Lue keskustelun säännöt.
Miten uudelle seurustelukumppanille voi ilmoittaa kohteliaimmin, että en halua viettää kesälomaa samaan aikaan?
09.05.2025 |
Jostakin syystä tämä aiempi keskusteluni poistettiin, mutta se ei käsittääkseni mitään sääntöjä rikkonut, joten laitan uudelleen. Aiempaan keskusteluun tulleiden kommenttien perusteella laitan tämän aloituksen loppuun hiukan lisäinformaatiota;
Olen tapaillut uutta ihmistä puolen vuoden ajan ja meillä menee ihan mukavasti noin muuten, mutta meissä on se ero, että hän haluaisi viettää joka ikisen minuutin seurassani ja minä kaipaan omaakin aikaa ja tilaa.
Tänään hän tiedusteli minulta, että olenko jo saanut kesäloman ajankohdat lyötyä lukkoon ja jos, niin milloin minä aion lomailla. Hän haluaisi varata oman kesälomansa samaan ajankohtaan.
Minulla ei luonnollisesti ole mitään sitä vastaan, että vietämme aikaa kesälomalla yhdessä. Mutta meillä on hyvin poikkeavat ajatukset siitä millainen on mukava kesäloma. Esimerkiksi minulla on kesämökki, jossa ei ole juoksevaa vettä ja sähköä. Minä tykkään puuhastella siellä kesäisin. Tiedän, että tämä henkilö on vähän enemmän ns. modernien mukavuuksien perään ja hän todennäköisesti alkaisi vaatia kotiinlähtöä ensimmäisen mökkipäivän jälkeen. Lisäksi kesäisin minä tykkään herätä kukonlaulun aikaan (kello soittaa viiden maissa) ja hän tykkää nukkua pidempään ja valvoa myöhempään.
En haluaisi viettää koko kesälomaani hänen kanssaan, koska se käytännössä tarkoittaisi, etten pääse tekemään mitään mitä itse mielelläni tekisin. En myöskään voi pakottaa häntä omiin juttuihini tai aikatauluihini.
Helpoiten kaikenlaisilta konflikteilta välttyisi jos lomailisimme eri aikaan ja näin kumpikin saisi tehdä lomallaan mitä haluaa.
Miten tämän asian ilmaisisi toiselle niin, ettei hän loukkaannu?
- Olemme molemmat siinä iässä, että emme haaveile perheestä, avioliitosta tai edes yhdessä asumisesta. Hänellä on aiemmasta avioliitostaan useampi aikuinen lapsi. Minulla ei ole lapsia.
- Minä olen seurustellut ennen tätä suhdetta kerran. Suhde alkoi teini-iässä ja kesti pitkälle aikuisuuteen. Tässä suhteessa tällaisia kysymyksiä ei tarvinnut miettiä, koska meillä molemmilla oli omat harrastuksemme ja kesälomilla hän saattoi lähteä viikoksi Norjaan kalastamaan ja minä mökilleni. Tämän suhteen päätyttyä olen ollut useamman vuoden yksin, joten olen tottunut yksinäisyyteen.
- Minulla on hektinen työ, joten kaipaan vapaa-ajalla hiljaisuutta ja palautumista. Tuoreessa suhteessa toisen seura on tietysti mieluisaa, mutta koska en halua olla se kaikkein tylsin, haisevin ja veltoin versio itsestäni, niin en toki rentoudu samalla tavalla hänen seurassaan kuin yksin.
- Vietämme tällä hetkellä miltei kaiken vapaa-ajan yhdessä. Hän yöpyy luonani, lähtee aamulla luotani töihin ja tulee sitten illalla takaisin, kun olen palannut töistä. Jos olen sopinut jotakin menoa vaikka viikonlopulle, niin hän kyllä lähtee luotani kotiinsa siksi aikaa, mutta haluaa varmistella kauanko olen menossa ja palaa taas luokseni, kun kotiudun. Tämä on itselleni vähän kulttuurishokki, koska en ole tottunut aikatauluttamaan esimerkiksi ystävien näkemistä niin, että tietäisin etukäteen olenko menossa tunnin vai kaksi.
Kommentit (76)
Edelleen: te vaan olette liian erilaisia. Päästä mies jo nyt vapaaksi, äläkä roikuta häntä mukana vain niitä hetkiä varten, jotka sinulle sopii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sun nyt täytyy sopeutua uuteen tilanteeseen eli et voi vain napsia ns. rusinoita pullasta ja tehdä asioita juuri niin kuin sinä olet aikaisemmin tehnyt ja haluaisit tehdä nytkin. Parisuhde on kahden kauppa. Jollet sinä tee kompromisseja, niin sitten et tee ja ilmoitat tämän kumppanille. Kumppani tekee sitten omat päätelmänsä jatkon suhteen. Mitä vaikeaa tässä on ymmärtää?
Miten se on kompromissi jos sitten toisaalta mennään siihen toiseen ääripäähän eli tehdään niinkuin se toinen haluaa tehdä? Kompromissi voisi olla, että yhteistä kesälomaa vietetään vaikka puolet eli kaksi viikkoa neljästä viikosta.
