Kaveri ei löydä kumppania, omat hermot menee

Tää juttu nyt ilmeisesti osuu jollain vähän väärään kohtaan ja tekee sitten tulkintoja omista lähtökohdistaan. Ja pahottelut, että ne lähtökohdat on ilmeisesti aika huonot.

Sen verran vaan selvennän, että kaveri ei tosiaan ole lapsista kiinnostunut. Aina tykännyt vähän vanhemmista naisista. Silloin yläasteikäisenäkin kun me muut kuolattiin koulun näteintä tyttöä, tää oli kiinnostunut yhdestä äikänopesta.

Ja kun tota pilluakin täällä hoetaan, niin  ei sekään ole kaverille mikään ongelma. Kyllä se naisia saa, mutta ei onnistu pitämään niitä. Se haluaa parisuhteen, ei pelkkää seksiä.

Niin joo ja eläinkunnassa on myös tyypillistä näille homopareille ja muille käydä välillä parittelemassa naaraiden kanssa, mutta naaraista erotaan ja poikaset otetaan homolaumaan.

Vierailija kirjoitti:

Tää juttu nyt ilmeisesti osuu jollain vähän väärään kohtaan ja tekee sitten tulkintoja omista lähtökohdistaan. Ja pahottelut, että ne lähtökohdat on ilmeisesti aika huonot.

Sen verran vaan selvennän, että kaveri ei tosiaan ole lapsista kiinnostunut. Aina tykännyt vähän vanhemmista naisista. Silloin yläasteikäisenäkin kun me muut kuolattiin koulun näteintä tyttöä, tää oli kiinnostunut yhdestä äikänopesta.

Ja kun tota pilluakin täällä hoetaan, niin  ei sekään ole kaverille mikään ongelma. Kyllä se naisia saa, mutta ei onnistu pitämään niitä. Se haluaa parisuhteen, ei pelkkää seksiä.

Ei vaan sinä et tiedä minkä kanssa olet tekemisissä ja typeryksenä laitat kaveruutesi lastesi turvallisuuden edelle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko ihan keskustelussa koittanut tuoda esille, että kaikki eivät koskaan pariudu, ja että moni elää ihan tyytyväistä elämää sinkkunakin. 

Häntäkin voi häiritä olla osa parisuhdekinkereitänne ainoana sinkkuna. Muistan itsekin sanoneeni jotakin tuollaista ääneen jännittyneessä tilanteessa, että "kaikilla on toisensa paitsi minulla", mutta oikeasti viihdyn sinkkuna. Siinä tilanteessa vaan oli outo ja kireä tunnelma, joka sitten purkautui noin. 

 

Tyttölapset kannattaa sitten pitää vähän sivussa tuolta tyypiltä ja jättää hänet kutsumatta perhetapahtumiin, joissa on alkoholia. Jotkut isän sinkkukaverit olivat minua kohtaan todella outoja pienenä, traumat jäivät. 

 

Miten hän on ylipäätään päätynyt kanssanne porukkaan, jos olette noin erilaisia? 

Huutia lopun miesvihalle. Alkuun kommenttina, että jos ei saa seksiä sinkkuna, niin se on helposti ongelma. Naiset saa niin helposti, ettei sinkkuus ole monelle suurikaan ongelma.

Hetkinen, kuinka iso osa naisista haluaa edes satunnaista seksiä (kenen kanssa tahansa) ilman oikeaa tunneyhteyttä tai suhdetta?  Se ei mitään kyllä lämmitä, että saisi jotain mitä ei halua.

Usein naiset etsivät ja haluavat aitoa emotionaalista suhdetta, ja ovat mieluummiin yksin, usein myös ilman pelkkää seksiä joidenkin randomtyyppien kanssa, jos mitään kunnollista suhdetta ja tunnesidettä ei löydy. Naiset pettyvät myös usein, ja saavat vain pahaa mieltä tuollaisista suhteista, joissa mies onkin ollut vain pelkän seksin perässä, tai muuten mies osoittautuu ikäväksi tai epäsopivaksi. Että tarkastapa käsityksesi naisten vain niin helposta sinkkuudesta. Sulla on hyvin seksikeskeinen ajatuskanta, monilla muilla on prioriteettinä muita asioita, joita myös voi olla vaikea saavuttaa, eikä pelkkä seksi (ilman kunnon suhdetta) ole monellekaan todella sitä mitä haluaa. 

