Miten jotkut voi olla pitkiäkin aikoja syömättä?

Vierailija kirjoitti:

Siihen tottuu. Nopeiden hiilareiden välttäminen ja pätkäpaasto vähentää nälän tunnetta. Mutta jostain täytyy aloittaa. Jos syö koko ajan, niin on koko ajan nälkä.  

Mitä tarkoitat sillä, että jostain pitää aloittaa?

Ap

On minullakin nälkä. Ei se tarkoita että pitää heti syödä. Nälän tunne on normaalia, ei mikään hätätilanne.

Toki minulla on se etu että syömättömyydestä ei tule heikko olo tai päänsärky kuten joillakin käy.

Kello on 20:15 ja olen viimeksi syönyt tänään kevyen aamiaisen

Vierailija kirjoitti:

Kello on 20:15 ja olen viimeksi syönyt tänään kevyen aamiaisen

Mä olen syönyt runsaan aamiaisen, lounaan ja välipalan ja nyt paistan uunijuureksia ja fetajuustoa.

Ap

Mieliala vaikuttaa usein taustalla, että on tarve syödä. Naisilla kuukautiskierto tunnetusti voi tehdä tämmöistä.

MInulla onnistuu usein olla syömättä pitkällekin päivään vapaapäivinä. Aamukahvin lisäksi juon vain välillä vettä. Saatan jopa lähteä polkupyörällä kauppaan syömättä vieläkään mitään tai siivota hiki otsalla. Tämmöinen puolipäiväpaasto on minulla ollut luontaista niin kauan kuin muistan, varmaan teini-iästä asti. Se on ehkä jotain fysiologista. En ole koskaan aamuisin yleensä nälkäinen, mutta työaamuina tarvii syödä, muuten en töitä jaksisi. Työaamuinakin kyllä pitää liki pari tuntia olla hereillä ennen kuin pystyn syömään sitä aamupalaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siihen tottuu. Nopeiden hiilareiden välttäminen ja pätkäpaasto vähentää nälän tunnetta. Mutta jostain täytyy aloittaa. Jos syö koko ajan, niin on koko ajan nälkä.  

Mitä tarkoitat sillä, että jostain pitää aloittaa?

Ap

Pidennät ateriavälejä pikkuhiljaa ja vältät turhia insuliinin nostattajia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siihen tottuu. Nopeiden hiilareiden välttäminen ja pätkäpaasto vähentää nälän tunnetta. Mutta jostain täytyy aloittaa. Jos syö koko ajan, niin on koko ajan nälkä.  

Mitä tarkoitat sillä, että jostain pitää aloittaa?

Ap

Sitä, että jos haluaa pidentää syömisvälejä niin alkuun täytyy vaan kärsiä nälkää. Se helpottaa kyllä kun elimistö tottuu. 

Ihmiset on erilaisia ja vähän kummallisiakin joskus. Jos on totutettu lapsena syömään säännöllisesti tai jostain tietystä merkistä, niin siihen ihminen sitten tottuu. Itse tunsin joskus erään, joka sanoi, ettei hän tiedä, mikä näläntunne on. Hänellä kun vatsa alkaa kurnia, niin sitten hän alkaa syödä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siihen tottuu. Nopeiden hiilareiden välttäminen ja pätkäpaasto vähentää nälän tunnetta. Mutta jostain täytyy aloittaa. Jos syö koko ajan, niin on koko ajan nälkä.  

Mitä tarkoitat sillä, että jostain pitää aloittaa?

Ap

Sitä, että jos haluaa pidentää syömisvälejä niin alkuun täytyy vaan kärsiä nälkää. Se helpottaa kyllä kun elimistö tottuu. 

En mä halua. Ruoka on ihanaa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Mieliala vaikuttaa usein taustalla, että on tarve syödä. Naisilla kuukautiskierto tunnetusti voi tehdä tämmöistä.

MInulla onnistuu usein olla syömättä pitkällekin päivään vapaapäivinä. Aamukahvin lisäksi juon vain välillä vettä. Saatan jopa lähteä polkupyörällä kauppaan syömättä vieläkään mitään tai siivota hiki otsalla. Tämmöinen puolipäiväpaasto on minulla ollut luontaista niin kauan kuin muistan, varmaan teini-iästä asti. Se on ehkä jotain fysiologista. En ole koskaan aamuisin yleensä nälkäinen, mutta työaamuina tarvii syödä, muuten en töitä jaksisi. Työaamuinakin kyllä pitää liki pari tuntia olla hereillä ennen kuin pystyn syömään sitä aamupalaa.

Sama minulla, tosin en mitenkään yritä pitää tuota rytmiä vaan se on minulle sopivin ihan luonnostaan. Aamulla vain kahvia, töissä leipä ja jogurtti, lämmin ruoka kotona iltapäivällä. Iltapala vähän ennen nukkumaanmenoa.

