Lue keskustelun säännöt.
Ysiluokkalaisten vanhemmat, miten päättöarviointi määräytyy?
10.05.2025 |
Is plus, ysin kevätjuhlassa voi tulla ikävä yllätys, päättöarvosana onkin huonompi kuin todistus ennen.
Miten voi olla? Jos lapsella kurssimuotoisessa peruskoulussa esim. kaikkien kurssien keskiarvo ysi, niin voiko päättötodistuksesa komeilla kasi kyseisestä aineesta?
Jos näin on, menee meillä kyllä suunnitelmat uusiksi, kun ollaan jopa asuinpaikkaa mietitty tulevan lukion perusteella.
Kokemuksia? Tai tietoa opettajilta?
Kommentit (70)
Itse olen pohtinut että mihin ihmeeseen seiskan / kasin oppilaiden tulisi mennä toiselle asteelle? Varsinkin jos ei ole mitään hajua toiveammatista vielä tässä vaiheessa. Täällä meillä päin lähes joka lukioon on ollut useana vuonna kahdeksan pintaan keskiarvoraja ja tuntuu joka vuosi nousevan. Jotta lukuaineiden keskiarvo olisi edes esim 7,8 ei siinä kovin montaa seiskaa voi olla joukossa. Jos vertaa pari vuosikymmentä taakse päin, niin oli itsestään selvää että kasin seiskan oppilas menee lukioon. Joko lukiopaikkoja on nykyisin vähennetty rankasti tai sitten useissa kouluissa annetaan liian hyviä numeroita osaamiseen nähden. Varsinkin kun ikäluokat ovat nykyisin vielä pienempiä. Jotenkin en jaksa uskoa että nykyteinit olisivat niin paljon älykkäämpiä, että se nostaisi keskiarvoraja noin rajusti.
Kuulisin mielelläni selityksen tähän jos joku asiaa tunteva osaisi selittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuo on asia, jota kannattaa kysyä opettajilta eikä vanhemmilta.
Monelle on yllätys, että 7. ja 8. luokan arvostelut vaikuttavat. Sekin voi olla yllätys, että johonkin kouluun pääsyyn voi vaikuttaa ratkaisevasti joku 7. luokan "turhan " oppiaineet kuten kuvaamataidon numero.
lukuaineet huomioidaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eiväthän kaikki ysien vanhemmat ole näin huolissaan lastensa numeroista, tai edes kovin tietoisia niistä? Eiväthän? Kertokaa nyt, että jollekin muullekin on aivan yllätys ja lisäksi yhdentekevää, tuleeko sieltä seiskaa vai ysiä?
Miten ne numerot olisivat yllätyksiä? Kyllä meillä kerrottiin arvioinnista jo seiskaluokan vanhempainillassa. Wilmaan on tullut koenumerot ja todistusten numerot seiskalta ja kasilta. Numeroiden seiskan ja ysin ero on valtava. Omalle lapselle olisi ollut karhunpalvelus, jos olisin hyväksynyt lukuaineista ysiä huonompia numeroita. Kasikin olisi kertonut, että silloin ei nuori olisi seurannut oppitunneilla. Eli lahjakkaan vanhemmalle ei ole yhdentekevää tuleeko ysi voi seiska. Tietenkin, jos oppiminen olisi vaikeampaa, olisi seiskakin ollut ok. Halusin, että lapsi oppii myös opiskelutaitoja, eikä saa kaseja läksyjä tekemättä, kokeisiin luk
poika oli erittäin pettynyt kun sai ysin päättötodistukseen 9 matikasta. Se korjautui kyllä lukiossa ja komiasti, sai 1000 eurn stipendin Teknologiasäätiöltä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päättöarvosanat eivät määräydy minkään kurssien arvosanojen pohjalta tai keskiarvona mistään. Päättöarvioinnin kriteerit ovat olemassa arvosanoille 5, 7, 8 ja 9. Ne voi jokainen käydä lukemassa oph:n sivuilta.