Vierailija kirjoitti:
Sun nyt täytyy sopeutua uuteen tilanteeseen eli et voi vain napsia ns. rusinoita pullasta ja tehdä asioita juuri niin kuin sinä olet aikaisemmin tehnyt ja haluaisit tehdä nytkin. Parisuhde on kahden kauppa. Jollet sinä tee kompromisseja, niin sitten et tee ja ilmoitat tämän kumppanille. Kumppani tekee sitten omat päätelmänsä jatkon suhteen. Mitä vaikeaa tässä on ymmärtää?
Kompromisseja parisuhteessa on tehtävä, mutta se ei tarkoita, että pitäisi aina tehdä kaikki niin kuin toinen haluaa. Ei ole kompromissi, että ap luopuu omista toiveistaan kokonaan ja tekee kaiken niin kuin puoliso toivoo.
Kompromissi voisi olla se, että vietätte osan lomasta yhdessä ja osan erikseen. Mihin ikinä päädyttekään, niin keskustelkaa nyt ihmeessä ensin asiasta keskenänne.
Teidän eritahtisuutenne ei vaikuta hyvältä. Miksi olette yhdessä, ja kumman ehdoilla?
Mitä jos lopettaisit tapailun ja saisit olla ihan rauhassa yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehdota että "En halua viettää kesälomia samaan aikaan, joten nähdäänkö syksyllä?"
Varaat lomasi sinulle sopivaan aikaan mutta et kerro siitä hänelle. Aina voit sanoa että tilanne on auki, ja ennemmin tai myöhemmin hänen on varattava oma lomansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä lähtökohta suhteelle ei ole se, että joudut miettimään sanomisiasi sen pelossa että toinen suuttuu. Jos mielistelet jatkuvasti toisen vuoksi, et tule muuta kuin katkeraksi kun et pidä omia puoliasi etkä kuuntele omia tarpeitasi. Jos toinen loukkaantuu, niin sitten loukkaantuu.
Tuohon ei ole muuta vaihtoehtoa kuin rehellinen keskustelu. Jos on halua ja tahtoa, niin kumpikin ymmärtää toisen erilaisuuden tässä asiassa ja oikeuden omanlaiseen lomanviettoon ja ainahan on mahdollista tehdä joitain kompromisseja tasapuolisesti.
Asia selviää siis vain keskustelemalla ja sopimalla menettelytavoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tee ystävällisesti selväksi, että tarvitset ihan omaa aikaa, myös lomalla. Jos hän siitä suuttuu, niin sille ei sitten voi mitään. Et voi orjailla ketään, vaikka yrittäisit tulla vähän vastaankin jollain tavalla. Oman itsensä ydintä ei voi myydä kenenkään ihmisen takia.
Viisainta olisi puhua rehellisesti tuosta halustasi viettää omaa aikaa, lomilla ja arjessa.
Silloin voitta viettää lomatkin samaan aikaan ilman, että tarvitsee joka päivä nähdä. Saattaa hän aluksi vähän suutahtaa, jos on luonteeltaan kovin erilainen, mutta eiköhän aikuinen ihminen asian ymmärtäne kotvan mutusteltuaan.
Ei tuolla suhteella oikein muuten tulevaisuutta ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä sä haluat seurustella sellaisen ihmisen kanssa joka ei jaa edes suht samanlaista ajatusmaailmaa siitä kuinka paljon parisuhteessa vietetään yhteistä aikaa? Tuo on just yksi niistä asioista joissa pitää olla se kuuluisa sama taajuus.
Osa tahtoo parisuhteen jossa ollaan vapaa-ajat yhdessä liki 24 / 7 ja joku toinen taas sellaisen missä omaa aikaa on paljon. Kumpikaan ei ole toista parempi tai huonompi, mutta eihän tuollaisista lähtökohdista pidä alkaa mitään suhdetta virittelemään. Tuossa se aito kompromissiratkaisukin on vain sellainen, että kummallakaan ole kivaa.
Liian erilaisen kanssa ei suhteesta tule mitään. Eikä tietysti pidäkään tulla.
Aika tiiviisti olette yhdessä, jos kumppani viettää käytännössä kaiken vapaa-ajan luonasi. Toki alussa seurustelu on usein juuri tuollaista, ja rauhoittuu pidemmän päälle.
Lomien pitäminen kokonaan eri aikaan on vähän erikoinen toive - eikö lie kuitenkin kyse siitä, että et kykene kommunikoimaan toiselle siitä, kuinka paljon haluaisit viettää aikaa ihan yksinäsi? Veikkaan, että kumppanisi loukkaantuu syvästi jos ilmoitat vain haluavasi pitää lomat eri aikaan.