Kyllä naisenkin on siis usein vaikea löytää ihmissuhdeasioissa sitä mitä hän kaipaa ja etsii, vaikka ne olisikin keskimäärin vähän eri asoita kuin miehillä, joille siis ilmeisesti pelkkä tunteetonkin irtoseksi on usein myös ihan hyvä ja tavoitelta juttu ihmissuhteissa. 

Kerrohan itsellesi jokin asia, mikä on sinulle epämieluista tai mitä et halua (tai se ei ole tärkeää) , ja minä kerron sitten kuinka helppoa sinulla on, kun sitä olisi sinulle kyllä tarjolla. Samalla kun sinun on vaikea saada sitä mitä sinä haluasit, jonka minä sitten ignooraan. 

Vierailija kirjoitti:

Tää juttu nyt ilmeisesti osuu jollain vähän väärään kohtaan ja tekee sitten tulkintoja omista lähtökohdistaan. Ja pahottelut, että ne lähtökohdat on ilmeisesti aika huonot.

Sen verran vaan selvennän, että kaveri ei tosiaan ole lapsista kiinnostunut. Aina tykännyt vähän vanhemmista naisista. Silloin yläasteikäisenäkin kun me muut kuolattiin koulun näteintä tyttöä, tää oli kiinnostunut yhdestä äikänopesta.

Ja kun tota pilluakin täällä hoetaan, niin  ei sekään ole kaverille mikään ongelma. Kyllä se naisia saa, mutta ei onnistu pitämään niitä. Se haluaa parisuhteen, ei pelkkää seksiä.

Kirjoitit tuossa aiemmin, että kaverille kelpaisi kuka vain tällä hetkellä. Luultavasti kaikki yritykset kaatuvat siihen, kun yrittää miellyttää niitä naisia ihan liikaa, jotta nainen ei karkaisi pois. Todellisuudessa kyllä miehellä pitää olla omia mielipiteitä ja ajatuksia, ja näin ajaa potentiaaliset pois. 

Tai sitten yksinkertaisesti se epätoivo näkyy hänestä niin paljon ulospäin, ettei sellainen vain sytytä yhtään ketään naista. 

Vierailija kirjoitti:

Ehkä häntä ei kannata kutsua niihin iltoihin mukaan joissa kaikilla on vaimot mukana. Vie se joskus baariin kahden kesken.

Tiedän kyllä tyypin, hyvin rasittavaa mussutusta. Miehen veli on mt- ja peliongelmainen keski-ikää lähestyvä juoppo, joka on sitä mieltä että kunhan nainen löytyy niin elämä muuttaa suuntaansa täysin. En oikein tajua mitä hän kuvittelee kymmeniä tuhansia ulosottovelkaa kerryttäneellä pitkäaikaistyöttömällä olevan tarjota naiselle. Mutta perhe pitäisi saada, ja on ihan epäreilua kun sitä ei tulla ovelle tarjoamaan.

Ei työttömyydellä ja velkaisuudella ole mitään väliä, jos mies on itsevarma eikä kadu mitään. Nössö luonne ja kärsimys, jonka luulee johtuvan naisettomuudesta on miehesi veljen ongelma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silkkihansikkain käsittely on ihan teidän oma valinta. Kaveri pompottaa ja te pompitte. Mikä tästä sankarista tekee sellaisen, että muut nöyristelee?

On ihan totta, että kannattaa puhua ihan normaalisti omasta perhe-elämästään yms. eikä varoa. Kaveri joko hyväksyy tämän, tai sitten ei hakeudu seuranne enää. Ei kanssakäyminen voi perustua vuosikausia tuollaisille erikoisehdoille yhden pillin mukaan. 

Samaa olin tulossa sanomaan. Jos te aidosti haluatte pitää tämän tyypin kaveripiirissänne mukana, alatte olettaa että häntä kiinnostaa teidän muidenkin elämät. Jos muiden elämät pyörii parisuhteiden ja perheiden ympärillä, niin hän voi joko valita pysyä jutuissa mukana omalla tavallaan ja tulla kutsutuksi illanviettoihin tai sitten hän voi valita oman napansa ympärillä pyörimisen ja hyväksyä sen, että hänet jatkossa kutsutaan sitten ehkä kerran kesässä pelaamaan jotain höntsäfutista.

