Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
ADHD-tutkimuksiin nelikymppisenä?
05.05.2025 |
Löytyykö täältä aikuisiällä adhd-diagnoosin saaneita? Mikä herätti epäilemään adhd:ta? Mitä kautta hakeuduit tutkimuksiin? Ja löytyikö lapsuuden papereista jotain mustaa valkoisella?
Olen itse tässä lasten erityispiirteiden kautta havahtunut siihen, että mullahan taitaa olla adhd ja että se on itseasiassa vaikeuttanut elämääni varsin monella tavalla. Ollut ihan lapsuudesta asti näkyvissä, mutta ei ole enää vanhempia kertomassa eikä mua viety neuvolaan. Koulussa pärjäsin, koska olen älykäs ja nopea oppimaan. Sillä sai paljon anteeksi. Sähläsin, en osannut antaa työrauhaa, unohtelin ja kadottelin jatkuvasti tavaroitani ja esimerkiksi kokeissa hyppäsin joidenkin tehtävien yli kokonaan. Mutta ei tästä varmaan mitään kirjauksia missään ole, kun koulu kuitenkin sujui.
Olen aina ymmärtänyt adhd-lapsia erinomaisesti. Mutta jotenkin ajatellut, että tämä ei koske minua, koska omat todistukset oli ihan hyviä. Nyt alkaa pikkuhiljaa aueta, että se koulumenestys ei yksinään kerro mistään. Helpottaisi kuulla muiden tarinoita ja ehkä vähän rohkaisuakin. Työterveys löytyy, mutta en uskalla mennä ehdottamaan sinne tällaista hypermuodikasta haastetta.
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Nelikymppisenä monet havahtuvat siihen, että jokin on elämässä pielessä, on selittämätöntä uupumusta ja muita haasteita. Hyvin usein syy löytyy parisuhteen dynamiikasta. Toistamme aikuisuudessa lapsuudesta opittuja haitallisia kaavoja. Valitsemme tutun kumppanin, sopivan sijaan. Nelikymppisenä sitten tulee se seinä vastaan. Lapset alkavat ehkä jo olla isompia ja on enemmän aikaa havahtua ongelmiin. Uupumus, tarkkaamattomuus, unohtelu tms. saattaa olla sen huonon parisuhteen tulosta. Huono suhde aiheuttaa stressiä ja pahaa oloa, kertyy kehoon vuosien mittaan. Ennen kuin diagnosoi itselleen adhd:n, niin kannattaisi pysähtyä sen äärelle, että miten se perhe-elämä ja liitto oikeasti voi.
Mulla kyllä päinvastoin puoliso tukee arkea niin paljon, että pärjään oletetun adhd:n kanssa.
Itsellä vähän sama tilanne kuin ap:lla, joskin olen vasta kolmikymppinen. Periaatteessa elämässä menee hyvin, mutta jatkuva uupumus ja sellainen tietynlainen päämäärätön säntäily elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etköhän sinä jo tuon ikäisenä tiedä kuka olet. Eihän autismiakaan määritellä kuin listalla kysymyksiä ja kun tiettyyn määrään vastaat sopivasti niin määritelmä täyttyy selvästi tai vähemmän selvästi.
Alue: Aihe vapaa
Adhd-lääkkeitä on erilaisia. Osa on amfetamiinijohdannaisia, osa ei.