Joku täällä oli oikeassa: 45-50 v koulutettu mies on maailman nirsoin deittailija
Eivät anna itsestään kerrassaan mitään ja kaikki - siis aivan kaikki - asiat tuntuvat olevan parisuhteen luomista tärkeämpiä.
Kommentit (165)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
52-vuotias mies (jo selkeästi ulkoisesti pappautunut) oli hankkinut lapset vasta nelikymppisenä. Oli vuoroviikkovanhempi ja lisäksi kuljetti lapsia harrastuksiin myös äitiviikolla. Lisänä urheiluharrastukset ja niihin liittyvät luottamustehtävät. Koskaan ei aikaa. No, päätin suhteen. Nyt kahden kuukauden päästä tuosta haluaa kuitenkin taas tavata. En taida jaksaa, kun ei hän tuosta varmastikaan tule muuttumaan.
48-v mies (ei vielä ulkoisesti ollenkaan pappautunut) oli hankkinut lapset jo alta kolmekymppisenä. Viikot yrittäjähommaa, reissuja ja kaiket illat jotain urheilua, kokouksia yms. Viikonloput myös yleensä ammuttu täyteen ja mulle aikaa aamuisin (heräs silloinkin joskus kuudelta) tai iltamyöhään.
Sitten kun oli loma tulossa, kävi ilmi että oli suunnitellut reissun - ei mun vaan parikymppisen poikansa kanssa reppu selässä jonnekin Norjan skutsiin. Se oli v
Voimaantuneen naisen painajainen. Päättää suhde ja toista osapuolta "ei näyttänyt pahemmin harmittavan".
Vierailija kirjoitti:
Kun olin etsimässä seksiseuraa joku pari v sitten niin järkyn moni hintelä, akateeminen "etsin sieluni puoliskoa, vakaata parisuhdetta jne"-runomies 42-65v lähestyi mua kieli pitkällä :D
Olin silloin tasan 30 enkä tosiaan lämpene millekään nörttimiehille missään ikäluokassa. Olin etsimässä salilla ja/tai erällä viihtyvää miestä pano -ja retki/treenikamuksi.
Noista mitäänsanomattomista mutta koulutetuista miehistä jäi mieleen käsittämätön ylimielisyys, harha omasta nuorekkuudesta ja joiltain vieläpä halveksunta minun kouluttamattomuuttani kohtaan (olen yrittäjä ja muuten tehnyt duunarihommia enkä tiedä miten tää vaikuttais panosuhteeseen muutenkaan, lol).
Mutta siis aloitukseen niin mielestäni kaikki saa kuitenkin olla nirsoja, tää oli vähän OT
Olettivat että olet alaluokkainen helppo pano. Ihan loogista.
Vierailija kirjoitti:
Jep tapasin tuon ikäisen tohtoriopiskelijan joka haukkui minut ensi töikseen lyttyyn vaikka tarjosin kahvit. Kaikki oli väärin. Nyt tykännyt musta taas tinderissä. Hei haloo.
mahdatteko itse keksiä näitä tarinoita?? en oikeen usko että joku tohtoriopiskelija käyttäytyy noin huonosti!? keksiikö naiset itse näitä että saa vaan kirjoitella
Vierailija kirjoitti:
Jaa pitääpä alkaa nirsoilemaan kun nyt oon kelpuuttanut kaikki naiset treffeille. En tosin ole vuosiin käynyt treffeillä kun ikäiseni naiset on vielä nirsompia kuin miehet.
kyllä se taitaa olla naiset ketkä osaa nirsoilun! ja kyllä osaakin. miehen ei ole helppo päästä treffeille, naisella on koko netti varaa valikoida ja etsiä kultakimpale
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jep tapasin tuon ikäisen tohtoriopiskelijan joka haukkui minut ensi töikseen lyttyyn vaikka tarjosin kahvit. Kaikki oli väärin. Nyt tykännyt musta taas tinderissä. Hei haloo.
mahdatteko itse keksiä näitä tarinoita?? en oikeen usko että joku tohtoriopiskelija käyttäytyy noin huonosti!? keksiikö naiset itse näitä että saa vaan kirjoitella
Itse koulutettuja deittailleena voin vahvistaa, että tohtoriopiskelijat ja tohtorit voivat olla melkoisia sammakkosuita ja tarkoituksellisen ilkeitä. No, onneksi mun ei tarvitse tapailla miehiä, joilla käytöstavat ei ole hallussa. Näillä tyypeillä on myös ollut todella outoja seksimieltymyksiä ja toinen ihminen näyttäytyy heille lähinnä välineenä niiden toteuttamiseen. Ehkä kannattaisi mennä sinne erikoissivustoille ihan suosiolla eikä häiriköidä normoja.
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö. Itsekin liikkuvien teinien vuoroviikkovanhempana, aktiivisesti liikuntaa harrastavana ja hyväpalkkaisessa työssä olevana 47-vuotiaana naisena en kaipaa mitään 24/7-kädestäpitelijää, vaan kaveria reissuille ja sänkyyn. Miehille tämä tuntuu olevan liian vähän ja aina päädytään tilanteeseen, jossa miesystävä alkaa höpisemään yhteenmuutosta.