Ainakin omassa koulussani on ohjeistus käydä lukuvuoden alussa oppilaiden kanssa läpi kriteerit.
Minä en ainakaan mieti yhtään, mitä oppilas on saanut äikästä arvosanaksi luokalla 7. Minä luen niitä kriteereitä. Onko oppilas onnistunut näyttämään minulle osaamista niissä? Äikässä siellä on hyvin erilaisia asioita, joista osaa on opeteltu ekalta luokalta asti.
Useimmiten oppilaat pitävät kriteereitä äikässä tiukkoina. Esimerkiksi "osallistuu keskusteluun" on arviointikriteerien kohdassa 5. Eli oppilas, joka ei osallistu, suorittaa siinä kohdassa nelosen tasolla.
Jokaisessa aineessa on omat kriteerinsä, eivätkä ne ole vält
kokeet, ei kai se tuntiaktiivisuus niin paljon paina
Vierailija kirjoitti:
Tuo "osallistuu keskusteluun" on epäreilua ujoja oppilaita kohtaan. Kovaäänisimmät ovat aina eniten äänessä kun ujo ei uskalla keskeyttää
Ei tarvitse keskeyttää. Nykykoulussakin saa puheenvuoron viittaamalla. Totta se on, että ujo/arka ei välttämättä uskalla osallistua, mutta silloin hän ei ansaitse myöskään niin hyvää arvosanaa osallistumisestaan. Ei siinä mitään epäreilua ole.
Itsehän surffailin kouluni läpi melko lailla hipihiljaa, ja arvosanat hipoivat kymppejä. Minusta olisi ollut ihan hyvä, jos koulussa olisi käsitelty myös osallistumisen merkitystä. Koska kyllähän elämässä pärjää paremmin, jos uskaltaa välillä avata suunsakin. Toki olettaen, että sitä myös opetetaan, harjoitellaan ja tuetaan, eikä pelkästään arvostella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen pohtinut että mihin ihmeeseen seiskan / kasin oppilaiden tulisi mennä toiselle asteelle? Varsinkin jos ei ole mitään hajua toiveammatista vielä tässä vaiheessa. Täällä meillä päin lähes joka lukioon on ollut useana vuonna kahdeksan pintaan keskiarvoraja ja tuntuu joka vuosi nousevan. Jotta lukuaineiden keskiarvo olisi edes esim 7,8 ei siinä kovin montaa seiskaa voi olla joukossa. Jos vertaa pari vuosikymmentä taakse päin, niin oli itsestään selvää että kasin seiskan oppilas menee lukioon. Joko lukiopaikkoja on nykyisin vähennetty rankasti tai sitten useissa kouluissa annetaan liian hyviä numeroita osaamiseen nähden. Varsinkin kun ikäluokat ovat nykyisin vielä pienempiä. Jotenkin en jaksa uskoa että nykyteinit olisivat niin paljon älykkäämpiä, että se nostaisi keskiarvoraja noin rajusti.
Kuulisin mielelläni selityksen tähän jos joku asiaa tunteva osaisi selittää.
Oma lapseni oli ihan varma, ettei halua ainakaan lukioon. Se oli tietysti ok, mutta ongelma tosiaan oli, ettei tiennyt mihin sitten. Mietittiin siis mistä olisi jotakin hyötyä muissa opinnoissa ja ihan elämässä yleensäkin, ennen kuin keksii mitä oikeasti haluaa. Kävi sitten hankkimassa oikein loistokkaat merkonomin paperit, jonka jälkeen olikin taas useampi ovi avoinna ja varsinainen alakin mietittynä. Nykyään pärjää oikein mainiosti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on epäreilua, että esim. terveystieto, jota on pari hassua kurssia, vaikuttaa yleislukioon haettaessa yhtä paljon kuin vaikka äidinkielen numero
Noh, se lukio sitten käydään paljolti äidinkielen osaamisella, joten ei äidinkielen eteen tehty työ hukkaan mene.
