Lue keskustelun säännöt.
Ysiluokkalaisten vanhemmat, miten päättöarviointi määräytyy?
10.05.2025 |
Is plus, ysin kevätjuhlassa voi tulla ikävä yllätys, päättöarvosana onkin huonompi kuin todistus ennen.
Miten voi olla? Jos lapsella kurssimuotoisessa peruskoulussa esim. kaikkien kurssien keskiarvo ysi, niin voiko päättötodistuksesa komeilla kasi kyseisestä aineesta?
Jos näin on, menee meillä kyllä suunnitelmat uusiksi, kun ollaan jopa asuinpaikkaa mietitty tulevan lukion perusteella.
Kokemuksia? Tai tietoa opettajilta?
Kommentit (70)
Tässä on kyllä outo ristiriita: samaan aikaan päättöarvioinnin kympin tavoitteet on vedetty opsissa sellaiseksi, että niitä ei pitäisi tulla koululle edes joka vuosi, saati joka aineessa. Ja samanaikaisesti isoissa kaupungeissa vaaditaan päälle ysin keskiarvo lukiopaikkaan halutussa lukiossa.
Jossakin välissä jokin menee toisella tavalla kuin on suunniteltu. Hesarin alkuvuoden juttu siitä, kuinka tutkimuksen mukaan valtaosa lapsista ei ansaitsisi kuudennella luokalla äidinkielestä arvosanaa 8, mutta silti saa vähintään sen, kertoo ehkä siitä että tavoitteet ja realiteetit ovat eriytyneet. Ehkä valtakunnalliset peruskoulun päättökokeet ainakin matematiikassa ja kielissä olisivat tarpeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onhan se aika helkkarin epäreilua, jos jossain kouluissa annetaan ysejä ja kymppejä helpommin kuin toisissa. Tai ehkäpä naaman perusteella. Koska jotain täytyy olla vikaa Tanskan maassa, kun lukioon vaaditaan pitkästi yli kahdeksan keskiarvo, vaikka ikäluokat pienenee.
Oletko ihan sekaisin jos mietit asuinpaikkaa ennen kuin päättöarviointia on tehty saati koulupaikkoja myönnetty? Keskiarvorajat elävät vuosittain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on epäreilua, että esim. terveystieto, jota on pari hassua kurssia, vaikuttaa yleislukioon haettaessa yhtä paljon kuin vaikka äidinkielen numero
Yhteishaku vanhempainilloissa muuten on aina ollut entisiä opiskelijoita kertomassa jatko-opinnoistaan, niin useammalla se ykköspaikka on jäänyt saamatta juuri terveystiedon numeron takia. Kun olisi ollut numeron verran parempi, niin olisi päässyt sinne.
Voihan sen ajatella noinkin, jos kaikki muut numerot ovat kymppejä. Muussa tapauksessa voi ajatella kouluun pääsemättömyyden johtuvan mistä tahansa muusta kouluaineesta, joka olisi voinut olla numeron verran parempi.
Vierailija kirjoitti:
Eiväthän kaikki ysien vanhemmat ole näin huolissaan lastensa numeroista, tai edes kovin tietoisia niistä? Eiväthän? Kertokaa nyt, että jollekin muullekin on aivan yllätys ja lisäksi yhdentekevää, tuleeko sieltä seiskaa vai ysiä?
Ei arvosana ole yhdentekevä. Kun pitää olla pohjaa, mihin hakee opiskelemaan peruskoulun jälkeen.
Jos jonkun aineen arvosana on vaikkapa vain 7, on pohdittava, kannattaako lukioon edes pyrkiä. Jos parin viimeisen vuoden aikana, on tuossaaineessa selvitynyt vain seiskan arvoisesti.
Miten silloin selviää rankemmassa opiskelussa, kuten vaikka lukion matematiikassa?
Arvosanoilla on merkitystä päättötodistuksessa, jatko opiskelun kannalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Reaaliaineissa asia on vähän eri, koska jos esimerkiksi seiskalla on ollut maailmanuskonnot, kasilla kirkkohissa ja ysillä etiikka, niin ei sen etiikan kiitettävällä osaamisella voi kuitata kirkkohissan vitosta.
Eikä ysillä enää aleta missään antaa mahdollisuuksia lisänäyttöön seiskan tai kasin asioista.
Oppimisen tuki uudistuu syksyllä. Siinä on muuten linjana se, että poissaolot eivät oikeuta mihinkään tukitoimiin.
Poissaolot eivät myöskään oikeuta laskemaan numeroita tälläkään hetkellä. Poissaolot eivät saisi vaikuttaa ollenkaan arviointiin. Arviointi pitää peruskoulussa perustua tavoitteiden mukaiseen osaamisen, joka osoitetaan näytöillä.
Jos näytöt on nolla ja on pois suurimman osan lukuvuotta, on numero 4, koska opettaja ei voi keksiä numeroa omasta päästään.
