Hanttihommiin menneet korkeakoulutetut
Jos jostain syystä (olipa se mikä tahansa) ette ole päätyneet korkeakoulustusta vaativille aloille, niin mistä olette löytäneet "motivaation"/"voiman" tehdä hanttihommia korkeakoulun käytyä ja koulussa hikkeiltyä? Kysymys ei koske ihmisiä jotka viihtyvät hanttihommissa tai joille ne tuntuvat luontevilta. Itsellä kauhea henkinen vastarinta kun pitäisi lähteä kilpailemaan toisten kanssa jostain hanttipaikoista koulujen käymisen jälkeen. Ehkä vielä menisi jos niihin voisi vaan kävellä sisään kuten 2000-luvun alussa, mutta että niitä pitäisi tarmolla hakea ja kilpailla...
Kommentit (31)
Uudella työministerillä on viesti työttömille: pian tilanne paranee
Mulla ei ole ongelmaa tehdä hommia rahan takia. Ei passaa olla liian kranttu, mutta onhan se totta, että joissain paikoissa on tuntnut sille, että mitä helwettiä mä täälläkin teen...
Itse olen sairastunut mieleltäni valmistumisen jälkeen. Joten nämä hanttihommatkin tuntuu saavutukselta. Ja toki palkka motivoi, vaikkei se iso olekaan, mutta kyllä sillä pärjää.
Minä työskentelin koko ajan oman alani työssä, vaikka tehtävä ei vastannutkaan koulutusta. Vaikka tein perusduunia, pääsin koko ajan oppimaan monenlaista siinä työympäristössä. Jossain vaiheessa pääsin vuoropäälliköksi ja sen jälkeen muihin koulutusta vastaaviin töihin.
Vierailija kirjoitti:
Minä työskentelin koko ajan oman alani työssä, vaikka tehtävä ei vastannutkaan koulutusta. Vaikka tein perusduunia, pääsin koko ajan oppimaan monenlaista siinä työympäristössä. Jossain vaiheessa pääsin vuoropäälliköksi ja sen jälkeen muihin koulutusta vastaaviin töihin.
Mä taas en edennyt seitsemässä vuodessa mihinkään. Hukkaan meni se aika.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä työskentelin koko ajan oman alani työssä, vaikka tehtävä ei vastannutkaan koulutusta. Vaikka tein perusduunia, pääsin koko ajan oppimaan monenlaista siinä työympäristössä. Jossain vaiheessa pääsin vuoropäälliköksi ja sen jälkeen muihin koulutusta vastaaviin töihin.
Mä taas en edennyt seitsemässä vuodessa mihinkään. Hukkaan meni se aika.
Ei kai nyt hukkaan kun olit sentään töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä työskentelin koko ajan oman alani työssä, vaikka tehtävä ei vastannutkaan koulutusta. Vaikka tein perusduunia, pääsin koko ajan oppimaan monenlaista siinä työympäristössä. Jossain vaiheessa pääsin vuoropäälliköksi ja sen jälkeen muihin koulutusta vastaaviin töihin.
Mä taas en edennyt seitsemässä vuodessa mihinkään. Hukkaan meni se aika.
Ei kai nyt hukkaan kun olit sentään töissä.
Meni se, kun tuon työn jäljiltä en pysty tekemään enää fyysistä työtä.
Vierailija kirjoitti:
Tilipäivä motivoi.
Itse teen 30-tuntisella sopparilla jaskaduunia ja palkka niin huono ettei edes tilipäivä motivoi ;(
Olen maisteri. Biologi. Nyt, kun en ole saanut koulutustani vastaavaa työtä, myyn yöllä nakkeja Kouvolan asemalla. Ei tämäkään hanttihommia ole. Jotain on on tehtävä, että saa oman elatuksensa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tilipäivä motivoi.
Itse teen 30-tuntisella sopparilla jaskaduunia ja palkka niin huono ettei edes tilipäivä motivoi ;(
Soviteltu päiväraha?
Välillä kyllä tuntui vaikealta, erityisesti kun sain monenlaista kuittailua asiasta, vaikka olinkin "vain" amk:n käynyt ja työskentelin siivoojana. Moni ihmetteli miten en muka koulutuksellani saa oman alan töitä, ilmeisesti olisi ollut parempi maata perse homeessa kotona. Lisäksi suhtautuminen siivoojiin oli ainakin tuohon aikaan ylipäätään todella alentavaa ja osa suhtautui kuin olisin joku idiootti ja vajaa.
Viihdyin kyllä lopulta työssäni, mutta työn fyysisyyden ja huonon palkkauksen takia kouluttauduin sittemmin uudelleen.
En ole itse, mutta sukulainen on matematiikan maisteri ja tekee maatalouslomittajan hommia, ihan omasta halustaan. Virka olisi ollut tarjolla😁
Vierailija kirjoitti:
Olen maisteri. Biologi. Nyt, kun en ole saanut koulutustani vastaavaa työtä, myyn yöllä nakkeja Kouvolan asemalla. Ei tämäkään hanttihommia ole. Jotain on on tehtävä, että saa oman elatuksensa.
Kaikki asialliset työt ovat tärkeitä. Ei ole hanttihommia muualla kuin niiden ihmisten kuvitelmissa, jotka luulevat olevansa jotenkin "parempia".
En tee "hanttihommia" siksi että tykkäisin mutta en myöskään halua tehdä töitä joihin olen kouluttautunut. Opiskelu oli aika raskasta ja kävi selväksi että jos teen sellaista aivotyötä aivot ei jaksa mitään muuta tehdä enää. Ei pysty toteuttamaan mitään intohimoja enää vapaa-ajalla kun ei vaan jaksa.
Ihan kivasti saa aina ladattua ansiosidonnaiset täyteen, nyt näytti keskipalkka olleen 4400€ / kk. Tilanne työmarkkinoilla kun on mikä on, katsotaan uudestaan sitten 2027!
Itsellä ylempi korkeakoulututkinto kahdelta eri alalta, tarjoavat ihan pokkana esimerkiksi 2700€ asiantuntijatehtäviä, no en ole aikoinut mennä 😂
Vierailija kirjoitti:
En ole itse, mutta sukulainen on matematiikan maisteri ja tekee maatalouslomittajan hommia, ihan omasta halustaan. Virka olisi ollut tarjolla😁
"Kysymys ei koske ihmisiä jotka viihtyvät hanttihommissa tai joille ne tuntuvat luontevilta."
Ihan se rahan saaminen oli riittävä motivaatio. Olin juuri muuttanut tyttöystävän kanssa yhteen joten oli aika lailla pakko saada rahaa yhteisen kodin rakentamiseen. Eikä tuo varmaan olisi katsellut kovin kauaa mitään sohvalla makuutakaan.
Mutta onneksi kun olin pari vuotta painanut varastohommia niin kuulin siellä yhdeltä kaverilta hänen tuttavansa firmassa auki olevasta oman alani paikasta ja nyt olen siis ollut niissä hommissa jo kohta vuoden.
Ruoka ja asuminen maksaa.