Miehen kanssa erimielisyys, kun en jaksanut nähdä meidän hotellireissulla hänen kavereita extemporesti
Menimme mieheni kanssa hotellireissulle vieraaseen kaupunkiin. Tarkoitus oli viettää siis kahdenkeskinen reissu yhdessä.
Kesken reissun mies sitten halusikin, että mennään hänen ystävänsä ja tyttöystävän kanssa vielä iltaterassille. Tästä ei oltu puhuttu mitään, meillä oli muutenkin ohjelmaa kahdestaan jo riittävästi ja ainakin itse olin jo ihan valmis nukkumaan ohjelmarikkaan päivän jälkeen.
Olen jonkin verran miehen kavereita nähnyt, ihan mukavia sinänsä kaikki. Kuitenkin kerran, kun vietettiin tämän kyseisen pariskunnan kanssa yhteinen peli-ilta, huomasin, että jään ihan alakynteen heidän kanssaan. He olivat kertakaikkiaan niin puheliaita, nauravaisia, heillä oli keskenään niin paljon insideläppää ja lääppimistä ja tunsin itseni ulkopuoliseksi, lisäksi juttelivat paljon englannin kielisiä sanoja/fraaseja ja nainen antoi ymmärtää, että on akateeminen ja fiksu ihminen. On varmasti, en sitä epäile, mutta kuitenkin sain tuntemaan heidän kanssa olon huonoksi ja vei kaikki energian akkuni. Sen illan jälkeen jäi jollain lailla paha mieli koko illasta, vaikka yritin olla kohtelias ja itse jutella ja hymyillä ja nauraa mukana. En sanonut miehelleni tietenkään mitään, koska tämä mies on mieheni paras ystävä.
No, asiaan. Kun oltiin mieheni kanssa kyseisellä hotellireissulla, mies extempore ehdotti, että nyt, kun ollaan tässä kaupungissa, niin mehän voitaisi nähdä vielä näitä ihmisiä, kun he täällä kuitenkin asuvat. Sanoin, että itse olen ainakin niin väsynyt, etten jaksa. Olisihan mies voinut mennä vaikka yksin katsomaan heitä.
Tämä on näköjään jäänyt kalvamaan miestäni, kun olin sanonut, etten jaksa nähdä heitä. Mies tuumasi nyt lähipäivinä, että on hieman harmissaan, kun en ollut jaksanut nähdä heitä, koska näkee tätä ihmistä niin harvoin. Totta sekin, mutta esim. pelailevat kuitenkin useita kertoja viikossa koneella kimpassa ja juttelevat useita tunteja joka viikko.
Itse olen todella introvertti muutenkin ja kyllä varmasti tiedätte, että jotkut ihmiset vievät enemmän virtaasi kuin toiset. Ja vaikka olisin itse hotellireissulla, en jaksaisi nähdä edes omaa perhettä tai parhaita ystäviä, vaikka olisivat viereisessä hotellissa. Tai en ainakaan mieluusti.
Tottakai jos sopisi erikseen sellaisen hotelli reissun tai minkä tahansa reissun, missä nähdään kavereita ja näin, niin sitten tottakai nähtäisiin niitä kavereita, niinkuin sovittu.
Itse ainakin vaalin kaverisuhteita ja näen kaikkia säännöllisesti, nykyaikana kun pitää usein aina sopia päivät, muuten jää.
Noniin, mitä olette mieltä tästä mieheni ja minun eripurasta? Olisiko minun pitänyt joustaa, miksei mies mennyt yksin katsomaan niitä kavereita?
Kommentit (51)
Sinä olet enemmän oikeassa. Sanoit vaan, mitä et itse jaksa tehdä nyt. Et kieltänyt tai estänyt miehen menoja. Mies jos nyt harmissaan, niin voi syyttää ihan itseään vaan. Turha vierittää ap:n syyksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä nyt vaan on ero oletko sanonut "En jaksa nyt nähdä heitä" vai "Olen aivan poikki, enkä jaksa enää lähteä ulos, mutta mene sinä ihmeessä". Kumpaako mahdoit käyttää oikeasti, sillä vaikutta siltä, että miehesi mielestä ensimmäistä fraasia ja itse puhut molemmista.
