Kotiäidin kiva, tylsä päivä
Heräsin klo 9.15 ja lojuin sängyssä lukemassa lehdet klo 10.30 asti. Siivosin hiukan keittiötä ja söin palan kurkkua ja kaksi paahtista pestolla päällystettynä, jonka jälkeen panin pyykkikoneen pyörimään.
Luin kirjan loppuun, koska siitä on varaus. Jumppasin 40 min. jumpan kosteuttava kasvonaamio kasvoilla. Kävin suihkussa ja meikkasin, kello oli tuolloin n. 14. Imuroin alakerran ja pyyhin pölyt, nostin pyykit kuivumaan. Kävin ulkona tekemässä puutarhani palvontapaikan siivouksen ja meditoin siellä hetken.
Tein kirjoitustyötä klo 17.30 asti ja aloin valmistella miehelleni illallista. Söimme fermentoitua punakaalia, tuoreita basilika-lehtiä, kurkkua, paprikaa alkuruuaksi, pääruuaksi oli vain luomu spelttikaurapuuroa (valmisruoka) lohileipien kanssa. Jälkkäriksi molemmille 6 kpl erilaisia pähkinöitä.
Katsoimme illalla dokumentin telkkarista ja kävimme saunassa ja hellittelin sen jälkeen miestäni, että hän saa hyvin unen päästä kiinni. Niin sain itsekin ja nukuin hyvin.
Miltäs kuulostaa normipäivä?
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Siis eilen vai tänään keskiviikkona?
Aloitus kuvaa tiistaita, mutta eilinen päivä oli melkein samanlainen. Iltasaduksi katsoimme taas dokkarin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Taisi simahtaa jo.
Katsoin kysymyksesi aikaan dokkaria. Yksi isoimmista nautinnoista kotirouvana on nukkua pitkään ja tehdä illemmalla jotain kivaa. Töissä ollessani menin nukkumaan 21-22, usein aikaisemminkin. Tarvitsen paljon unta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Täytyy tosiaan olla todella tylsä elämä, että viitsii raportoida tuolla tarkkuudella sen vauvapalstalle.
Ei kovin hohdokasta, vaikka joku jo ehti epäillä, ettei tämä hohdokas kuvaus ole totta, vaan provo.
Nautin tosi paljon tylsyydestä. Ihmiset tässä ovat todella erilaisia, eräs ystäväni ahdistui jo äitiyslomasta. Hän onkin koko elämänsä ollut ns. mannertenvälinen ohjus töidensä takia. Olin viisi vuotta työssä, joka toimi pyöröovitaktiikalla ja nautin kyllä siitäkin, mutta silloin piti mennä nukkumaan viimeistään yhdeksältä, herätys ennen kuutta. En kaipaa yhtään sitä, ettei ole aikaa tehdä kotona mitään ja olla rauhassa. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä joku tehtailee aloituksia eri genreillä/persoonallisuuksilla. Kun on noin lahjakas ja tyylin vaihto onnistuu lennossa niin kannattaisi harkita kirjailijan tai toimittajan ammattia. Jos hyvin käy niin siitä saa rahaakin :)
Onpa sääli, kun en voi ottaa omakseni noin hienoja kehuja tyylinvaihdoksista ym.! Ap
Höpö höpö, kyllä voit! Jos olet oikeana ap:na vastaillut kommentteihin ja kysymyksiin niin tyyli muuttuu jo näissä. Minä ainakin huomaan :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä joku tehtailee aloituksia eri genreillä/persoonallisuuksilla. Kun on noin lahjakas ja tyylin vaihto onnistuu lennossa niin kannattaisi harkita kirjailijan tai toimittajan ammattia. Jos hyvin käy niin siitä saa rahaakin :)
Onpa sääli, kun en voi ottaa omakseni noin hienoja kehuja tyylinvaihdoksista ym.! Ap
Höpö höpö, kyllä voit! Jos olet oikeana ap:na vastaillut kommentteihin ja kysymyksiin niin tyyli muuttuu jo näissä. Minä ainakin huomaan :)
Ei tässä toistaiseksi ole vale-ap:ta ollut. Millaisia aloituksia tuo minuksi epäilemäsi on tehnyt? Mitä kirjoittamiseen tulee, niin aloituksessahan lukee, että teen kirjoitustyötä, mutta toivottavasti sentään paljon laadukkaampaa jälkeä kuin tämä aloitus :) Ap
Jäin vielä pohtimaan provoilun mielekkyyttä. Jokin koukku aloituksessa tulee olla, että siihen vastatataan, mutta toiseksi ihmiseksi tekeytymisen viehätystä en omalla kohdalla ymmärrä. Ei ole tarvetta tekeytyä toiseksi, koska olen oikeastaan aina ollut tyytyväinen itseeni ja tekemisiini.