lukuaineet, lukuaineiden ka
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itse olen pohtinut että mihin ihmeeseen seiskan / kasin oppilaiden tulisi mennä toiselle asteelle? Varsinkin jos ei ole mitään hajua toiveammatista vielä tässä vaiheessa. Täällä meillä päin lähes joka lukioon on ollut useana vuonna kahdeksan pintaan keskiarvoraja ja tuntuu joka vuosi nousevan. Jotta lukuaineiden keskiarvo olisi edes esim 7,8 ei siinä kovin montaa seiskaa voi olla joukossa. Jos vertaa pari vuosikymmentä taakse päin, niin oli itsestään selvää että kasin seiskan oppilas menee lukioon. Joko lukiopaikkoja on nykyisin vähennetty rankasti tai sitten useissa kouluissa annetaan liian hyviä numeroita osaamiseen nähden. Varsinkin kun ikäluokat ovat nykyisin vielä pienempiä. Jotenkin en jaksa uskoa että nykyteinit olisivat niin paljon älykkäämpiä, että se nostaisi keskiarvoraja noin rajusti.
Kuulisin mielelläni selityksen tähän jos joku asiaa tunteva osaisi selittää.
joko lukioon tai ammattikouluun
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päättöarvosanat eivät määräydy minkään kurssien arvosanojen pohjalta tai keskiarvona mistään. Päättöarvioinnin kriteerit ovat olemassa arvosanoille 5, 7, 8 ja 9. Ne voi jokainen käydä lukemassa oph:n sivuilta.
Ainakin omassa koulussani on ohjeistus käydä lukuvuoden alussa oppilaiden kanssa läpi kriteerit.
Minä en ainakaan mieti yhtään, mitä oppilas on saanut äikästä arvosanaksi luokalla 7. Minä luen niitä kriteereitä. Onko oppilas onnistunut näyttämään minulle osaamista niissä? Äikässä siellä on hyvin erilaisia asioita, joista osaa on opeteltu ekalta luokalta asti.
Useimmiten oppilaat pitävät kriteereitä äikässä tiukkoina. Esimerkiksi "osallistuu keskusteluun" on arviointikriteerien kohdassa 5. Eli oppilas, joka ei osallistu, suorittaa siinä kohdassa nelosen tasolla.
Jokaisessa aineessa on omat kriteerinsä, eivätkä ne ole vält
kokeet luulis olevan numero 1, tarkistetaanko onko tehtävät tehty? tuntiosaaminen onko niin merkittävää
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Oma lapseni oli ihan varma, ettei halua ainakaan lukioon. Se oli tietysti ok, mutta ongelma tosiaan oli, ettei tiennyt mihin sitten. Mietittiin siis mistä olisi jotakin hyötyä muissa opinnoissa ja ihan elämässä yleensäkin, ennen kuin keksii mitä oikeasti haluaa. Kävi sitten hankkimassa oikein loistokkaat merkonomin paperit, jonka jälkeen olikin taas useampi ovi avoinna ja varsinainen alakin mietittynä. Nykyään pärjää oikein mainiosti."
No eipä siinä mitään ongelmaa olekaan, jos ei lukioon halua. Oma nuoreni heräsi vasta nyt keväällä opiskelun makuun, todistukset on yläkoulussa seiskaa, kahdeksaa ollut, mutta nyt keväällä on kokeista tullut ysejä ja muutama kymppi. Mutta eihän se riitä millään, kun esim historia (jota ei enää ysillä ole ollut) ja terveystieto on seiskoja ja on siellä muitakin seiskoja. Yli puolet lukuaineista oli joulutodistuksessa kaseja, mutta keskiarvo ei voi nousta kasiin. Päätä kuitenkin olisi lukioon, mutta keskiarvon takia todennäköisesti ei pääse. Laittoi kyllä yhteishaussa viimeiseksi vaihtoehdoksi tuva-koulutuksen, siellä on mahdollista nostaa arvosanoja ja jopa suorittaa lukion kursseja. Mutta siis ihmettelen edelleen, että miten nykyisin keskiarvorajat ovat voineet nousta niin korkeiksi? Joko paikkoja on suhteessa ikäluokkiin runsaasti vähennetty tai sitten useissa kouluissa annetaan oppilaille liian hyviä arvosanoja.