Se että tuntuu siltä kuin pitäisi syödä ei tarkoita, että sinun pitää syödä. Siinäpä se. Näläntunteeseen ei kuole. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siihen tottuu. Nopeiden hiilareiden välttäminen ja pätkäpaasto vähentää nälän tunnetta. Mutta jostain täytyy aloittaa. Jos syö koko ajan, niin on koko ajan nälkä.  

Mitä tarkoitat sillä, että jostain pitää aloittaa?

Ap

Sitä, että jos haluaa pidentää syömisvälejä niin alkuun täytyy vaan kärsiä nälkää. Se helpottaa kyllä kun elimistö tottuu. 

En mä halua. Ruoka on ihanaa.

Ap

Hyvä sinulle, moni meistä kuitenkin hyötyy tuosta. Ruoka on ihan yhtä ihanaa harvemminkin syötynä. 

Vierailija kirjoitti:

Mun mies voi elää koko päivän kahvilla ja röökillä.

Hän mahtaa tuoksua hyvälle...

Vierailija kirjoitti:

Se että tuntuu siltä kuin pitäisi syödä ei tarkoita, että sinun pitää syödä. Siinäpä se. Näläntunteeseen ei kuole. 

Ei kaikille tule edes näläntunnetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siihen tottuu. Nopeiden hiilareiden välttäminen ja pätkäpaasto vähentää nälän tunnetta. Mutta jostain täytyy aloittaa. Jos syö koko ajan, niin on koko ajan nälkä.  

Mitä tarkoitat sillä, että jostain pitää aloittaa?

Ap

Sitä, että jos haluaa pidentää syömisvälejä niin alkuun täytyy vaan kärsiä nälkää. Se helpottaa kyllä kun elimistö tottuu. 

En mä halua. Ruoka on ihanaa.

Ap

Ei sinun menusi kyllä mitään ylimääräistä ruokaa sisällä. Ihan normaalisti syöt, kun kerroit edellä, mitä tänään olet syönyt. Ehkä vain tuo viimeisen ruoan myöhäinen kellonaika pistää itsellä silmään.

Jätin sokerin ja vehnän pois, kun testaan auttaako niiden välttäminen ruusufinniin. Leipänä voin siis syödä vain näkkäriä tai hapankorppuja. Samalla vaihdoin, että syön vain 3 kertaa päivässä ja joka aterialla proteiinia kylliksi. Syön kylliksi silloin kun syön. 2kk on tippunut 2 kiloa. Ei oo ollut nälkä enkä laihduta, vaan aion jatkaa näin ikuisesti.  Tai välillä vähän tuntuu että vois syödä, muttei sillai hankalalta tunnu yhtään. Ei oo kiire syömään. Voin ihan hyvin lykätä syönnin aloitusta 2 tuntia, vaikka pikkusen tuntuisi nälältä. Eikä väsytä! Syön arkena klo 7, 11 ja 17-18. Viikonloppuna 9, 13 ja 18-19.

Vierailija kirjoitti:

Ihmiset on erilaisia ja vähän kummallisiakin joskus. Jos on totutettu lapsena syömään säännöllisesti tai jostain tietystä merkistä, niin siihen ihminen sitten tottuu. Itse tunsin joskus erään, joka sanoi, ettei hän tiedä, mikä näläntunne on. Hänellä kun vatsa alkaa kurnia, niin sitten hän alkaa syödä.

Mun nälkäsignaalit tuhottiin jo lapsena. Äiti tuputti syötävää ennakkoon, ettei vaan tule nälkä. Heti aamulla piti syödä, ja aina kun oltiin lähdössä jonnekin niin piti syödä ettei sitten matkalla tule nälkä, tietysti eväätkin otettiin varmuuden vuoksi mukaan ja nekin toki syötiin. Kotiin tullessa poikettiin hakemaan syötävää, ettei heti tarvitse alkaa laittamaan, vaan on heti syötävissä jotain, parin tunnin kuluttua jälkkäriä ja kohta olikin iltapala. Jatkuvaa mussuttamista.

Kun oli vähänkään juhlantynkää niin syötiin. Kun oli paha mieli niin lohdutettiin ruualla, iloon ruokaa, kaikkiin tunteisiin aina syötävää.

On ollut tosi vaikeeta aikuisena oppia mitään ruokarytmiä, kun jatkuvasti tulee triggereitä syödä niin kuin lapsuudessa syötiin. Ja joo, olin lihava lapsi. Vatsa ei kurninut koskaan, ei se ehtinyt.

Riippuu mihin on tottunut. Ei ihminen kuole vaikkei syökään joka päivä.

Syön ehkä kerran päivässä, joskus päivällisaikaan ruuan. Illalla ehkä jotain pientä. Ylipainoinen olen, ja tiedän, ei ole järkevää. Pystyn tekemään työpäivän ilman ruokaa, vettä juon aika paljon. Ei ole päivällä nälkä eikä heikota. Olen vuosikymmenet mennyt näin.

Jos on tarpeeksi mielenkiintoista tekemistä niin ei malta/muista syödä.