Alkuun tällainen henkinen suunnanmuutos on kaikille vaikeaa, mutta koska teitä on porukassa useampi, vastuu jakautuu. Ei pidä lähteä yhtään tän kaverin juttuihin mukaan, vaan ystävällisesti vaihtaa puheenaihetta johonkin muuhun kuin hänen naisettomuuteensa. Tyhmempikin tajuaa kohtuunopeasti, että se puheenaihe on nyt käsitelty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos taas fiksuista vastauksista. Kai se vaan on ryhdistäydyttävä ja laitettava kaverille roti. Annettava ehdot, että jos sitä valitusta vielä tulee, niin sitten saa olla ehtoon yksin.

Sillä on vaan aina tapana vedota siihen, ettei me voida ymmärtää hänen yksinäisyyttään. Ei voida ei, kun ei ole sitä samaa kokemusta, niin vähän hiljaiseksi vetää. Tosin, kerta meillä ei oles sitä kokemusta, niin mitä se meille vinkuminen auttaa?

Aika kovaa jättää toinen yksin ongelmansa kanssa, jos siis ette aio kuitenkin joissain muissa tilanteissa kuin illanistujaisiss keskustella välillä kaverinne kanssa tästä kyseisestä aiheesta.

Ymmärin, että jo 10 vuotta on keskusteltu ja kuunnelta todella paljon....  Kaverin keskustelunavukset ongelmastaan voisi joskus olla kyllä muutakin kuin valittamista ja itsesääliä, niin jo se auttaisi paljon tilanteeseen. Ei tuollainen johda mihinkään noin pitkäkestoisena ja suurissa määrin. Ymmärrän, että jossain elämäntilanteessa tai hetkessä voi olla ihan ok rypeä itsesääissä vähän aikaa, mutta 10 vuotta on ihan liian pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Juuri tuo homojuttu. Muutenkin todella ongelmallista, jos mies priorisoi kaveriporukkansa parisuhteen yli. Tällä sinkkulalla se nyt on aivan selvää, jos kerran pinkkaakin piisaa niin miksi hän roikkuu 20 vuotta poikaporukassa eikä vaan järjestä itselleen naista.

Eläinkunnassa homoseksuaailsuus ei ole välttämättä panemista poikien kesken. Vaan henkistä sitoutumista mieslaumaan, ennemmin kuin heteroseksipuolisoonsa.

Tuollainen 20 vuoden poikaporukka on aika todennäköisesti tällainen homolauma, missä naisystävät ovat kakkossijalla. Joka selittää myös ap:n sekopäisen kiinnittymisen tähän ilmeisen hankalaan aikapommi-tyyppiin. Se poikalauma on se elämän rakkaus.

Homojen suhteet ovat käytännössä samanlaisia kuin heteroiden, heidän mielenkiinto ei kohdistu mieskaveriporukkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiitos taas fiksuista vastauksista. Kai se vaan on ryhdistäydyttävä ja laitettava kaverille roti. Annettava ehdot, että jos sitä valitusta vielä tulee, niin sitten saa olla ehtoon yksin.

Sillä on vaan aina tapana vedota siihen, ettei me voida ymmärtää hänen yksinäisyyttään. Ei voida ei, kun ei ole sitä samaa kokemusta, niin vähän hiljaiseksi vetää. Tosin, kerta meillä ei oles sitä kokemusta, niin mitä se meille vinkuminen auttaa?

Jos teidän porukasta jollakin on esim. avioero käynnissä, tai ei ole nukkunut viikkoihin koliikkivauvan takia, niin huokaileeko niihinkin, että on jollain onni käynyt? 

Ei se nyt ihan tuollain, mutta kun yksi kavereista löysi muutama vuosi eronsa jälkeen uuden naisen niin oli se suhtautuminen ehkä vähän nuivaa. Oli vissiin ajatellut, että nyt heitä on kaksi sinkkua valittamassa. Johonkin lapsivalitukseen saattaa sanoa, ettei hän tule varmaan koskaan elämässään kokemaan mitään tuollaista.

Hänestä on tullut (asian takia) siis kovin itsekekeskeinen. Masennuksessakin joillekin käy noin. Se on muille pitkän päälle raskasta. Tosin jotkut ovat tuollaisia ihan perusluonteeltaankin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää juttu nyt ilmeisesti osuu jollain vähän väärään kohtaan ja tekee sitten tulkintoja omista lähtökohdistaan. Ja pahottelut, että ne lähtökohdat on ilmeisesti aika huonot.