Ovatko miehet kumppaniensa tossun alla niin pahasti, etteivät uskalla päättää itse menemisistään? Riippumatta siitä, kumpaa ilmaisua ap käytti, mies olisi voinut todeta "selvä, menen sitten yksin tapaamaan ystävääni".
Pariskuntareisussa ex tempore mies kavereidensa kanssa ryyppäämään?
Vierailija kirjoitti:
Käsi ylös kaikki jotka yllättyi että nainen haluaa estää miestä näkemästä ystäviään?
Ainahan miehen ystävät on ongelma naiselle ettei naine halua olla niiden kanssa tekemisissä vaikka kuitenkin itse vaatii että miehen on aina tultava toimeen ja vietettävä aikaa naisen ystävien kanssa.
Naiset ei yksikertaisesti kykene olemaan tasa-arvoinen miestä kohtaan
Halusiko estää? Vai ei halunnut lähteä mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä nyt vaan on ero oletko sanonut "En jaksa nyt nähdä heitä" vai "Olen aivan poikki, enkä jaksa enää lähteä ulos, mutta mene sinä ihmeessä". Kumpaako mahdoit käyttää oikeasti, sillä vaikutta siltä, että miehesi mielestä ensimmäistä fraasia ja itse puhut molemmista.
Ovatko miehet kumppaniensa tossun alla niin pahasti, etteivät uskalla päättää itse menemisistään? Riippumatta siitä, kumpaa ilmaisua ap käytti, mies olisi voinut todeta "selvä, menen sitten yksin tapaamaan ystävääni".
Pariskuntareisussa ex tempore mies kavereidensa kanssa ryyppäämään?
Missä kohtaa tuossa puhuttiin ryyppäämisestä?
Minulle ainakin olisi täysin ok vastaavassa tilanteessa, että mies menisi tapaamaan ystäväänsä. Mutta meillä onkin kahden aikuisen tasa-arvoinen parisuhde, ei äiti-poikasuhde tai pirttihirmu-kynnysmattosuhde.
Minusta ihan kohteliasta olla häipymättä omille teilleen yhteisen reissun aikana, mutta kai nyt asiasta voi kysyä, jos itse haluaa mennä ja toinen on väsynyt päivästä jo? Monilla miehellä tuntuu olevan vaikeuksia ihan vaan puhua, tehdään joku oletus omasta päästä ja sitten elellään sen mukaan mieli mustana.
Jos olisin menossa puolison kanssa hotellilomalle kaupunkiin, jossa asuu ystäviäni, olisin jo etukäteen tiedustellut, että vedetäänkö ihan vaan parisuhdeaikana (varsinkin, jos on ohjelmaa tiedossa) vai voitaisiinko käydä drinkeillä näiden tuttujen kanssa yhtenä iltana. Ja asiasta sovitaan. Näin vältytään ikäviltä tilanteilta, niin vaikeaa sen leukaluukun avaaminen ei voi olla.
Tietenkin kuulija käsittelee "en halua nähdä kavereitasi" ja "tämå tuli vähän yllättäen ja olen todella väsynyt, joten en millään jaksaisi tänään enää lähteä ulos, vaikka kiva olisi nähdä" -vastaukset.
Itse en olisi lähtenyt, jos en olisi jaksanut ja puoliso saisi tyytyä siihen, jos ylläritreffit järjestää. Jos itse olisin lennosta sopinut treffit, koska mitään romanttista iltaa ei ole suunnitelmissa, niin en suuttuisi, jos puoliso ei jaksaisi tulla mukaan. Etukäteen suunnitellut treffit on eri juttu.
