Lue keskustelun säännöt.
Pahoitinko mieleni turhasta (liittyy äitienpäivään)?
11.05.2025 |
Olen suurperheen äiti, minulla on viisi lasta. Neljä aikuista lasta (kaikki työelämässä, kaksi heistä opiskelijaa, mutta käyvät samanaikaisesti töissä).
Mieheni kutsui lapset meille brunssille, hän oli ostanut kaikki tarjottavat. (Tämä oli ihana juttu).
Sain lapsiltani ruokakaupasta ostetun kukkakimpun. En edes korttia.
Olen luullut olevani hyvä äiti. Olen vienyt lapsia vuorotellen ulkomaanmatkoille, välillä konsertteihin, teatteriin. Kahviloihin, ravintolaan. Olen ostanut heille kivoja vaatteita. Olen lainannut autoani viikottain, lapset ovat saaneet pitää kotonamme juhlia kavereilleen.
En todellakaan odottanut suuria lahjoja, mutta eivät edes yhteistä korttia olleet vaivautuneet kirjoittamaan. Tuli vähän surullinen olo.
Pahoitinko mieleni turhasta?
(Ilkeät ihmiset älkää vaivautuko kommentoimaan)
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Kyllä pahoitit turhasta. Jokainen tuli kuitenkin paikalle ja kukat on paljon tärkeämmät kuin joku kortti.
Aikuiset lapset ja silti ap'n mies järjestää ja maksaa kaiken? Ja kuka sinä olet kenenkään puolesta sanomaan että kukat on tärkeämpiä? Kukat kuihtuu ja kuolee, kauniit kirjoitetut sanat ei koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eivät nuoret arvosta kortteja. He ajattelevat, että äitienpäiväkortti on lasten juttu, josta aikuiset eivät välitä.
Olen itsekin kolmen aikuisen lapsen äiti. Kaksi tuli käymään tänään ja yksi eilen. En saanut heiltä kortteja. En edes tullut ajatelleeksi asiaa ennen tämän aloituksen lukemista.
Vierailija kirjoitti:
Sinulle järjestettiin brunssi ja sait kukkia, mutta olet pahalla mielellä kun sinua ei arvosteta? :D
Onhan se tavara tärkeempää kuin yhdessäolo.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä lapset eivät pidä korttia niin suuressa arvossa kuin sinä.
Ymmärrän, että harmittaa. Lapset ehkä ajattelevat, että läsnäolo on tärkein ja että tiedät tärkeytesi ja heidän tunteensa ilman korttiakin.
Sanoivatko onnittelut ääneen?
Olen eri, minulle läsnäolo ja yhdessäolo on tärkeintä. En kaipaa mitään kaupallista. Sain kukkia, myöskin luultavasti lähikaupasta, pidin niistä. Pelkkä halauskin olisi riittänyt.
Vierailija kirjoitti:
Korttihan on se tärkein
Ehkäpä lapset näkevät tämän ja ensivuonna pistävät pelkän kortin ja jättävät brunssit ja ruusut väliin. Äitikin on sitten iloisempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oot kuten anoppi: väärin muistettu.
Äideistä tulee anoppeja. Anoppius alkaa muotoutumaan kun lapset muuttavat omilleen.
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu. Kyllä mieli pahoittuu, kun huomaa, että lapset eivät viitsi vaivautua edes äitienpäivänä. Toisten lapset tekevät äidilleen ruuat tai käyttävät ravintolassa, ostavat lahjoja jne. Meillä ei juuri mitään. Mies ei ole koskaan käskyttänyt lapsia huomioimaan äitiä. Lapset ottaneet mallia isästään.
Miten isäinpäivää vietetään? Millaisen mallin olet antanut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, minun mielestäni sä pahoiti mielesi turhaan.
Kortin laittaisin näin aikuisena vain jos en pääsisi itse paikalle.
Jos kaikki lapset tulivat paikalle miehesi järjestämälle aterialle, niin se jo kertoo, että lapset halusivat huomioida sinua.
Harmi, että sulle tuli jotenkin paha mieli.
Yhdessäolo on mun mielestä tosiaan se paras lahja.
Toivottavasti teillä oli mukava brunssi
Et todellakaan turhaan, itse ainakin ymmärrän sinua hyvin. Vaikka moni kommentoi, ettei saa odottaa rakkaudesta ja äitiydestä mitään takaisin,minun mielestä missä tahansa suhteessa on ihan normaalia saada rakkautta takaisin. Ja juuri toivomallasi tavalla, eli tässä tapauksessa kortti olisi ilahduttanut sinua vierailun ja kukkien lisäksi.
Kyllä ansaitset sen kortin, kukkakaupan kukkia ja lahjoja!
Ja uskon, että lapset mielellään nämä sinulle antavat, jos kertoisit heille, että kortti, missä olisi esim. jotain personaalista tekstiä, olisi tosi tosi kiva sinulle. Uskon, että löydät sanoja, jotka eivät lapsiasi loukkaa. Voit esimerkiksi ensin kiittää vierailusta ja kukista ja sitten kertoa, että kortin saaminen on sinulle tärkeä muisto rakkailta.
