v* mummo ite sinne kykkiin, ei vois v* vähempää kiinnostaa kerätä jotain v*n marjoja" Porukka heittäytyy aivan tekemättömiksi ja vetoaa milloin mihinkin nepsy-ongelmaan tai väsymykseen. Silläkö ne ongelmat paranee, että lukkiudut netin ääreen neljän seinän sisälle tilittämään joka mutkassa n

"useiden nepsyongelmaisten suurin ongelma on siinä, että heiltä ei ole ikinä vaadittu mitään"

Nepsyongelmaisen äitinä kyselisin että mikä on syy, mikä on seuraus.

Pojalla on ollut univaikeuksia vauvasta saakka, lisäksi hänellä meni myöhään ennen kuin tuli yökuivaksi. Hänella on aina ollut taipumusta fiksoitua johonkin itseä kiinnostavaan asiaan pitkäksi aikaa muiden asioiden kärsiessä siinä sivussa. Alakoulussa saatiin erityistä tukea oman toiminnan ohjaamiseen. Koulunkäynti on vaatinut kotoa paljon tukea. Yläkoulussa koulussa keksittiin testata ADHD ja tulos oli ADD siis tarkkaavaisuushäiriö ilman ylivilkkautta. Havainto tuli aika myöhään, mitään tukea ei asian kanssa ehditty saada. No, sitten äiti painosti lukioon ja rimaa hipoen rehtorin luvalla ovet aukesi. Kaveripiiri vaihtui, tapahtui asioita mitkä sai kaverin vähän aikuistumaan -ja long behold, ADD on poissa! Kaveri vetää yli kasin keskiarvolla,  pitkässä matikassa ysiä-kymppiä, täysin itsenäisesti. Kuinkahan paljon nepsystä on ihan kypsymättömyyttä ja toiset ei kypsy koskaan?

Toisaalta mulla on ystävä jonka elämä on ollut vähän säätämistä ja päämäärätöntä kokeilua. Univaikeudet vei sairaslomalle ja lääkäriin. Todettiin ADHD. Lääkitys ja nyt normaalisti työelämässä jo vuosia.

Veikkaan, että ellei yhteiskuntamme olisi niin salliva ja mahdollistaisi kotiin jäämisen toimettomana, useampi joko kasvaisi henkisesti kypsemmäksi nuorena aikuisena ja alkaisi ottaa itsestään vastuuta, tai hakeutuisi hoidon piiriin ja myös sitoutuisi siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Beggers cant be choosers. Näin se kaiken järjen mukaan menee. Suomessahan homma on mennyt ihan toiseen päätyyn: payers cant be choosers.

Oon niin kyllästynyt siihen, että meidät enemmistö -siis tavalliset työssäkäyvät äidit ja isät, nähdään vaan sellaisena loputtomana resurssina jonka varaan voi laskea sitä ja tätä. Aivan itsestäänselvänä. Muistan elävästi kun joku kirjoitti facebookkiin linkatun uutisen alle, että menkää nyt hyvänen aika ihmiset joilla on taloudellisesti tiukkaa metsään kun siellä happanee ennätyssato marjaa.. ja sai alle todella ilkeitä kommentteja tyyliin "mene v* mummo ite sinne kykkiin, ei vois v* vähempää kiinnostaa kerätä jotain v*n marjoja" Porukka heittäytyy aivan tekemättömiksi ja vetoaa milloin mihinkin nepsy-ongelmaan tai väsymykseen. Silläkö ne ongelmat paranee, että lukkiudut netin ääreen nel

No tämä. Varmasti monelle on ihan parasta se, että joutuu vähän kuitenkin huolehtia itsestään, ottaa vastuuta. Jos joku on koko ajan siloittelemassa tietä, niin jää moni oppi saamatta. Jää myös kokematta onnistumiset, kun ei saa edes yrittää. Onnistumiset, pienetkin sellaiset, parantavat itsetuntoa. 

