Koitteko te muut lapsena myrkyllistä käytöstä kavereiden vanhemmilta?
eräällä kaverin äidilläni oli tapana arvostella jatkuvasti vaatteitani, olin poikatyttö.
Kommentit (67)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverin isä pilasi mun elämää vielä aikuisenakin valheillaan. En ole tuohon kaveriinkaan yhteydessä.
Eihän se kaveri ole vastuussa isänsä teoista
No se ramppasi aina lapsena kysymässä tuolta isältään, että "nyt se sano niin ja niin, mitä vastaan" tjs. Niin kysyköön nyt isältään, miksi en ole kaveria hänen kanssaan. Jos edes kiinnostaa..
Siitä huolimatta tämä ei ole vastuussa isänsä teoista. Kannattaisi viimeistään nyt aikuisena ymmärtää se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverin isä pilasi mun elämää vielä aikuisenakin valheillaan. En ole tuohon kaveriinkaan yhteydessä.
Eihän se kaveri ole vastuussa isänsä teoista
No se ramppasi aina lapsena kysymässä tuolta isältään, että "nyt se sano niin ja niin, mitä vastaan" tjs. Niin kysyköön nyt isältään, miksi en ole kaveria hänen kanssaan. Jos edes kiinnostaa..
Siitä huolimatta tämä ei ole vastuussa isänsä teoista. Kannattaisi viimeistään nyt aikuisena ymmärtää se.
No ehkä otan joskus taas yhteyttä..
Ainoastaan yhden kaverin vanhemmilta. Valehtelivat minusta muille ja mmnpilasivat maineeni.
Vierailija kirjoitti:
Ainoastaan yhden kaverin vanhemmilta. Valehtelivat minusta muille ja mmnpilasivat maineeni.
Tämä. Lapsuus pilalla.
Olin oikeasti superkiltti lapsi, joka demonisoitiin koko kylälle. Mummot ja papatkin oli valjastettu olemaan ilkeitä ja ankaria minulle.
Yhden kaverin äiti kuulemma takanapäin puhui minusta, että meikkaan niin että näytän h*uralta. Varsinkin nyt, kun olen itse viisikymppinen, ihmettelen suuresti, millainen aikuinen puhuu kenestäkään lapsesta/nuoresta noin. Tai ylipäänsä kenestäkään ihmisestä lapsensa kuullen.
Meikkasin nykymittapuulla arvioiden vielä varsin maltillisesti. Ei ollut meikkivoidetta, varjostuksia, contouria, kulmaväriä, tekoripsiä, poskipunaa eikä edes huulipunaa. Ajan muodin mukaan oli kyllä värillistä luomiväriä, joten selvä h*ro. Taisin olla 16 tai 17.
N53
Jotenkin tuntuu, että noita huono itsetuntoisia ihmisiä riitti enemmän kun tänä päivänä
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin tuntuu, että noita huono itsetuntoisia ihmisiä riitti enemmän kun tänä päivänä
Ja huono omatuntoisia.
Pelkäsin niin, että pissasin housuun.
Ei varsin myrkyllistä, mutta kaverilla oli niin erilaista kuin omassa kotonani, että lähinnä olin joskus hiljaa mielessäni vähän ihmeissäni. Pelkäsin erästä vähän omituista tyttöä omassa kerrostalossa, mutta koska tämä oudon tytön äiti ja kaverin äiti olivat työnsä kautta tuttuja keskenään, ja tämä hiukan väkivaltainen outo tyttö oli ilman kavereita, tämä minun kaverini äiti kysyi, enkö minä voisi olla sen tytön kaveri. Omaa tytärtään hän ei tietenkään voinut mitenkään suositella kaveriksi. Tämä hiukan salaa kiero oman lapsen suojelu ja vieraan syyllistäminen siitä, ettei halua tehdä jotain mitä tämäkään ei halua, on jäänyt mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Ei varsin myrkyllistä, mutta kaverilla oli niin erilaista kuin omassa kotonani, että lähinnä olin joskus hiljaa mielessäni vähän ihmeissäni. Pelkäsin erästä vähän omituista tyttöä omassa kerrostalossa, mutta koska tämä oudon tytön äiti ja kaverin äiti olivat työnsä kautta tuttuja keskenään, ja tämä hiukan väkivaltainen outo tyttö oli ilman kavereita, tämä minun kaverini äiti kysyi, enkö minä voisi olla sen tytön kaveri. Omaa tytärtään hän ei tietenkään voinut mitenkään suositella kaveriksi. Tämä hiukan salaa kiero oman lapsen suojelu ja vieraan syyllistäminen siitä, ettei halua tehdä jotain mitä tämäkään ei halua, on jäänyt mieleen.