Ehkä lapsesi eivät pidä korttia tärkeänä. Mutta sinä pidät ja it is all that matters!
Olet tekstisi perustella tosi hyvä ja ihana äiti ja ansaitset parasta. Toivottavasti uskallat pyytää. Et odota liikoja.
Hyvää äitienpäivää!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kortti ei ole itselleni tätä päivää. Ne oli kioja viimeksi kun olin vielä teini. Olen 54 vuotias. Oletan että olet nuorempi, joten aika outoa jos tuosta suutuit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Et todellakaan turhaan, itse ainakin ymmärrän sinua hyvin. Vaikka moni kommentoi, ettei saa odottaa rakkaudesta ja äitiydestä mitään takaisin,minun mielestä missä tahansa suhteessa on ihan normaalia saada rakkautta takaisin. Ja juuri toivomallasi tavalla, eli tässä tapauksessa kortti olisi ilahduttanut sinua vierailun ja kukkien lisäksi.
Kyllä ansaitset sen kortin, kukkakaupan kukkia ja lahjoja!
Ja uskon, että lapset mielellään nämä sinulle antavat, jos kertoisit heille, että kortti, missä olisi esim. jotain personaalista tekstiä, olisi tosi tosi kiva sinulle. Uskon, että löydät sanoja, jotka eivät lapsiasi loukkaa. Voit esimerkiksi ensin kiittää vierailusta ja kukista ja sitten kertoa, että kortin saaminen on sinulle tärkeä muisto rakkailta.
Ehkä lapsesi eivät pidä korttia tärkeänä. Mutta sinä pidät ja it is all that matters!
Olet tekstisi perustella tosi hyvä ja ihana äiti ja ansaitset parasta. T
Miten ne kukkakaupan kukat eroaa marketin kukista. Ostin anopille jaloruusun marketista. Olisko se ollut jotenkin jalompi kukkakaupassa... puolet kalliimpi toki. Samaan multaan se isketään.
Hirveät vaatimukset lapsille vaikka itse olette heidät tähän maailmaan omasta halustanne saattaneet. Egon pönkitykseksi vai miksi? Mitä he ovat velkaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankala sanoa kun ei lapsiasi tunne että onko jotain katkeruutta, vihaa ym taustalla.
Mitä vikaa on marketin kukissa? Samoja kukkia ne on kun jossain ylihinnoitellussa kukkakaupassa.
Rakkaus siis osoitetaan materialla, ulkoisilla kulisseilla, näin kalliita kukkia sain, näin paljon lahjoja, kortteja?
Meillä ei ole tätä tavarakulttuuria, tiedän että olen lapsille tärkeä, he tietävät että ovat kalleimmat asiani vaikka ovatkin jo keski-ikäisiä. Lastenlasten wh -viestit ja pienempien livertely videopuheluissa merkitsivät enemmän kuin muodollinen kortti tai kukkalähetys.
Mitään en tarvitse, suklaata enkä alkoholia käytä, kahvini pystyn ostamaan, kirjat lainaan koska en halua yhtään tavaraa enää lisää. Mitään hoitokortteja en liioin halua.
Miten nää provotkin on täällä nykyään niin kertakaikkisen idioottimaisia, kun puolesta lauseesta jo huomaa taas nämä yritelmät.
Suomalaiset ovat kyllä niin vaatimattomia. AP toivoi KORTIN ja sai siitä niin paljon negaa, aivan kuin hän olisi toivonut liikaa!
Jos te ette tarvitse sellaista ja osoitatte rakkautta eri tavoin, se ei tarkoita, ettei toinen voisi toivoa jotain materiaalista muistoksi.
Voi olla, etteivät lapset tienneet, kuinka tärkeää se on äidille. Kun uskallat kertoa, niin varmasti saat kortin ensi kerralla.
Ei ole mitään väliä sillä, mitä muut ajattelevat. Jos sinä kaipaat korttia, se on täysin riittävä syy.
"Olen luullut olevani hyvä äiti".
Katkeruus ei ole hyve.
Kenties olet ollutkin hyvä äiti, mutta itse et sitä voi päättää. Siihen kysymykseen olet jäävi vastaamaan.
Kaupasta valmiiksi printattu kortti ja nimet alle? Onpa upeeta. Kukat vaatii enemmän vaivaa, ne pitää saada ehjänä perille.
Olen itsekin vienyt vähäpätöisemmille vierailulle markettikukkia, mutta ottanut ne suojamuovit jo autolla pois. Äiti toivoi aina amppelikukkaa kuistille, sellaisen mikä kukki koko kesän. Ollessani opiskelija, sain äidiltä rahat sitä varten :)
Oma tyttäreni leipoo jotain pientä äitienpäivänä, omista aineksistani, eipä sitä lukiolaisella tuloja olekaan.
No, meillä ne lahjat ei ole pääasiassa kuin lapsella alle 15-vuotiaana. Riittää että noteerataan sanallisesti spesiaalipäivät.
Mielestäni pahoitit mielesi turhasta, sulla oli juhlaohjelmaa ja lapset mukana juhlimassa.