Se on "lo and behold", ei "long behold".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Kyllä tässä vanhempainyhdistys nolasi itse itsensä. Ja muissa kouluissa ne ysien gaalat ja tanssiaiset on kyllä ihan ilmaisia. Koulun tilat ei maksa mitään, liikkaopet kuitenkin treenaa ne tanssit, joten mikä siinä maksaa? Nuoret ainakin meillä haluaa itse hoitaa koristelun ja suunnitella ohjelman. Aikuiset vain valvoo. Ihan järjetön hinta vielä juhlaan laitettu, ei ole edes yritetty ajatella muita. Ja joo, joillakin voimavarat on loppu. Ole kiitollinen, jos sinulla ei ole. Minä ainakin olen."

Täällä on myös gaala ilmainen ja kuuluu pakollisena koulupäivään. Olen monesti miettinyt miltä päivä tuntuu nuoresta, jolla ei ole rahaa tanssimekkoon tai pukuun. Pukeutua ja laittautua ei ole pakko, mutta jos nuori itse haluaisi. Kumpi loppujen lopuksi on pahempi: pakollinen gaala osana koulupäivää vai vapaaehtoinen iltagaala. Myös nuorten itse keksimä ohjelma ja heidän jakamat vuoden palkinnot on toi

Kyöhälle lienee liian nöyryyttävää hakea juhlamekko kirpputorilta. Samalla tavalla kuin on nöyryyttävää osallustua talkoisiin ja kaataa muutama kupillinen kahvia.

Asia on jo ratkaistu.

Pääsymaksua ei ole, se vanhempi/sukulainen, oka kakkukahvit haluaa, ostaa sen 15 eurolla.

Mitä keskusteltavaa tästä enää?

"Meillä on kolme ysigaalaan jo osallistunutta. Vanhin heistä osti mekon muutamalla eurolla kirpputorilta ja seuraava käytti samaa. Nuorimmalle mekko ei sopinut, joten hän lainasi kaveriltaan, jolla oli tanssit eri päivänä koulussaan."

Ei meilläkään maksanut mitään, koska pojat käyttivät rippipukujaan. Osalle vaan tuntuu kaikki olevan mahdotonta. Rippimekkoa ei voi käyttää, se ei mahdu, sitä ei ole, kirpputorilla ei ole mitään, uudet maksaa, kavereilta ei voi lainata. Talkoisiin ei osallistua, koska koska syy a ja b. Ja sitten valitetaan, että muilla on paremmin. Tämäkin lehden kritisoiva äiti totesi ettei lapselle ole varaa hankkia mekkoa, eikä varaa olisi ollut kustantaa edes toista vanhempaa ja selkeästikään vanhempainyhdistykseenkään ei voi kuulua eikä itse osallistua talkoisiin. 

Vierailija kirjoitti:

"Meillä on kolme ysigaalaan jo osallistunutta. Vanhin heistä osti mekon muutamalla eurolla kirpputorilta ja seuraava käytti samaa. Nuorimmalle mekko ei sopinut, joten hän lainasi kaveriltaan, jolla oli tanssit eri päivänä koulussaan."

Ei meilläkään maksanut mitään, koska pojat käyttivät rippipukujaan. Osalle vaan tuntuu kaikki olevan mahdotonta. Rippimekkoa ei voi käyttää, se ei mahdu, sitä ei ole, kirpputorilla ei ole mitään, uudet maksaa, kavereilta ei voi lainata. Talkoisiin ei osallistua, koska koska syy a ja b. Ja sitten valitetaan, että muilla on paremmin. Tämäkin lehden kritisoiva äiti totesi ettei lapselle ole varaa hankkia mekkoa, eikä varaa olisi ollut kustantaa edes toista vanhempaa ja selkeästikään vanhempainyhdistykseenkään ei voi kuulua eikä itse osallistua talkoisiin. 

Varmaan jotain sairautta tai sosiaalisten tilanteiden pelkoa tmv. Mutta juhlaan pystyisi kuitenkin tulemaan, jos se vaan on ilmainen.

Huhhuh.. mitä vaatimuksia ysiluokkalaisten vanhemmille. Onko tässä vanhempainyhdistyksellä jokin kasvatuksellinen pointti nuorille, nolata nuoria ja pitää sen kustannuksella hauskaa vai eri arvostaa nuoret vai mikä?  