Omassa menneessä seurustelusuhteessa mies ei suuremmin kysellyt minulta lomien suhteen. Tai saattoi kysyä muodollisesti, mutta kuitenkin piti ne silloin, kun on tottunut pitämään. Niin tein sitten minäkin. Hän myöskin oli innokas mökkeilijä, eikä näyttänyt juurikaan surevan sitä, jos hänen loma-aikoinaan ei aikaa riittänyt mihinkään meidän yhteiseen tekemiseen (en ole koskaan edes toivonut, että kaikkea lomaa tai suurinta osaakaan vietettäisiin yhdessä). No, toki pidemmän päälle ymmärsin mitkä asiat hänen prioriteeteissaan olivat ensimmäisinä, ja minä en kuulunut niihin. Nyt olemme eronneet.
Eli jos kyse on siitä, että haluat viettää osan lomasta ihan rauhassa yksinäsi, niin sehän on normaalia. Mutta jos tuntuu siltä, että mieluiten olisi kokonaan yksin ja kumppanin "viihdytättäminen" tuntuu ajatuksenakin rasittavalta, niin luultavasti seurustelet väärän ihmisen kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää syödä sitä pullaakin eikä vain rusinoita!
Kesäloma ei ole ainut ongelma. Puutu tuohon roikkumiseen arjen asioissa. Sano, että et halua nähdä joka päivä vaan tarvitset tilaa. Olet antanut asioiden liukua tilanteeseen, johon et ole tyytyväinen.
Tuo uusi kumppani on sinulle vääränlainen ihminen ja sinä olet vääränlainen hänelle eikä tuollaista suhdetta kannata jatkaa yhtään pidempään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sun nyt täytyy sopeutua uuteen tilanteeseen eli et voi vain napsia ns. rusinoita pullasta ja tehdä asioita juuri niin kuin sinä olet aikaisemmin tehnyt ja haluaisit tehdä nytkin. Parisuhde on kahden kauppa. Jollet sinä tee kompromisseja, niin sitten et tee ja ilmoitat tämän kumppanille. Kumppani tekee sitten omat päätelmänsä jatkon suhteen. Mitä vaikeaa tässä on ymmärtää?
Miten se on kompromissi jos sitten toisaalta mennään siihen toiseen ääripäähän eli tehdään niinkuin se toinen haluaa tehdä? Kompromissi voisi olla, että yhteistä kesälomaa vietetään vaikka puolet eli kaksi viikkoa neljästä viikosta.
No mikä järki on tehdä sellaisessa asiassa kompromissi jossa kumpikin on sitten puolet lomastaan pahalla päällä ja joutuu viettämään sen itselleen epämiellyttävällä tavalla? Eihän kompromissin varaan voi laskea sellaisissa asioissa missä toinen on ääressä ja toinen laidassa vaan kompromisseja tehdään asioissa joissa ollaan jo muutenkin melko liki samaa mieltä ja sitten kumpikin joustaa vähän omasta kannastaan.
Kun näkemyserot, elämäntyylit ja odotukset parisuhteelta jne on noin kaukana toisistaan niin silloin pitää hyväksyä se, että ollaan kuitenkin liian erilaisia jotta parisuhdetta kannattaa jatkaa (tai edes alunpitäen yrittää) vaikka on toisessa paljon hyvääkin. Sitä ei vain ole riittävästi eikä se ole kummankaan syy.
Kuulostaa vaaralliselta, että kumppani haluaa tietää, milloin tulet tapaamasta ystäviäsi. Onko kyseessä toiseen kulttuuriin kuuluva henkilö? Nyt mieti, mitä seuraavaksi.
Suhde on tuore, joten tietenkin ainakin toinen osapuoli haluaa viettää aikaa yhdessä. Itse kipuilet vielä uuden suhteen kanssa ja kaipaat myös omaa aikaa, johon olet jo ehtinyt tottumaan. Loma on hyvä aika tutustua toiseen. Haluatko itse hyödyntää tämän mahdollisuuden vai oletko kallistumassa sille kannalle, että suhde tässä elämäntilanteessa ei sovikaan? Onko sinulla ylipäänsä romanttisia tunteita häntä kohtaan? Ei yhdessä kannata olla pelkästään sen takia, että menee mukavasti. Keskustelisin hänen kanssaan näistä sinun toiveistasi, mutta miettisin jo valmiiksi mihin kompromissiin olisin valmis. Esimerkiksi yhden viikon yhteinen loma kylpylässä, ulkomailla tms. mikä olisikaan se yhteinen mieltymys? Tai näkeminen muutaman viikon välein? Tai tulisiko hän jossain kohtaa hetkeksi tutustuman tähän "mökkipersoonaasi"? Ei ole reilua toista osapuolta roikottaa epävarmuudessa.
Sun nyt täytyy sopeutua uuteen tilanteeseen eli et voi vain napsia ns. rusinoita pullasta ja tehdä asioita juuri niin kuin sinä olet aikaisemmin tehnyt ja haluaisit tehdä nytkin. Parisuhde on kahden kauppa. Jollet sinä tee kompromisseja, niin sitten et tee ja ilmoitat tämän kumppanille. Kumppani tekee sitten omat päätelmänsä jatkon suhteen. Mitä vaikeaa tässä on ymmärtää?