Ylsi ratkaisu tilanteeseen voisi olla, että ap sanoo puolisolleen, että olen pahoillani, että sinulle jäi paha mieli tilanteesta, mutta olin todella väsynyt, enkä ollenkaan varautunut lähtemään ulos. Tulevaisuudessa olisi hyvä sopia etukäteen treffit, niin päivän ohjelma voidaan miettiä sen mukaan, että jaksaa vielä drinkeille lähteä.
Vierailija kirjoitti:
En minäkään sinuna olisi lähtenyt ko. pariskunnan kanssa iltaa viettämään. Miehesi on kai aikuinen ihminen, joten ihan oma syynsä, jollei pysty näkemään kavereitaan ilman "esiliinaa".
Omalla puolisollani on paljon kavereita, jotka ovat ajalta ennen kuin aloimme seurustella ja joukossa on sellaisia, joihin yhteydenpito on vähentynyt, koska minua ei kiinnosta olla heidän kanssaan tekemisissä. Puoliso tietää hyvin, ettei minulla oke mitään sitä vastaan, että hän näkee kavereitaan niin paljon kuin haluaa. En todellakaan rajoita, mutten myöskään pakota itseäni olemaan tekemisissä sellaisten ihmisten kanssa, joiden kanssa minulla ei ole mitään yhteistä tai ei vain kemiat natsaa. Puolison kaverien kumppaneissa on useampi tällainen, eli vaikka niiden kaverien kanssa viihtyisinkin ihan hyvin, heidän puolisoidensa kanssa minulla ei ole mitään puhuttavaa. Toimeen tulen kyllä kaikkien kanssa, kun on pakko, heissä ei ole mitään vikaa, i
Kaveripariskunta tai kaveriperhe on outo käsite. Noissa porukoissa on usein vain ne kaksi ystävää, muiden pitää roikuskella mukana. Pahimmillaan kaverusten puolisoilla ei ole mitään yhteistä ja kaverukset menevät keskenään saunomaan, kalaan, pelaamaan jne... jättävät nämä yhteensopimattomat sitten keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä nyt vaan on ero oletko sanonut "En jaksa nyt nähdä heitä" vai "Olen aivan poikki, enkä jaksa enää lähteä ulos, mutta mene sinä ihmeessä". Kumpaako mahdoit käyttää oikeasti, sillä vaikutta siltä, että miehesi mielestä ensimmäistä fraasia ja itse puhut molemmista.
Ovatko miehet kumppaniensa tossun alla niin pahasti, etteivät uskalla päättää itse menemisistään? Riippumatta siitä, kumpaa ilmaisua ap käytti, mies olisi voinut todeta "selvä, menen sitten yksin tapaamaan ystävääni".
No tuossa on semmoinen jekku, että jos ollaan sovittu yhteinen romanttinen hotelliviikonloppu niin on se ehkä vähän kylmää lähteä omin päin tapaamaan omia kavereitaan. Kysymättä toiselta siis.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siinä nyt vaan on ero oletko sanonut "En jaksa nyt nähdä heitä" vai "Olen aivan poikki, enkä jaksa enää lähteä ulos, mutta mene sinä ihmeessä". Kumpaako mahdoit käyttää oikeasti, sillä vaikutta siltä, että miehesi mielestä ensimmäistä fraasia ja itse puhut molemmista.
Ovatko miehet kumppaniensa tossun alla niin pahasti, etteivät uskalla päättää itse menemisistään? Riippumatta siitä, kumpaa ilmaisua ap käytti, mies olisi voinut todeta "selvä, menen sitten yksin tapaamaan ystävääni".
Pariskuntareisussa ex tempore mies kavereidensa kanssa ryyppäämään?
Missä kohtaa tuossa puhuttiin ryyppäämisestä?
Minulle ainakin olisi täysin ok vastaavassa tilanteessa, että mies menisi tapaamaan ystävää
Krapulainen yön valvonut mies ei sitten jaksa enää lähteä mihinkään seuraavana päivänä?