Eihän kahvi ole ainoastaan se ainut kuluerä, vaikka senkään hinnoittelussa ei ole käytetty mitään järkeä, kun se on yläkanttiin ja kaikille pakollinen.

Kun gaalasta ja tanssiaista on kysymys, jo vaatteet, kampaukset, meikkaus ja muu maksavat oppilasta kohden tuhansia euroja. Pojille smokki/tummapuku,  siihen kengät, tytöille juhlapuku jne. jotka todennäköisesti jää kertakäytölle ja komeron täytteeksi. Juhlakampaus helposti 300€, meikit 150€, kynnet ja muu hapitus.

Ysiluokkalaiset ovat vielä lapsia ja tanssiaiset ja gaalat ovat vanhemmille ja aikuisille. Tarjoaako vanhempainyhdistys siellä lapsille alkoholia, kun alkumaljat kuuluvat etikettiin? 

Jos jotakin yhteistä tekemistä lapsille halutaan peruskoulun päätteeksi, niin se pitäisi olla joku leikki, urheilu-tai liikunta juttu, kisailua jne. Eikä mitään aikuisten juttuja, siihen lapset ehtivät kyllä ovat aikuisia. 

Vierailija kirjoitti:

Huhhuh.. mitä vaatimuksia ysiluokkalaisten vanhemmille. Onko tässä vanhempainyhdistyksellä jokin kasvatuksellinen pointti nuorille, nolata nuoria ja pitää sen kustannuksella hauskaa vai eri arvostaa nuoret vai mikä?  

Eihän kahvi ole ainoastaan se ainut kuluerä, vaikka senkään hinnoittelussa ei ole käytetty mitään järkeä, kun se on yläkanttiin ja kaikille pakollinen.

Kun gaalasta ja tanssiaista on kysymys, jo vaatteet, kampaukset, meikkaus ja muu maksavat oppilasta kohden tuhansia euroja. Pojille smokki/tummapuku,  siihen kengät, tytöille juhlapuku jne. jotka todennäköisesti jää kertakäytölle ja komeron täytteeksi. Juhlakampaus helposti 300€, meikit 150€, kynnet ja muu hapitus.

Ysiluokkalaiset ovat vielä lapsia ja tanssiaiset ja gaalat ovat vanhemmille ja aikuisille. Tarjoaako vanhempainyhdistys siellä lapsille alkoholia, kun alkumaljat kuuluvat etikettiin? 

Jos jotakin yhteistä tekemistä l

Ysiluokkalaisten tanssiaiset on kyllä hyvin yleinen tapa Suomessa.

Näitä mielensäpahoittajia riittää.

Näköjään monessa peruskoulun vanhempainyhdistyksessä on otettu käyttöön päivä prinsessana ja mallia lukion vanhojen tansseista, jotka usein perheelle maksaa tuhansia euroja. 

Eikö äidit malta odottaa, että lapsi saisi prinsessa päivänsä parin vuoden päästä lukiossa? 

Lapset eriarvoustetaan jo peruskoulussa. 

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/-itkin-salaa-yksin-kaikilla-ei-ole-va…

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Huhhuh.. mitä vaatimuksia ysiluokkalaisten vanhemmille. Onko tässä vanhempainyhdistyksellä jokin kasvatuksellinen pointti nuorille, nolata nuoria ja pitää sen kustannuksella hauskaa vai eri arvostaa nuoret vai mikä?  

Eihän kahvi ole ainoastaan se ainut kuluerä, vaikka senkään hinnoittelussa ei ole käytetty mitään järkeä, kun se on yläkanttiin ja kaikille pakollinen.

Kun gaalasta ja tanssiaista on kysymys, jo vaatteet, kampaukset, meikkaus ja muu maksavat oppilasta kohden tuhansia euroja. Pojille smokki/tummapuku,  siihen kengät, tytöille juhlapuku jne. jotka todennäköisesti jää kertakäytölle ja komeron täytteeksi. Juhlakampaus helposti 300€, meikit 150€, kynnet ja muu hapitus.