Sen verran vaan selvennän, että kaveri ei tosiaan ole lapsista kiinnostunut. Aina tykännyt vähän vanhemmista naisista. Silloin yläasteikäisenäkin kun me muut kuolattiin koulun näteintä tyttöä, tää oli kiinnostunut yhdestä äikänopesta.

Ja kun tota pilluakin täällä hoetaan, niin  ei sekään ole kaverille mikään ongelma. Kyllä se naisia saa, mutta ei onnistu pitämään niitä. Se haluaa parisuhteen, ei pelkkää seksiä.

Kirjoitit tuossa aiemmin, että kaverille kelpaisi kuka vain tällä hetkellä. Luultavasti kaikki yritykset kaatuvat siihen, kun yrittää miellyttää niitä naisia ihan liikaa, jotta nainen ei karkaisi pois. Todellisuudessa kyllä miehellä pitää olla omia

Enemmän mä uskon sen johtuvan siitä, ettei oikein ymmärrä mitä parisuhde edes tarkoittaa. Tuntuu ajattelevan, että parisuhde vaan ikään kuin tapahtuu kun mies ja nainen menee yksiin ja mitään ei tartte rakentaa. Välillä olen kysellyt, että miten homma meni kun taas joku juttu on kuivunut kasaan ja onhan ne vähän sellaisia juttuja, että vaikka itsekin olen suht jäyhä, niin silti tekee mieli lyödä kättä otsaan kun kaveria kuuntelee. Sillä ei ole oikein sellaista sosiaalista pelisilmää.

Ja onhan se vähä niin, että ei kukaan aikuinen lähde tommosen miehen kelkkaan jolle pitäisi alkaa aasta asti sitä suhteessa olemista opettamaan. Sen takia pitäis löytää jotenkin se keino millä hyväksyy sen sinkkuelämän ja tekee siitä niin hyvää kun voi.

Kuvauksistasi päätellen tyypissä on paljon sellaisia ominaisuuksia, joita naiset eivät pidä kovin puoleensavetävinä. Jos hän on itsesäälissä rypevä, perässäpedettävä marisija, tätä harvat naiset pitävät viehättävänä.

Kerroit, että hän ihannoi vanhempia, kovapintaisia uranaisia. Kuulostaa siltä, että hän hakee itselleen jotain ankaraa äitihahmoa, joka hoitaa hänenkin elämänsä ja itse saa heittäytyä passiiviseksi. Aika harvat uranaisetkaan haaveilevat passivisesta, perässävedettävästä miehestä.

En tältä pohjalta ihmettele yhtään, että pysyvää suhdetta ei löydy. 

Ystävyyssuhteessa hänen parisuhdetilanteensa ei kuitenkaan saisi kokonaan hallita teidän kohtaamisianne.



Teidän täytyy nyt vaan nostaa kissa pöydälle, ystävällisesti, mutta jämäkästi.



Sanotte, että nyt on ammattiapu tarpeen, koska tätä asiaa on vatvottu aivan tarpeeksi kaveripiirissä, eikä teidän tapaamisten keskustelu voi pyöriä pelkästään hänen parisuhdeasioissaan. Olette luultavasti tähän mennessä olleet liiankin hienotunteisia, nyt on suoran puheen vuoro.



Teidän on tapaamisissa selkeästi rajattava hänen käytöstään ja estettävä se, että hän pääsee dominoimaan omalla valitusvirrellään tapaamista. Voi, olla, että hän loukkaantuu, mutta ehkä suora puhe saa hänet havahtumaan paremmin kuin kohtelias hyssyttely.

AP'n kaverin PrimeTime koittaa deittimarkkinoilla vasta, kun kys mies on sen 60~80 iältään, mikäli sikäli hän pysyy terveenä-skarppina jne täyspäisenä, ja oppii-hallitsee käytöstavat.

Tällä hetkellä hän on väliinputoajien sarjassa mainittuun ikään asti. Karu totuus. Myöhästyi junasta, joten hänellä on mahdoton todistustaakka, stigma jne yhteiskunnalta.

Toki voi onni käydä ennen eläkeikää, siinä missä iskeä salama taivaalta kaveriin, tai jäädä ratikan alle tms.

"kysyntä ja tarjonta, kohtaanto, markkinatalouden lait"

m44 ikisinkku. itsekkin junasta jäänyt....