No jos ollaan pariskuntareissulla, niin on se minusta vähän hölmöä, jos mies haluaa juosta omilla menoillaan. Eikö niitä kaverisuhteita voisi hoitaa "omalla ajalla"? Pariskuntareissuja on pari vuodessa todennäköisesti. Olisi siinä loppuvuosi aikaa nähdä niitä kavereita.
Vierailija kirjoitti:
Jos olisin menossa puolison kanssa hotellilomalle kaupunkiin, jossa asuu ystäviäni, olisin jo etukäteen tiedustellut, että vedetäänkö ihan vaan parisuhdeaikana (varsinkin, jos on ohjelmaa tiedossa) vai voitaisiinko käydä drinkeillä näiden tuttujen kanssa yhtenä iltana. Ja asiasta sovitaan. Näin vältytään ikäviltä tilanteilta, niin vaikeaa sen leukaluukun avaaminen ei voi olla.
Tietenkin kuulija käsittelee "en halua nähdä kavereitasi" ja "tämå tuli vähän yllättäen ja olen todella väsynyt, joten en millään jaksaisi tänään enää lähteä ulos, vaikka kiva olisi nähdä" -vastaukset.
Itse en olisi lähtenyt, jos en olisi jaksanut ja puoliso saisi tyytyä siihen, jos ylläritreffit järjestää. Jos itse olisin lennosta sopinut treffit, koska mitään romanttista iltaa ei ole suunnitelmissa, niin en suuttuisi, jos puoliso ei jaksaisi tulla mukaan. Etukäteen suunnitellut treffit on eri juttu.
Ylsi ratkaisu tilant
Ap:lla tuskin pahoiteltavaa. Kannattaisi kysyä mieheltä tästä "extemporesta". On epäuskottavaa. Miehen paras kaveri, jonka kanssa mies juttelee tunteja viikossa. Eiköhän tapaaminen ollut jo valmiiksi miesten kesken sovittu. Siitä ei vain infottu Ap:lle etukäteen. Mies kyllä tietää kumppaninsa introvertiksi. Etukäteen kertominen olisi hieman kyseenalaistanut sitä, onko matka ensisijaisesti Ap.lle ja miehelle, vai hauskaa kaveri-illanviettoa varten suunniteltu/ajoitettu.
Itse introna ja etukäteen informoituna, olisin voinut ehdottaa, että menee sinne yksin, ja mennään sitten kahdestaan eri kerralla. Tai päinvastoin.
Kiitos kaikille kommentoijille! Tänään otan asian puheeksi mieheni kanssa.
On totta, että meillä ei kemiat oikein synkkaa tämän kyseisen ystäväpariskunnan kanssa. Tulen kuitenkin toimeen ja yritän kysellä heiltä kaikenlaista ja olla ystävällinen. Voin kuitenkin heitä nähdä, jos niin sovitaan ja päivä on kaikille tiedossa.
Minua ei haittaa, vaikka mies on ystäviensä kanssa yhtään ja mies pelaakin yleensä 3-5 iltana kavereittensa kanssa koneella. Mua ei haittaa, olen omissa touhuissa sen aikaa. Mies voisi mielestäni enemmänkin nähdä ystäviään.
Kuitenkin meillä oli sellainen yhteinen reissu. En olisi jaksanut nähdä ylimääräisiä ihmisiä, vaikka oma äitini/parhaalle kaverilleni olisi ollut naapurihotellissa. Olisin vain luultavasti, että "aijaa, ai tekin ootte täällä, onpa kiva, nähdään vaikka X päivänä sitten kunnolla. Kivaa hotellilomaa!"
Mies tosiaan ole extempore ehdotti siellä reissussa, että "Nii kun Mikko ja Tiina on täällä asuu niin mentäskö niiden kanssa iltaterassille" Sanoin, että en mä kyllä jaksa, olen ihan poikki. On totta, että oisin voinut sanoa, että mee sinä vaan, jos haluat.