Vierailija kirjoitti:
"Ysiluokan todistus on eri asia kuin päättötodistus. Ysiluokan osaamista voi kuvastaa arvosana 4, mutta päättötodistuksessa pitää ottaa myös aiemmat lukuvuodet huomioon.
Sitä paitsi ei sitä niin vain luokalle jätetä. Ensin on ehtolaiskuulustelu, ja vaikka siinäkin tulisi hylätty, voi silti pyytää erotodistuksen. Siinä sitten on jostain oppiaineesta nelonen, ei se ole sen kummempaa."
Tästä ei pidä paikkaansa mikään.
Ysiluokan lopuksi tulee ysiluokan todistus ja se on myös päättötodistus. Vuosia sitten palattiin lukuvuosiarviointiin eli ei esimerkiksi anneta keväästä omaa arvosanaa vaan keväällä annettavassa todistuksessa on koko vuosi ja ysiluokalla se on päättötodistus.
Jos oppilas päättää olla suorittamatta ehtoja tai ei pysty siihen, hän ei pääse ysiltä eikä saa päättötodistusta. Hän ei myöskään voi saada erotodistusta, koska nykyään oppivelvollisuu
Ei se nyt ihan noinkaan ole, että ysiluokalla lukuvuosiarviointi olisi sama kuin päättöarviointi. On esim oppiaineita, joita opiskellaan vaan puolivuosittain, kuten kemia, fysiikka, maantieto jne. ja niistä tulee numero ysiluokan osuudesta, eikä se ole sama kuin päättöarvio, mikä taas koostuu koko yläkouluajan arvosanoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Ei se nyt ihan noinkaan ole, että ysiluokalla lukuvuosiarviointi olisi sama kuin päättöarviointi. On esim oppiaineita, joita opiskellaan vaan puolivuosittain, kuten kemia, fysiikka, maantieto jne. ja niistä tulee numero ysiluokan osuudesta, eikä se ole sama kuin päättöarvio, mikä taas koostuu koko yläkouluajan arvosanoista."
Eikä noinkaan. Kun oppiaine päättyy seiskalla (esim. kuvis), kahdeksannella (esim. hissa) tai yhdeksännellä jouluna (esim. kemia) tuon viimeisen numeron pitää olla päättöarvosana ja se siirtyy sellaisenaan päättötodistukseen.
Pitkillä valinnaisilla voi korottaa seiskalla loppuvia taito- ja taideaineita. Jos pitkää valinnaista ei valitse, jää tuo seiskalla saatu numero suoraan päättötodistukseen.
Vierailija kirjoitti:
Joku Hämeenkyröläinen äiti itkee iltalehdessä ettei ole varaa mennä lapsensa 9-luokan päättäjäisiin, vanhemmilta 15e maksu koristeluiden ja tarjoilujen vuoksi. 15e ? varmaan on sen verran rahaa! Useat 9-luokkalaiset ajelee kalliilla mopoautoilla ja mönkijöillä, tekee perheen kanssa ulkomaanmatkoja, on kesämökit ja golfosakkeet. Miten joku voi olla niin köyhä ettei ole 15e osallistua lapsensa juhlaan.
Kuitenkin löytyi tietoliikenne ja laitteet että aiheesta pääsi marisemaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuuntelin tässä sivukorvalla, kun oma lapsi tapasi pitkäaikaista kaveriaan ja muistelivat ysiluokkaa. Lapseni oli saanut maantiedosta päättötodistukseen ysin, koska "ethän sinä voi jokaisesta aineesta kymppiä saada, ja kun sait biologiastakin kuitenkin sen kympin" vähän sellaisella asenteella, että ei saa päästää edes hyvää oppilasta liian helpolla (vaikka olisi numeroiden ja muun koulumenestyksen valossa sen kympin ansainnut).