Vierailija kirjoitti:

Ootteko miettiny, ettei miehet ajautuisi niin usein mihinkään incel-piireihin ja vastaaviin, jos meidän yhteiskunnassa ja yhteiskunnissa kannustettaisiin ja autettaisiin miehiä saamaan pillua, eli seksiseuraa naisista, ja löytämään parisuhteita negatiivisen suhtautumisen sijaan asiasta keskustelemiseen? Kun naisetkin saavat tukea ja tsemppiä miesten löytämiseen, vaikka se on paljon helpompaa kuin naisseuran saaminen.

Pitää ymmärtää, että miehistä reilusti isompi osa on vain sen pelkän seksin perässä tai seksi edellä, kuin naisista. Naisille se, että mies onkin halunnut vain seksiä, voi olla satuttava ja ikävä yllätys. MIksi pitäisi siis erityisesti kannustaa tällaisiin suhteisiin, jossa naisia usein vain sattuu?

Kaikenlaista sitä saa haluta muilta ihmisiltä tietenkin, mutta samalla tavalla on ihan yhtä tärkeää, mitä sen toinen ihminen haluaa. Oma oikeus loppuu siihen mistä toisen oikeus alkaa. Onko tällaista perusasiaa vaikea sisäistää jostain syystä?

Voitko vielä kertoa mitä tukea ja mistä naiset saa miehen löytämiseen, mitä miehet ei saa naisen löytämiseen? 

Parisuhteen muodostamiseen tarvitaan aina kaksi ihmistä jotka haluavat sitä. On vääristymä ajatella, että naisille mieluisan parisuhteen mudostaminen olisi siis helpompaa kuin miehille. Naisilla ja miehillä voi toki olla osin eri syyt, miksi itselle sopivaa parisuhdetta ei tahdo löytyä. Se ei tee asiasta naisille tai miehille asiasta yhtään helpompaa.

Meillä Suomessa on sukupuolijakauma yhteisunnassa kuitenkin aika tasainen, paitsi joillain tietyillä alueilla, missä se voi hankaloittaa myös kyllä kumppanin löytymistä.

Vierailija kirjoitti:

AP'n kaverin PrimeTime koittaa deittimarkkinoilla vasta, kun kys mies on sen 60~80 iältään, mikäli sikäli hän pysyy terveenä-skarppina jne täyspäisenä, ja oppii-hallitsee käytöstavat.

Tällä hetkellä hän on väliinputoajien sarjassa mainittuun ikään asti. Karu totuus. Myöhästyi junasta, joten hänellä on mahdoton todistustaakka, stigma jne yhteiskunnalta.

Toki voi onni käydä ennen eläkeikää, siinä missä iskeä salama taivaalta kaveriin, tai jäädä ratikan alle tms.

 

"kysyntä ja tarjonta, kohtaanto, markkinatalouden lait"

 

m44 ikisinkku. itsekkin junasta jäänyt....

Ei sitä parisuhdetta voi ns. saada jollei ITSE tee asioille jotain. Ihan turha syyttää mistään väliinputoamisesta yhteiskunnassa. Autismin kirjoilla olevia, varsinkin miehiä, on paljon. Jolleivat he ymmärrä, mitä normaali vuorovaikutus on, niin ei sille vaan voi mitään. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei se nyt kyllä voi mennä niin, että tapaamisissa se yksi tyyppi hallitsee keskustelua omalla naisettomuudellaan. Siitä pitää hänelle huomauttaa, että tilanne on tiedossa eikä sitä tarvitse joka kerta tuoda tapetille. Tyypin pitää mennä terapiaan tai jotain. Pidemmän päälle kyllä harventaisin hänen kutsumistaan, jos ne tapaamiset alkaa pyöriä hänen elämäntilanteensa ympärillä. Kuulostaa narsistiselta tyypiltä. Pitäähän hänen tajuta, että maailmassa on muitakin ihmisiä kuin hän. Kateuden purkaminen toisiin ei tunnetusti kohenna ihmissuhteita. 