Mies sitten lähipäivinä otti puheeksi, että on harmissaan, kun hän niitä niin vähän näkee, että sen takia ois ollut kiva nähdä heitä silloin.
Itse ainakin, jos olisin mieheni, alkaisin sopimaan sitten yhteistä illanviettoa kaverinsa kanssa jos liian vähän näkevät mielestään. Ei siinä sen kummempaa.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille kommentoijille! Tänään otan asian puheeksi mieheni kanssa.
On totta, että meillä ei kemiat oikein synkkaa tämän kyseisen ystäväpariskunnan kanssa. Tulen kuitenkin toimeen ja yritän kysellä heiltä kaikenlaista ja olla ystävällinen. Voin kuitenkin heitä nähdä, jos niin sovitaan ja päivä on kaikille tiedossa.
Minua ei haittaa, vaikka mies on ystäviensä kanssa yhtään ja mies pelaakin yleensä 3-5 iltana kavereittensa kanssa koneella. Mua ei haittaa, olen omissa touhuissa sen aikaa. Mies voisi mielestäni enemmänkin nähdä ystäviään.
Kuitenkin meillä oli sellainen yhteinen reissu. En olisi jaksanut nähdä ylimääräisiä ihmisiä, vaikka oma äitini/parhaalle kaverilleni olisi ollut naapurihotellissa. Olisin vain luultavasti, että "aijaa, ai tekin ootte täällä, onpa kiva, nähdään vaikka X päivänä sitten kunnolla. Kivaa hotellilomaa!"
Mies tosiaan ole extempore ehdotti siellä reis
Olisin itsekin harmissani jos olisin miehesi. Hänellä menojalka vipatti ja sinä käperryit tutti suussa nukkumaan kuin pieni lapsi, kun niiiiiiin väsyttää.
Anteeksi kärjistetty ilmaisuni, mutta ekstroverttina iltaihmisenä en itsekään jaksa matkustaa introverttien illantorkkujen kanssa. Se on hemmetin tylsää puuhaa.
Onkohan miehellä ollut nuo kaverit mielessä jo hotelliloman suunnitteluvaiheessa tai muuten etukäteen, mutta ei vaan sanonut mitään? Kun eihän se yllätys kuitenkaan ollut, että samalla paikkakunnalla asuvat.
Vierailija kirjoitti:
No jos ollaan pariskuntareissulla, niin on se minusta vähän hölmöä, jos mies haluaa juosta omilla menoillaan. Eikö niitä kaverisuhteita voisi hoitaa "omalla ajalla"? Pariskuntareissuja on pari vuodessa todennäköisesti. Olisi siinä loppuvuosi aikaa nähdä niitä kavereita.
Olen samaa mieltä tämän kirjoittajan kanssa. Mulla on ollut vähän samaa ongelmaa mun parisuhteessa, tosin useammin se ongelma koskee enemmän jotain puolison sukulaisten juhlapäiviä tai muita kokoontumisia missä mun pitäisi olla väkisin mukana. Ymmärrän, että on hyvä välillä olla niissä mukana, mutta minut on suoraan sanottuna kasvatettu aika epäsosiaalisella tavalla ja olen erittäin introvertti luonteelta. Tämä aiheuttaa aika usein eripuraa, koska en omasta taustasta johtuen tavallaan aina "ymmärrä" tai osaa asettua toisen asemaan, että miksi pitäisi olla väkisin aina pönöttämässä jossakin vaikka oikeastaan haluaisin olla yksin kotona. Jos tämä suhde ajautuu eroon niin en varmaan enää halua seurustella. Se lienee vaan hyvä juttu kaikille, koska olen huomannut, että tämä on aika epäsuosittu mielipide ja mua pidetään epäkelpona. Ihmiset näkee sen jonain sosiaalisena velvollisuutena, että silloin kun seurustellaan niin on pakko olla siellä/täällä/tuolla toisen sukulaisten tai kavereiden luona.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos ollaan pariskuntareissulla, niin on se minusta vähän hölmöä, jos mies haluaa juosta omilla menoillaan. Eikö niitä kaverisuhteita voisi hoitaa "omalla ajalla"? Pariskuntareissuja on pari vuodessa todennäköisesti. Olisi siinä loppuvuosi aikaa nähdä niitä kavereita.