Vierailija kirjoitti:
Tässä on kyllä outo ristiriita: samaan aikaan päättöarvioinnin kympin tavoitteet on vedetty opsissa sellaiseksi, että niitä ei pitäisi tulla koululle edes joka vuosi, saati joka aineessa. Ja samanaikaisesti isoissa kaupungeissa vaaditaan päälle ysin keskiarvo lukiopaikkaan halutussa lukiossa.
Jossakin välissä jokin menee toisella tavalla kuin on suunniteltu. Hesarin alkuvuoden juttu siitä, kuinka tutkimuksen mukaan valtaosa lapsista ei ansaitsisi kuudennella luokalla äidinkielestä arvosanaa 8, mutta silti saa vähintään sen, kertoo ehkä siitä että tavoitteet ja realiteetit ovat eriytyneet. Ehkä valtakunnalliset peruskoulun päättökokeet ainakin matematiikassa ja kielissä olisivat tarpeen.
Eihän tuokaan auttaisi! Kokeet pitäisi arvioida jossain lautakunnassa valtakunnallisesti (sensorien tavoin yo-kirjoituksissa) anonyymisti ja tiettyjen kriteerien mukaan eikä tähän ole koskaan rahaa Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiväthän kaikki ysien vanhemmat ole näin huolissaan lastensa numeroista, tai edes kovin tietoisia niistä? Eiväthän? Kertokaa nyt, että jollekin muullekin on aivan yllätys ja lisäksi yhdentekevää, tuleeko sieltä seiskaa vai ysiä?
Ei arvosana ole yhdentekevä. Kun pitää olla pohjaa, mihin hakee opiskelemaan peruskoulun jälkeen.Jos jonkun aineen arvosana on vaikkapa vain 7, on pohdittava, kannattaako lukioon edes pyrkiä. Jos parin viimeisen vuoden aikana, on tuossaaineessa selvitynyt vain seiskan arvoisesti.
Miten silloin selviää rankemmassa opiskelussa, kuten vaikka lukion matematiikassa?
Arvosanoilla on merkitystä päättötodistuksessa, jatko opiskelun kannalta.
Nauratti vähän tuo ajatus seiskasta esteenä lukioon pyrkimiselle. Niitä yksittäisiä seiskoja voi olla kenellä vain, etenkin murrosiässä kun voi kemiat kolista tiettyjen opettajien kanssa. Mulla oli yläkoulussa yksittäisiä seiskoja ja keskiarvo 9,5. Miehelläni oli myös ja keskiarvo 9,3. Loistavasti on pärjätty yliopistossakin.
Tietysti sitten jos jo yläkoulussa on tottunut tekemään kaikkensa joka aineen eteen, voi seiskat olla merkki siitä, että paukut loppuvat lukiossa. Mutta toivottavasti kukaan ei ole siinä tilanteessa, että rypistää kaiken irti koneesta tuossa iässä. Yleensä ottaen yläkoulun pitäisi mennä opiskelun suhteen vielä melko rennosti, koska siinä on monenlaisia kasvutehtäviä meneillään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin tässä sivukorvalla, kun oma lapsi tapasi pitkäaikaista kaveriaan ja muistelivat ysiluokkaa. Lapseni oli saanut maantiedosta päättötodistukseen ysin, koska "ethän sinä voi jokaisesta aineesta kymppiä saada, ja kun sait biologiastakin kuitenkin sen kympin" vähän sellaisella asenteella, että ei saa päästää edes hyvää oppilasta liian helpolla (vaikka olisi numeroiden ja muun koulumenestyksen valossa sen kympin ansainnut).
Opettajat ovat yksilöitä, mutta ainakin minun tuntemani yläkoulun opettajat pyöristävät päättöarvosanaa ylöspäin aina jos suinkin voivat. Ehkä opettaja oli jo pyöristänyt roimasti biologian arvosanaa, ja tuo kommentti viittasi siihen.
Ei ollut kyse siitä, vaan kummassakin aineessa olisi ansainnut sen kympin. Opettaja halusi
Muutenkin nykyään annetaan kymppejä aivan liian helposti. 1990-luvulla samoilla taidoilla olisi saanut arvosanaksi 8.
Onkohan tässä nyt kyseessä niin sanottu rikkinäinen puhelin? Vaikea uskoa, että kukaan opettaja haluaisi yläkoulun päästötodistuksessa aiheuttaa pettymystä. Tietenkin joskus pettymys voi olla suuri, jos oma osaaminen on eri kuin opettajan arvio osaamisesta.
Vilkaisin tuossa maantiedon perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereitä. Esimerkiksi arvosanaan 9 vaaditaan, että oppilas osaa suunnitella keinoja lähiympäristön vaalimiseen ja toteuttaa niistä jonkin, sekä arvioi kriittisesti seuraamiensa ajankohtaisten tapahtumien vaikutuksia omassa ympäristössä ja maailmassa.
Ja tämä oli siis arvosanaan 9. Kymppiin pitää tehdä jotain enemmän ja paremmin.