Olin itse melkein 30-vuotiaaksi saakka sinkku, joitain lyhyitä seurustelusuhteita lukuunottamatta, enkä kyllä tosiaankaan missään sitä parkunut, olin iloinen kummitäti. Serkkupoika on 49 v, ja yhä sinkku. Äitinsä valittaa, kun hänestä ei ole tullut mummia, mutta serkku on ihan tyytyväinen elämäänsä. Reissaa paljon ja on sillä na

Kannattaa huomioida, että sää sait sinkkunaisena paljon helpommin seksiä, kuin sinkkumiehet yleisesti ottaen saavat, joten hyvä sinun oli ollakkin tyytyväinen verrattuna suurinpaan osaan sinkkumiehistä vaikka et löytänyt miestä.

 Seksiseksiseksiseksi.

Mitä jos ei ole halunnut irtoseksiä, jota pitää henkisesti tyhjänä, tai jopa rikkovana. Tai ei muuten siitä irtoseksistä niin välitä, tai muista syistä sitä halua. Naisilla edellämainitut ajatukset kun ovat ihan yleisiä. Mutta tyytyväinen siitä irtoseksistä pitäisi silti olla, joka tuntui jopa pahalta, tai jota ei harrastanut, tai oli yhtä tyhjän kanssa, tai josta koitui vain ongelmia? Miksi?

Toki moni nainen myös tykkää itroseksistä, en minä sitä. Mutta yleistä on muunkinlainen kokemus ja näkemys. Myös kriteereitä irtoseksiin usein on, että sitä haluaisi.

Lainukset meni ihan metsään, kun koitin kommentoi tähän allaolevaan viestiin. Tässä uudestaan:

"No itsekin nimität sitä tukemiseksi eli tukipalveluhan se. 

Firmajutussa on se pointti, että jos siirtyy tukipalvelusta kestävyyttä tavoittelevaksi, tai kestävyyttä tavoittelevasta voittoa tavoittelevaksi, on pystyttävä tekemään irtisanomisia. Aikamoinen veijari on jos syntyy sellaiset kortit käsissään eikä tule koskaan elämänsä aikana verkostoiduttua sellaiseen henkilöön, josta ei olisi jossakin vaiheessa kannattavaa päästä eroon.

Avioliitto on "kunnes kuolema meidät erottaa". Pikkuisen ehkä homoseksuaalista ajatella, että joku höntsäkaveri olisi tällainen suhde."

Sulla on hyvin narsistinen katsantokanta ihmissuhteisiin ja tarkastelet niitä ilmeisesti pääasiallisesti vain omasta oppourtunistisesta hyötymisnäkökulmasta. Tavoittelet vain omaa etua, muut ovat enemmänkin välineitä tähän tavoitteeseen.

Odotan, että seuraavaksi kummastelet, etteivätkö kaikki toimi näin. Ei, eivät toimi. Esimerkiski ap on tunnemaailmaltaan selvästi toisista välittävä ja empaattinen ihminen. Pisteet siitä aloittajalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sama täällä.

Olen 30 vuotias ja parisuhteessa. Ystävinä on kyllä paljon sinkkuja ja pareja. Mutta on tämä yksi ystävä jonka juttuihin menee hermot.

Joka ikinen kerta kun tavataan, keskustelu menee jossain vaiheessa tähän että hän ei koskaan tule löytämään itselleen ketään eikä ole olemassa sellaista ihmistä joka hänen kanssaan voisi olla. On seurustellut kuitenkin 2 kertaa. On biseksuaali joten vaihtoehtojakin kyllä on. Eniten ärsyttää että ilmeisesti näiden kumppanikokelaiden pitäisi tulla häntä kotoa hakemaan kun ei käy missään eikä edes netissä yritä. Ei ihmiset tiedä että hän on olemassa, miten he häntä lähestyisi? 

Alkaa vaan itsestä tuntua siltä etten saisi olla omaan parisuhteeseeni tyytyväinen. Jos taas puhun jostain pienestä epämukavuudesta yhdessä asumisessa tyyliin erimielisyydestä sisustuksen suhteen, hän ottaa sen heti negatiivisen k

Olen tuo kelle vastaat, ja syy miksi ymmärrän ystävääni on että olen itsekin ollut kynnysmatto ja hyvin vihainen sellainen. Siinä että pystyin jakamaan asunnon toisen kanssa kesti todella kauan. Paraneminen vie aikaa.