Ohis mutta ehkä tuo outo tyttö oli omasta tahdostaan yksin?
Yksi äiti kiroili ja huusi jos emme suostuneet olemaan kaverin 5 vuotta nuoremman pikkusiskon kanssa. En lopulta enää käynyt siellä ollenkaan koska tuntui että piti olla ilmaisena lapsenvahtina.
Mun parhaan kaverin äiti oli kuin varaäiti mulle
Syötti mulle monet välipalat (vaikka varmasti oli tiukkaa taloudellisesti) ja olin aina heille tervetullut ja tykätty. Oon koittanut aikuisena ilmaista hänelle miten merkityksellistä se minulle oli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän perheen lapset ei päässyt naapurikaverin luo koskaan muut naapurin lapset pääsi. Kerran mentiin sen kaverin luo ku hänen äitinsä ei ollut kotona ja ku hän palas kotiin niin alko mäkätys että ei saada olla siellä. Tapasin tuon äidin aikuisiällä kuntouttavassa työtoiminnassa ja oli ku mitään ei ois tapahtunut ja oli ystävällinen mua kohtaan
Kumpi teistä oli kuntouttavassa, sinä vai hän?
Anteeksi. En tarkoittanut pahaa kysymykselläni.
Tarkoitan, että aika voimakas persoonallisuusero tuon perheenäidin ja hänen työminänsä välillä, jos käytös noin muuttuu. Itse en ole niin kypsä, että aikuisenakaan olisin antanut anteeksi niille, jotka ovat kohdelleet minua lapsena puolueellisesti tai kuin olisin roskaa.
Kirjoittajasta sen lempeän vaikutelman saa, enkä pitäisi outona, jos aikuistutumisen myötä hänen ja tuon lapsuuskaverin ikävän äidin roolit ja valtasuhteet olisivat vaihtuneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverin isä pilasi mun elämää vielä aikuisenakin valheillaan. En ole tuohon kaveriinkaan yhteydessä.
Eihän se kaveri ole vastuussa isänsä teoista
No se ramppasi aina lapsena kysymässä tuolta isältään, että "nyt se sano niin ja niin, mitä vastaan" tjs. Niin kysyköön nyt isältään, miksi en ole kaveria hänen kanssaan. Jos edes kiinnostaa..
Siitä huolimatta tämä ei ole vastuussa isänsä teoista. Kannattaisi viimeistään nyt aikuisena ymmärtää se.
No ehkä otan joskus taas yhteyttä..
Ei ole syytä lämmitellä sellaista, mikä ei ole ennenkään lämmintä ollut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverin isä pilasi mun elämää vielä aikuisenakin valheillaan. En ole tuohon kaveriinkaan yhteydessä.
Eihän se kaveri ole vastuussa isänsä teoista
No se ramppasi aina lapsena kysymässä tuolta isältään, että "nyt se sano niin ja niin, mitä vastaan" tjs. Niin kysyköön nyt isältään, miksi en ole kaveria hänen kanssaan. Jos edes kiinnostaa..
Siitä huolimatta tämä ei ole vastuussa isänsä teoista. Kannattaisi viimeistään nyt aikuisena ymmärtää se.
No ehkä otan joskus taas yhteyttä..
Ei ole syytä
En mä siitä mitään ystävää haluaisikaan.
joo, häädettiin pois koska luuhaan heillä jatkuvasti