Ysiluokkalaiset ovat vielä lapsia ja tanssiaiset ja gaalat ovat vanhemmille ja aikuisille. Tarjoaako vanhempainyhdistys siellä lapsille alkoholia, kun alkumaljat kuuluvat etikettiin

Mitä pahaa siinä on, että lapset  saisi elää normaalin lapsuuden, ilman, että sinne tyrkytetään aikuisten juttuja? Ei ihme, jos lapset ovat kuormittuneita, kun jo varhain vanhemmat vaativat mitä ihmeellisempiä taitoja, kun jo 15-16v pitäisi olla jo täydellinen gaalatanssia ja kavereiden vanhemmat kovana sitten arvostelee tanssi ja vaatteita, miten kullakin meni.  Sairasta touhua vaatia ja pakottaa  lapsilta tuollaista, ellei lapsi sitä itse halua. 

Vierailija kirjoitti:

Huhhuh.. mitä vaatimuksia ysiluokkalaisten vanhemmille. Onko tässä vanhempainyhdistyksellä jokin kasvatuksellinen pointti nuorille, nolata nuoria ja pitää sen kustannuksella hauskaa vai eri arvostaa nuoret vai mikä?  

Eihän kahvi ole ainoastaan se ainut kuluerä, vaikka senkään hinnoittelussa ei ole käytetty mitään järkeä, kun se on yläkanttiin ja kaikille pakollinen.

Kun gaalasta ja tanssiaista on kysymys, jo vaatteet, kampaukset, meikkaus ja muu maksavat oppilasta kohden tuhansia euroja. Pojille smokki/tummapuku,  siihen kengät, tytöille juhlapuku jne. jotka todennäköisesti jää kertakäytölle ja komeron täytteeksi. Juhlakampaus helposti 300€, meikit 150€, kynnet ja muu hapitus.

Ysiluokkalaiset ovat vielä lapsia ja tanssiaiset ja gaalat ovat vanhemmille ja aikuisille. Tarjoaako vanhempainyhdistys siellä lapsille alkoholia, kun alkumaljat kuuluvat etikettiin? 

Jos jotakin yhteistä tekemistä l

No siis. Nuo on vain kilpavarustelua. Missään ei ole vaadittu tonnin juhlakolttua, ammattilaisella laitettua kampausta tai meikkiä. Ysiluokkalaisten juhlaan ei tarvitse noin kovaa panostaa. Useimmat varmaan selviävät halvemmalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Meillä on kolme ysigaalaan jo osallistunutta. Vanhin heistä osti mekon muutamalla eurolla kirpputorilta ja seuraava käytti samaa. Nuorimmalle mekko ei sopinut, joten hän lainasi kaveriltaan, jolla oli tanssit eri päivänä koulussaan."

Ei meilläkään maksanut mitään, koska pojat käyttivät rippipukujaan. Osalle vaan tuntuu kaikki olevan mahdotonta. Rippimekkoa ei voi käyttää, se ei mahdu, sitä ei ole, kirpputorilla ei ole mitään, uudet maksaa, kavereilta ei voi lainata. Talkoisiin ei osallistua, koska koska syy a ja b. Ja sitten valitetaan, että muilla on paremmin. Tämäkin lehden kritisoiva äiti totesi ettei lapselle ole varaa hankkia mekkoa, eikä varaa olisi ollut kustantaa edes toista vanhempaa ja selkeästikään vanhempainyhdistykseenkään ei voi kuulua eikä itse osallistua talkoisiin. 

Varmaan jotain sairautta tai sosiaalisten tilanteiden pelkoa tmv. Mutta juhlaan

Aika harva sairaus täysin kyvyttömäksi kaikkeen tekee. Tietysti surku, jos noin on. Energiaa ja kykyä kuitenkin ottaa mediaan yhteyttä?

Jos ahdistuu sosiaalisista tilanteista, niin aika valikoivaa on.

Minäkin olen kärsinyt kovasti sosiaalisista tilanteista. Kokemuksesta voin sanoa, että niiden välttely ei paranna tilannetta yhtään. Päin vastoin. Kun altistaa itsensä sosiaalisille tilanteille, niitä tilanteita ja niistä nousevaa ahdistusta oppii käsittelemään. En ole vieläkään ihmisjoukoissa viihtyvä, mutta selviän, pienissä määrissä jopa tykkään. Mutra hyvä tekosyy tuokin.