Tää on kuin mun omasta kynästä, paitsi, että olen 46v mies. En todellakaan kaipaa arkeeni ketään, siinä on kaikki paremmin kuin hyvin, enkä todellakaan enää halua paluuta lapsiperhe-elämään. Nyt nuorin jo aikuinen tyttö kyllä asuu kanssani, mutta muuttamassa ens syksynä opiskelujen perään. Mutta kuitenkin kevyttä suhdetta kaipaisi. Nimenomaan reissu ja sänkyseuraa.
Ite 45 mies enkä todellakaan jaksa käydä deittailemassa. Kyse ei ole siitä etten pääsisi treffeille vaan siitä ettei kiinnosta. Mielummin ajelen prätkällä ja katselen veneitä yms.
Toki jos joskus ihastun vahvasti ja hän ihastuu minuun niin tilanne on eri. Siihen asti ei voisi parisuhteet vähempää kiinnostaa.
Oon siis viikko/viikko vanhempi ja lapsi huollettavana.
Voi vaikuttaa myös mitä kautta hankkii deittejä. En voi sanoa samaa omasta työpaikalta lähteneestä suhteesta.
Eiköhän eronneiden kannata pysyä itsekseen. Ei se parisuhde ennenkään ole näillä kestävästi onnistunut ja rumasti puhuvat vastakkaisesta sukupuolesta tässäkin ketjussa.
Ei jatkoon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
52-vuotias mies (jo selkeästi ulkoisesti pappautunut) oli hankkinut lapset vasta nelikymppisenä. Oli vuoroviikkovanhempi ja lisäksi kuljetti lapsia harrastuksiin myös äitiviikolla. Lisänä urheiluharrastukset ja niihin liittyvät luottamustehtävät. Koskaan ei aikaa. No, päätin suhteen. Nyt kahden kuukauden päästä tuosta haluaa kuitenkin taas tavata. En taida jaksaa, kun ei hän tuosta varmastikaan tule muuttumaan.
48-v mies (ei vielä ulkoisesti ollenkaan pappautunut) oli hankkinut lapset jo alta kolmekymppisenä. Viikot yrittäjähommaa, reissuja ja kaiket illat jotain urheilua, kokouksia yms. Viikonloput myös yleensä ammuttu täyteen ja mulle aikaa aamuisin (heräs silloinkin joskus kuudelta) tai iltamyöhään.
Sitten kun oli loma tulossa, kävi ilmi että oli suunnitellut reissun - ei mun vaan parikymppisen poikansa kanssa reppu selässä jonnekin Norjan skutsiin. Se oli v
Norjan skutsi kuulostaa kivalta paikalta. Ainakin verrattuna johonkin aurinkolomaan.
Vierailija kirjoitti:
Eiköhän eronneiden kannata pysyä itsekseen. Ei se parisuhde ennenkään ole näillä kestävästi onnistunut ja rumasti puhuvat vastakkaisesta sukupuolesta tässäkin ketjussa.
Ei jatkoon.
Aika harva meistä "synnitön" on pitkässä suhteessa. Jotkut osaavat puhua asiat toiset eivät. Me emme osanneet.
Minulla on ihana 49-vuotias mies.
On ollut alusta asti hyvin kunnioittava, pitää minua vertaisenaan, kuuntelee, auttaa ja tukee mutta ei kuitenkaan rajattomasti tai loputtomasti. Kertoo huolistaan avoimesti mutta ottaa niistä kuitenkin itse vastuun. Lähtee mukaan juttuihini silloinkin kun eivät ole juuri hänen suosikkejaan ja pyytää minua mukaan omiinsa. Seksuaalisesti uskollinen ja innokas toteuttamaan toiveitani. Pitää säännöllisesti yhteyttä ja kyselee kuulumiset. Kulujen jakamisesta tai kotitöistä ei tarvitse koskaan riidellä.
Virallista parisuhdetta hän ei halua ja minulle se sopii, koska kaikilta muilta osin hän on melko täydellinen. Olemme molemmat kiireisiä mutta yhteistä aikaa löytyy silti minun mielestäni juuri sopivasti. Nautin tästä niin kauan kuin se on kestääkseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos parisuhdetta ilmankin pystyy olemaan - ja varmaan tuohon ikään mennessä pystyy - niin sitten on varaa olla niin nirso kuin huvittaa. Ja hyvä näin.
Ymmärrän sen, mutta miksi sitten pitää etsiä parisuhdetta ja yrittää deittailla?
Koska i l m a i n e n p i l l u sekä muut naiselta ilmaiseksi irtoavat hyödyt. Kyllä hän saattaa sinulle joskus sitä eksääkin haukkua, kun ei ole ketään muuta, kenelle haukkua. Ja sitten sinä raukka parka kuvittelet, että se oli kehu sinulle, että sinä olet parempi.