Olen samaa mieltä tämän kirjoittajan kanssa. Mulla on ollut vähän samaa ongelmaa mun parisuhteessa, tosin useammin se ongelma koskee enemmän jotain puolison sukulaisten juhlapäiviä tai muita kokoontumisia missä mun pitäisi olla väkisin mukana. Ymmärrän, että on hyvä välillä olla niissä mukana, mutta minut on suoraan sanottuna kasvatettu aika epäsosiaalisella tavalla ja olen erittäin introvertti luonteelta. Tämä aiheuttaa aika usein eripuraa, koska en omasta taustasta johtuen tavallaan aina "ymmärrä" tai osaa asettua toisen asemaan, että miksi pitäisi olla väkisin aina pönöttämässä jossakin vaikka
Ap tässä. Puhut totta, on hyvä joskus olla mukana jossain sukujutuissa, mutta ei aina tietenkään tarvitse. En itsekkään pahastu, jos vaikka siskoni/veljeni puolisot ei ole kaikissa kissanristiäisissä mukana, ymmärrän hyvin heitä. Eikä mieheni ole myöskään, enkä minä aina hänenkään suvun kissanristiäisissä.
Vierailija kirjoitti:
Ihme ongelma miehellä, jos kerta useita tunteja viikossa juttelee kaverinsa kanssa.
Meidän parisuhteessa mä saan nähdä kavereita ehkä max yhden viikonlopun vuodessa. Kaikki muu aika on "parisuhde aikaa, etkä kerkeä huomioimaan muita".
M44
Noinhan sen kuuluukin mennä. Mies kun ryhtyy parisuhteeseen miehen pitää alkaa elämään vain naista varten unohtaen omat ystävänsä ja oman perheensä. Kyllä miesten pitää ymmärtää että.kun ryhtyy parisuhteeseen menettää oikeuden omaan aikaan ja omiin ihmissuhteisiin sekä miehen pitää hyväksyä roolinsa että elää vain naista varten.
Ei kai miehet oikeasti usko että teillä on oikeus omaan aikaan tai mikäänlaiseen itsenäisyyteen kun ryhdytte parisuhteeseen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käsi ylös kaikki jotka yllättyi että nainen haluaa estää miestä näkemästä ystäviään?
Ainahan miehen ystävät on ongelma naiselle ettei naine halua olla niiden kanssa tekemisissä vaikka kuitenkin itse vaatii että miehen on aina tultava toimeen ja vietettävä aikaa naisen ystävien kanssa.
Naiset ei yksikertaisesti kykene olemaan tasa-arvoinen miestä kohtaan
Halusiko estää? Vai ei halunnut lähteä mukaan?
Ei halunnut lähteä mukaan ja me kaikki tiedämme että jos mies olisi mennyt yksin niin olisi alkanut tulemaan viestejä kuinka mies ei rakasta kun noin törkeästi hylkäsi naisen yksin ja riita olisi varma. Kyllä sinä tiedät sen itsekin että jos nainen sanoo "en halua lähteä mukaan" se todellisuudessa tarkoittaa että en halua lähteä niin en halua että sinäkään lähdet
Hotellilomalla kuuluu harrastaa kuumaa seksiä, eikä lähteä jonnekin tapaamaan kavereita. Olisin todella loukkaantunut, jos mies edes ehdottaisi jotain kaveritapaamista
Ovatko miehet kumppaniensa tossun alla niin pahasti, etteivät uskalla päättää itse menemisistään? Riippumatta siitä, kumpaa ilmaisua ap käytti, mies olisi voinut todeta "selvä, menen sitten yksin tapaamaan ystävääni".