Johtaako lonkan murtuma aina vanhuksen kuolemaan?
Kommentit (36)
Jotenkin huvittava ajatus että minäkin olen joskus heiveröinen kivuissa kärsivä luiseva ryppykasa jolle kielitaidoton huivipää syöttää agressiivisesti jotain mössöä. Sitten kaadun, murran kaikki luuni ja kuolen.
Hyvin korkea ikä, heikko kunto ja osteoporoosi, silloin voi kellot jo soida.
Miksi johtaisi, ei lonkka ole elämän kannalta tärkeä "elin", elämän laatua huonontaa kyllä tämmöiset haaverit.
Kyllä se miltei on menoa sanoisin. Tiedän 3 tapausta ja kaikissa sama tarina. Liikkuminen jo muutenkin huonontunut. Lonkka poikki. Pitkä sairaalajakso. Parantuminen heikkoa. Vaikea kuntoutus. Taas poikki. Liikuntakyky täysin mennyt. Vuodepotilas. Kuihtuu pois.
Eräs tuttu vanhus, siis jo reilusti yli 80 v. kaatui ja tuli lonkkamurtuma. Siitä pari päivää niin veritulppa vei hengen. Eli ei kai siihen lonkkamurtumaan varsinaisesti kuole vaan niihin jälkiseuraamuksiiin.
Vierailija kirjoitti:
Mun mummi halvaantui toiselta puolelta kolmannessa lonkan murtumassaan. Siitä ei edes kerrottu mitään mun mummin ainoalle lapselle eli äidilleni.
Olen vasta nyt aikuisena tajunnut asian.
Mummini toinen puoli ei enää toiminut ja hän menetti lähes kaiken muistin tuossa kolmannessa lonkkamurtumassa. Lonkka jouduttiin luuduttamaan.
Kai tajuat ettei lonkanmurtuma halvaannuta ihmistä eikä vie muistia ? Jos selkäranka tai aivot vaurioituu voi halvaantua ja tulla muisti ongelmia. Ja kyllä kaikki murtumat luudutetaan esim kipsin avulla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Prosessin kulku: Lonkkamurtuma -> iso proteesileikkaus -> leikkausvuoto -> anemia -> pitkä makuutus/vuodelepo ->lihaskato -> keuhkokuume -> kuolema.
Terveydenhuollossa pitäisi siis puuttua noihin kohtiin.
Prosessin kulku: Lonkkamurtuma -> iso proteesileikkaus -> leikkausvuoto -> anemia -> ->rautakuuri suoneen -> pitkä makuutus/vuodelepo ->lihaskato -> -> lihaskuntoutusta ->keuhkokuume -> -> rokotus joka estää keuhkokuumeen, tai antibiootit ja hoito -> elämä jatkuu.
Tämän päivän terveydenhoidossa potilaat pisteytetään. Mitä paremmat pisteet. Sen parempi hoito. Siis kysymys on loppupeleissä rahasta
No ei tietenkään. Riippuen vanhuksen iästä ja yleiskunnosta voi tietysti m leikkauksessa olla isot komplikaatioriskit, mutta kyllä niitä lonkkia murtuu jatkuvasti ja harva nyt suoraan sen takia kuolee. Toki liikkuminen ja elämänlaatu voivat jäädä heikommiksi, vaikka saataisiin hoidettua.
Maksaa joku 6000 e
EksoNR on puettava alaraajojen eksoskeleton eli robotisoitu ulkoinen tukiranka, joka mahdollistaa tasapaino- ja kävelyharjoittelun liikuntarajoitteisille. Laitteen moottorit tuottavat kävelyliikkeen sekä avustavat nousun pystyasentoon ja laskeutumisen istumaan.
https://shop.fysioline.fi/tuote/eksonr-eksoskeleton-complete-package/?s…
Elämä on valintoja
Vierailija kirjoitti:
Usein miten, ortopedian kirurgi kertoi että iäkkäälle tämä on melkein kuolemantuomio.
Meinaatko että kaatumaton iäkäs ihminen elää sitten ikuisesti.
Vierailija kirjoitti:
No ei tietenkään. Riippuen vanhuksen iästä ja yleiskunnosta voi tietysti m leikkauksessa olla isot komplikaatioriskit, mutta kyllä niitä lonkkia murtuu jatkuvasti ja harva nyt suoraan sen takia kuolee. Toki liikkuminen ja elämänlaatu voivat jäädä heikommiksi, vaikka saataisiin hoidettua.
Jos ei leikata, niin helvetelliset kivut pitäisi kärsiä murtuneen lonkan takia koko ajan. Ei ole parempia vaihtoehtoja, kuin leikkaus.
Ei johda. Yli 80-vuotias äitini mursi lonkkansa jo 7 vuotta sitten. Hänet leikattiin ja jo seuraavana päivänä jo nostettiin seisomaan. Kävelyä harjoiteltiin päivittäin sairaalassa, muutaman päivän oli kuntoutumassa, jonka jälkeen palasi kotiin. Asuu edelleen omassa asunnossa ja hoitaa kaikki kotityöt yksin, me lapset autamme siivouksissa ja kaupassa käynneissä. Ikää hänellä kohta 90 vuotta ja pää on terävä kuin partaveitsi!
Johtaa varmasti mutta voi kestää vaikka vuosikymmeniä. Lähipiirissä yli 90v henkilö jolla murtui noin 10v sitten eikä siinä sen kummempaa kuin leikkaus ja korjaus.
Vierailija kirjoitti:
Ei johda. Yli 80-vuotias äitini mursi lonkkansa jo 7 vuotta sitten. Hänet leikattiin ja jo seuraavana päivänä jo nostettiin seisomaan. Kävelyä harjoiteltiin päivittäin sairaalassa, muutaman päivän oli kuntoutumassa, jonka jälkeen palasi kotiin. Asuu edelleen omassa asunnossa ja hoitaa kaikki kotityöt yksin, me lapset autamme siivouksissa ja kaupassa käynneissä. Ikää hänellä kohta 90 vuotta ja pää on terävä kuin partaveitsi!
Sama kokemus anopista, oli 86-vuotias, kun kaatui ja lonkka murtui. Leikattiin, naulattiin, toipui hyvin. Nyt 3 v kuluttua kävelee kuin ennen leikkausta eli hyvin!