Ei musta ainakaan ole hyötyä kellekään, no, joskus voisin olla remonttiapuna. Tai leikata ruohon. En ikinä kuvittelisi olevani parempi jonkun eksää! Nimenomaan olisin utelias kuulemaan eksältä millainen mies on! Hänhän sen tietäisi. Jos tämä olisi mahdollista.
eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö. Itsekin liikkuvien teinien vuoroviikkovanhempana, aktiivisesti liikuntaa harrastavana ja hyväpalkkaisessa työssä olevana 47-vuotiaana naisena en kaipaa mitään 24/7-kädestäpitelijää, vaan kaveria reissuille ja sänkyyn. Miehille tämä tuntuu olevan liian vähän ja aina päädytään tilanteeseen, jossa miesystävä alkaa höpisemään yhteenmuutosta.
Tää on kuin mun omasta kynästä, paitsi, että olen 46v mies. En todellakaan kaipaa arkeeni ketään, siinä on kaikki paremmin kuin hyvin, enkä todellakaan enää halua paluuta lapsiperhe-elämään. Nyt nuorin jo aikuinen tyttö kyllä asuu kanssani, mutta muuttamassa ens syksynä opiskelujen perään. Mutta kuitenkin kevyttä suhdetta kaipaisi. Nimenomaan reissu ja sänkyseuraa.
Ota maksullinen siihen puuhaan
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkäs sille mahtaa, kun on vientiä?
En tiedä, onko se edes sitä. Tuntuu että kun on maailma täynnä töitä, harrastuksia, lasten harrastuksia, taloyhtiön kokouksia, kavereiden kanssa pyöräilyjä, mökin kunnostusta, matkoja jne. niin ei siinä nainen nouse kovin korkeelle prioriteettilistalla.
ap
Älykäs mies on tuohon ikään mennessä oppinut, mikä elämässä on tärkeää.
Me olemme tajunneet ettei naisilla ole mitään positiivista meille annettavana. Miksi ottaa turhaan painolasti joka vain kuluttaa?
Näinhän naisetkin ajattelevat, miksi sitä ei miehille suotaisi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö. Itsekin liikkuvien teinien vuoroviikkovanhempana, aktiivisesti liikuntaa harrastavana ja hyväpalkkaisessa työssä olevana 47-vuotiaana naisena en kaipaa mitään 24/7-kädestäpitelijää, vaan kaveria reissuille ja sänkyyn. Miehille tämä tuntuu olevan liian vähän ja aina päädytään tilanteeseen, jossa miesystävä alkaa höpisemään yhteenmuutosta.
Tää on kuin mun omasta kynästä, paitsi, että olen 46v mies. En todellakaan kaipaa arkeeni ketään, siinä on kaikki paremmin kuin hyvin, enkä todellakaan enää halua paluuta lapsiperhe-elämään. Nyt nuorin jo aikuinen tyttö kyllä asuu kanssani, mutta muuttamassa ens syksynä opiskelujen perään. Mutta kuitenkin kevyttä suhdetta kaipaisi. Nimenomaan reissu ja sänkyseuraa.
Ota maksullinen siihen puuhaan
Se ei oikein sovi mun arvomaailmaan. Ja lisäksi, kuten sanoin kaipaisin kevyttä suhdetta, en pelkkää transaktiota.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä noille kelpaa kevyt suhde jossa ollaan yhdessä vaikka viikonloput. Ei yhteen muuttoa ei yhteistä taloutta. Tuossa iässä ei enää tarvitse mitään vakavaa suhdetta kun lapsetkin on tehty jos niitä nyt ylipäätänsäkkään on halunnut.
Naiset vaan vielä tuossakin iässä etsii vakavaa suhdetta, mutta miksi?
Miten lasten teko liittyy vakavaan suhteeseen? En ole ikinä halunnut lapsia, naimisiin voisin mennä. Ei tarkoita yhteenmuuttoa eikä yhteistä taloutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Höpöhöpö. Itsekin liikkuvien teinien vuoroviikkovanhempana, aktiivisesti liikuntaa harrastavana ja hyväpalkkaisessa työssä olevana 47-vuotiaana naisena en kaipaa mitään 24/7-kädestäpitelijää, vaan kaveria reissuille ja sänkyyn. Miehille tämä tuntuu olevan liian vähän ja aina päädytään tilanteeseen, jossa miesystävä alkaa höpisemään yhteenmuutosta.
Tää on kuin mun omasta kynästä, paitsi, että olen 46v mies. En todellakaan kaipaa arkeeni ketään, siinä on kaikki paremmin kuin hyvin, enkä todellakaan enää halua paluuta lapsiperhe-elämään. Nyt nuorin jo aikuinen tyttö kyllä asuu kanssani, mutta muuttamassa ens syksynä opiskelujen perään. Mutta kuitenkin kevyttä suhdetta kaipaisi. Nimenomaan reissu ja sänkyseuraa.
Ota maksullinen siihen puuhaan
Riittäisi, jos naisena tällaisen miehen voisin löytää kaikkien niiden miesten joukosta, jotka väittävät tällaista suhdetta haluavansa, mutta oikeasti haluaisivat asua yhdessä.
Uskis se ulisee uliuli uhhuhuhhuu