Vierailija kirjoitti:
Joku Hämeenkyröläinen äiti itkee iltalehdessä ettei ole varaa mennä lapsensa 9-luokan päättäjäisiin, vanhemmilta 15e maksu koristeluiden ja tarjoilujen vuoksi. 15e ? varmaan on sen verran rahaa! Useat 9-luokkalaiset ajelee kalliilla mopoautoilla ja mönkijöillä, tekee perheen kanssa ulkomaanmatkoja, on kesämökit ja golfosakkeet. Miten joku voi olla niin köyhä ettei ole 15e osallistua lapsensa juhlaan.
15 eurolla saa sentään hyvän 3 ruokalajin lounaan. Tuolla rahalla on melko hulppeat koristelut ja tarjolla muutakin kuin kylmää kahvia ja keksiä.
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin tässä sivukorvalla, kun oma lapsi tapasi pitkäaikaista kaveriaan ja muistelivat ysiluokkaa. Lapseni oli saanut maantiedosta päättötodistukseen ysin, koska "ethän sinä voi jokaisesta aineesta kymppiä saada, ja kun sait biologiastakin kuitenkin sen kympin" vähän sellaisella asenteella, että ei saa päästää edes hyvää oppilasta liian helpolla (vaikka olisi numeroiden ja muun koulumenestyksen valossa sen kympin ansainnut).
Opettajat ovat yksilöitä, mutta ainakin minun tuntemani yläkoulun opettajat pyöristävät päättöarvosanaa ylöspäin aina jos suinkin voivat. Ehkä opettaja oli jo pyöristänyt roimasti biologian arvosanaa, ja tuo kommentti viittasi siihen.
En eilen ehtinyt kommentoida, mutta jos tavoitteena on, että suurin osa nuorista suorittaa korkeakoulututkinnon, niin miten keskiarvo vaatimuksen nousu ainakin suurimmissa kaupungeissa on suhteessa tähän? Tosiaan, mitä ne kasin-seiskan oppilaat tekee nykyisin?
Päättöarvioinnin kriteerit ovat esimerkiksi biologiassa sellaiset, ettei kymppejä tule enää edes joka vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuuntelin tässä sivukorvalla, kun oma lapsi tapasi pitkäaikaista kaveriaan ja muistelivat ysiluokkaa. Lapseni oli saanut maantiedosta päättötodistukseen ysin, koska "ethän sinä voi jokaisesta aineesta kymppiä saada, ja kun sait biologiastakin kuitenkin sen kympin" vähän sellaisella asenteella, että ei saa päästää edes hyvää oppilasta liian helpolla (vaikka olisi numeroiden ja muun koulumenestyksen valossa sen kympin ansainnut).
Opettajat ovat yksilöitä, mutta ainakin minun tuntemani yläkoulun opettajat pyöristävät päättöarvosanaa ylöspäin aina jos suinkin voivat. Ehkä opettaja oli jo pyöristänyt roimasti biologian arvosanaa, ja tuo kommentti viittasi siihen.
Ei ollut kyse siitä, vaan kummassakin aineessa olisi ansainnut sen kympin. Opettaja halusi vain "että pitää joskus edes kokea jotain pettymyksiä". Ja jos olisi ollut tuollainen peruste, niin eikö se olisi pitänyt just se bilsan numero jättää yksiksi eikä keinotekoisesti maantietoa).
Pääsi se lapseni silti haluamaansa lukioon.
Tuo "osallistuu keskusteluun" on epäreilua ujoja oppilaita kohtaan. Kovaäänisimmät ovat aina eniten äänessä kun ujo ei uskalla keskeyttää