Miehen kanssa erimielisyys, kun en jaksanut nähdä meidän hotellireissulla hänen kavereita extemporesti
Menimme mieheni kanssa hotellireissulle vieraaseen kaupunkiin. Tarkoitus oli viettää siis kahdenkeskinen reissu yhdessä.
Kesken reissun mies sitten halusikin, että mennään hänen ystävänsä ja tyttöystävän kanssa vielä iltaterassille. Tästä ei oltu puhuttu mitään, meillä oli muutenkin ohjelmaa kahdestaan jo riittävästi ja ainakin itse olin jo ihan valmis nukkumaan ohjelmarikkaan päivän jälkeen.
Olen jonkin verran miehen kavereita nähnyt, ihan mukavia sinänsä kaikki. Kuitenkin kerran, kun vietettiin tämän kyseisen pariskunnan kanssa yhteinen peli-ilta, huomasin, että jään ihan alakynteen heidän kanssaan. He olivat kertakaikkiaan niin puheliaita, nauravaisia, heillä oli keskenään niin paljon insideläppää ja lääppimistä ja tunsin itseni ulkopuoliseksi, lisäksi juttelivat paljon englannin kielisiä sanoja/fraaseja ja nainen antoi ymmärtää, että on akateeminen ja fiksu ihminen. On varmasti, en sitä epäile, mutta kuitenkin sain tuntemaan heidän kanssa olon huonoksi ja vei kaikki energian akkuni. Sen illan jälkeen jäi jollain lailla paha mieli koko illasta, vaikka yritin olla kohtelias ja itse jutella ja hymyillä ja nauraa mukana. En sanonut miehelleni tietenkään mitään, koska tämä mies on mieheni paras ystävä.
No, asiaan. Kun oltiin mieheni kanssa kyseisellä hotellireissulla, mies extempore ehdotti, että nyt, kun ollaan tässä kaupungissa, niin mehän voitaisi nähdä vielä näitä ihmisiä, kun he täällä kuitenkin asuvat. Sanoin, että itse olen ainakin niin väsynyt, etten jaksa. Olisihan mies voinut mennä vaikka yksin katsomaan heitä.
Tämä on näköjään jäänyt kalvamaan miestäni, kun olin sanonut, etten jaksa nähdä heitä. Mies tuumasi nyt lähipäivinä, että on hieman harmissaan, kun en ollut jaksanut nähdä heitä, koska näkee tätä ihmistä niin harvoin. Totta sekin, mutta esim. pelailevat kuitenkin useita kertoja viikossa koneella kimpassa ja juttelevat useita tunteja joka viikko.
Itse olen todella introvertti muutenkin ja kyllä varmasti tiedätte, että jotkut ihmiset vievät enemmän virtaasi kuin toiset. Ja vaikka olisin itse hotellireissulla, en jaksaisi nähdä edes omaa perhettä tai parhaita ystäviä, vaikka olisivat viereisessä hotellissa. Tai en ainakaan mieluusti.
Tottakai jos sopisi erikseen sellaisen hotelli reissun tai minkä tahansa reissun, missä nähdään kavereita ja näin, niin sitten tottakai nähtäisiin niitä kavereita, niinkuin sovittu.
Itse ainakin vaalin kaverisuhteita ja näen kaikkia säännöllisesti, nykyaikana kun pitää usein aina sopia päivät, muuten jää.
Noniin, mitä olette mieltä tästä mieheni ja minun eripurasta? Olisiko minun pitänyt joustaa, miksei mies mennyt yksin katsomaan niitä kavereita?
Kommentit (51)
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on kyllä omituisia ongelmia nykyään. Olisit antanut miehesi mennä tapaamaan ystäviään. Kaltaisesi ankeuttajan sopii viettää aikaa yksin eikä apeuttaa muidenkin elämää.
Millä perusteella ap ankeuttaja?! Tavatessa ystävällinen noillekin ihmisille!
Vierailija kirjoitti:
En minäkään sinuna olisi lähtenyt ko. pariskunnan kanssa iltaa viettämään. Miehesi on kai aikuinen ihminen, joten ihan oma syynsä, jollei pysty näkemään kavereitaan ilman "esiliinaa".
Omalla puolisollani on paljon kavereita, jotka ovat ajalta ennen kuin aloimme seurustella ja joukossa on sellaisia, joihin yhteydenpito on vähentynyt, koska minua ei kiinnosta olla heidän kanssaan tekemisissä. Puoliso tietää hyvin, ettei minulla oke mitään sitä vastaan, että hän näkee kavereitaan niin paljon kuin haluaa. En todellakaan rajoita, mutten myöskään pakota itseäni olemaan tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa minulla ei ole mitään yhteistä tai ei vain kemiat natsaa. Puolison kaverien kumppaneissa on useampi tällainen, eli vaikka niiden kaverien kanssa viihtyisinkin ihan hyvin, heidän puolisoidensa kanssa minulla ei ole mitään puhuttavaa. Toimeen tulen kyllä kaikkien kanssa, kun on pakko, heissä ei ole mitään vikaa, i
Ja miksi naisen pitäisi ystävystyä naisen kanssa ja miehen miehen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Hotellilomalla kuuluu harrastaa kuumaa seksiä, eikä lähteä jonnekin tapaamaan kavereita. Olisin todella loukkaantunut, jos mies edes ehdottaisi jotain kaveritapaamista
Ap halusi nukkumaan, ei seksiä harrastamaan.
Kuulostaa siltä, että sinulla on pahimmanlaatuinen itsetunto-ongelma, jos vierastat noita kavereita siksi, että he vaikuttavat sosiaalisilta ja älykkäiltä. Koetko jotain huonommuutta heidän seurassaan? Toiseksi, yliajattelet tätä asiaa. Meni jo.
Kerro miehellesi, miten koet ulkopuolisuutta siinä porukassa ja että se vie sinulta voimia.
Tuo huonommuuden tai ulkopuolisuuden tunne on kyllä tuttua. Puhuit tuossa noiden miehen kavereiden akateemisuudesta niin tuli mieleen, että onko sulla pahemminkin jotain epävarmuutta sun koulutukseen liittyen tai koetko siitä jotain häpeää? Siinä voi tulla helposti sellainen vieras olo, että ne toiset on vähän "hienompia"
Onneksi minulla ei ole kavereita joita pitäisi nähdä joten ei tule tuollaista kinaa koskaan.
Ymmärrän teitä molempia, mutta samastun enemmän mieheesi, koska olen samanlainen ex-tempore ihminen, joka tykkää nähdä kavereitaan. Ap taas on samanlainen kuin introvertti vaimoni. Aloituksen kaltaisia harmituksia on meidänkin parisuhteessamme ollut.
Sanoisin, että kerro miehellesi, miten koet tämän "ystäväpariskunnan" seuran. Voi olla, ettei mies oikein ymmärrä kokemustasi, mutta hänen on hyvä tietää.
Miettiessäni, mikä omassa suht pitkässä avioliitossa on ollut "lopputulos" tämän asian suhteen, niin... ehkä kuljemme vähemmän pariskuntana, kuin alun perin ajattelin, että pariskunnan "pitää" kulkea. Toisaalta olemme hyväksyneet toistemme persoonalliset eroavaisuudet ja erilaiset sosiaaliset tarpeet.
M40+
Oletpas sinä ajatustenlukija, kun tiedät, mitä ap:n mies ajattelee ja mitä ap aikoo tai ei aio. "Hän myös ajattelee". Voi sentään. Esittäisitkö mieluummin pointtisi niin, että "saattaakohan hän ajatella, että".