Valepersoonallisuus anonyymina voi olla tyytymättömyyttä omaan elämään, pakoa siis, tai sitten se voi olla mielikuvituksen lentoa ja kokeilua elää jonakin toisena. Jos elämänpiiri on kaukainen, sen huomaa helposti kuten silloin, kun mies yrittää tekeytyä naiseksi. Loppujen lopuksi miehen ja naisen ajatusmaailma on usein kaukana toisistaan niin että tekeytymisen huomaa jo ensimmäisestä lauseesta.
Sitten varsinaiset provot: kun tarkoituksena on ärsyttää. Miksi täällä on niin paljon ihmisiä, joille tuottaa tyydytystä joko ärsyttää tai tulla ärsytetyiksi? Myös helposti ärsyyntyviä ihmisiä on täällä paljon. Huono provokin saa heidät vastaamaan sivukaupalla raivokkaasti ja provoilevat sitten huudattavat ärsyyntyviä mielikseen. Ärsyyntyminen muiden jutuista ei ole terveellistä, ei sydänterveydelle eikä mielenterveydelle. Pyrkimys kontrolloida muita on Sisyfoksen työtä.
Viimeiseksi vielä valehtelu, jollaista toiseksi tekeytyminen myöskin on. Valehteluakin on monenlaista, anonyymisti toiseksi tekeytyminen on muiden kannalta harmitonta. Mutta valehtelu ei silti tee hyvää kenellekään. Elämä on hyvin helppoa, kun puhuu aina totta (muita loukkaamatta), koska valehtelusta jää aina kiinni eikä se rakenna mitään hyvää omaan elämään. Valeidentiteetin tosielämässä luoneet ovat vakava-asteisesti häiriintyneitä ihmisiä, osa täälläkin on tietysti myös sellaisia. Mieleen tulee vaikkapa osa ihmissuhdeongelma-aiheista, joista täällä esitetään oma näkemys. Valehtelu on näille ihmisille täyttä totta, mikä on osoitus vakava-asteisuudesta olematta silti psykoottista. Ap
Hauska lukea tätä ja kiva kun vastaat kysymyksiin. Mukavaa päivän jatkoa.
Vierailija kirjoitti:
Hauska lukea tätä ja kiva kun vastaat kysymyksiin. Mukavaa päivän jatkoa.
Onko itselläsi samantyyppinen elämäntilanne? Ei tästä nyt taida pitempää ketjua tulla, aihe kieltämättä on tylsä :) Hyvää päivänjatkoa myös sinulle, mulla on taas päivittäisen jumpan aika. Ap
siinäpä alkaa se muiden urkinta ja kyttääminen kun oma elämä on harmaata ja niin edelleen.
Mitä ap:n kirjoitustyö piti sisällään? Provojen tehtailua Vauvalle??
aikanaan kotiäidillä ei ollut aikaa eikä tarvetta kytätä, stalkata, ja vakoilla jälkikasvunsa kanssa muita.
mutta mikäli pää menee sekaisin kylmäkellaristakin, .. vaikka todellisuudessa mennyt ihan jostain muusta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä ap:n kirjoitustyö piti sisällään? Provojen tehtailua Vauvalle??
Kannattaako sanoakaan, kun olet asiastasi niin vakuuttunut :) Kirjaa kirjoitan, saa nähdä mitä siitä tulee. Ap
Vierailija kirjoitti:
siinäpä alkaa se muiden urkinta ja kyttääminen kun oma elämä on harmaata ja niin edelleen.
Itseäsikö kuvailet? Kotikadullani asui muinoin rouva, joka piti silmällä koko kadun lasten ja nuorten edesottamuksia. Kerran siitä oli hyötyäkin, kun mun bileet alkoivat riistäytyä käsistä, kun paikalle tuli ihan tuntemattomia tyyppejä. Ap
Siitä on ehkä kuusi vuotta, kun viimeksi pyörähdin töissä. Noin 15 vuotta olen ollut kotiäiti tai -rouva, jos opintoja sinä aikana ei lasketa. Ap