Olen yrittänyt kyseiselle ystävälle puhuakin, että ehkä se on pitkällä tähtäimellä ihan hyväkin viettää aikaa yksin ja enemmänkin keskittyä terveellisiin kaverisuhteisiin nyt, kun omien puolien pitäminen tuntuu vaikealta. Ei se kenestäkään mitenkään huonoa tee vaikkei ole suhteessa. Itsekin aloitin seurustelun muihin tuntemiini ihmisiin verraten todella myöhään enkä olisi uskonut että minullekin joku löytyy. Ja nykyinen suhteeni on ollut omien ongelmieni takia hyvin vaikea toisinaan, kun minusta TUNTUI alkuun siltä, että mieheni suuttuisi jos olisin oma itseni ja tekisin mitä haluaisin. Hiljalleen sain huomata että niin ei ole koskaan käynyt.

En ote suhdeasioita puheeksi itse tämän ystävän seurassa. Hänellä lähtee herkästi looppi päälle. Se on sellainen toistuva kierros johon mikään ei auta. Minä itse uskon että kun hän rohkaistuu ja menee tavoitteitaan kohti, rakkaus löytyy matkan varrella. Miellyttäjän ei kannata etsimällä etsiä välttämättä, koska saattaa joutua henkisesti väkivaltaisen ihmisen uhriksi. Itse olin teininä miellyttäjä ja pelkäsin torjumista, ja se ajoi aika epäilyttäviin porukoihin ja ensimmäinen parisuhteeni oli ihan kamala. Luulen että mitä luulin rakkaudeksi oli todellisuudessa rakkautta sitä tunnetta kohtaan että joku minut huolii. Tyyppi oli aivan törkeä.

Minulla matka on kestänyt vuosia myös. Se myös tarkoittaa sitä että en toistamiseen jaksa kuunnella kun ihmiset puhuvat samalla tavalla kuin itse puhuin 18 vuotiaana. Toisaalta sitä ymmärtää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juuri tuo homojuttu. Muutenkin todella ongelmallista, jos mies priorisoi kaveriporukkansa parisuhteen yli. Tällä sinkkulalla se nyt on aivan selvää, jos kerran pinkkaakin piisaa niin miksi hän roikkuu 20 vuotta poikaporukassa eikä vaan järjestä itselleen naista.

Eläinkunnassa homoseksuaailsuus ei ole välttämättä panemista poikien kesken. Vaan henkistä sitoutumista mieslaumaan, ennemmin kuin heteroseksipuolisoonsa.

Tuollainen 20 vuoden poikaporukka on aika todennäköisesti tällainen homolauma, missä naisystävät ovat kakkossijalla. Joka selittää myös ap:n sekopäisen kiinnittymisen tähän ilmeisen hankalaan aikapommi-tyyppiin. Se poikalauma on se elämän rakkaus.

Homojen suhteet ovat käytännössä samanlaisia kuin heteroiden, heidän mielenkiinto ei kohdistu mieskaveriporukkaan.

Niin homogenren sisällä. Kaappihomoilla on erilaista. Ja nuo tyypit ovat tienneet jo yläkoulussa että tämä yksi on erilainen kuin he.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tää juttu nyt ilmeisesti osuu jollain vähän väärään kohtaan ja tekee sitten tulkintoja omista lähtökohdistaan. Ja pahottelut, että ne lähtökohdat on ilmeisesti aika huonot.

Sen verran vaan selvennän, että kaveri ei tosiaan ole lapsista kiinnostunut. Aina tykännyt vähän vanhemmista naisista. Silloin yläasteikäisenäkin kun me muut kuolattiin koulun näteintä tyttöä, tää oli kiinnostunut yhdestä äikänopesta.

Ja kun tota pilluakin täällä hoetaan, niin  ei sekään ole kaverille mikään ongelma. Kyllä se naisia saa, mutta ei onnistu pitämään niitä. Se haluaa parisuhteen, ei pelkkää seksiä.

Kirjoitit tuossa aiemmin, että kaverille kelpaisi kuka vain tällä hetkellä. Luultavasti kaikki yritykset kaatuvat siihen, kun yrittää miellyttää niitä naisia ihan liikaa, jotta nainen ei karkaisi pois.

Jeps eli sinä jopa tiedät että hänellä on joku reikä päässä etkä suostu uskomaan että tuo tulee aiheuttamaan teille vielä todella isoja ongelmia, jos ette hankkiudu hänestä eroon hyvän sään aikana. Jos nyt sitä että toinen on jo t appamassa itseään voi vielä hyväksi sääksi kutsua. No ainakaan hän ei ole vielä satuttanut ketään.