Mikä on NOLOINTA, mitä sinulle on koskaan sattunut?

mihinkään enkä puhua kenellekään kun näitä luen :DDDDDDDDDDD

- ryntäsin pesuhuoneeseen olenkaan tajuamatta, että siellä vielä oli ihmisiä (meillä siis saunomassa) ja niinhän siellä oli meidän tyttömme kummi (mies) ilman rihmankiertämää. Olen myös nähnyt mieheni veljen ilman vaatteita, kun jostain syystä heillä menin hakemaan kodinhoitohuoneesta jotain ja hän oli menossa juuri saunaan.



- Olen mennyt anoppilassa keskellä yötä hakemaan vauvallemme maitoa jääkaapista ja mulla oli päällä lyhyt paita ja stringit. noloa oli se, että mieheni veli istui siinä keittiössä syömässä, oli vielä pimeässä niin en tajunnut että siellä voisi olla joku... huomasin että minua tuijotettiin vasta kun olin ottanut maidon pulloon ja laittanut sen mikroon...

täällä mutta kerta kiellon päälle.



Etsin töitä ja soittelin yhteen aikuiskoulutuskeskukseen. Puhelu meni tosi hyvin ja töitä tuntui olevan vaikka kuinka paljon ja sovittiin haastattelu. Haastattelupaikalle saapuessani huomasin haastattelijan odottavan mua rakennuksen aulassa sellaisessa isossa lasi-akvariossa. Suuntasin kohti akvaariota ja tajusin etten tiedä missä sen ovi on. Menin tosin aluksi oikeaan paikkaan mutta en tajunnut miten ovi avataan ja säkäsin siinä kuin idiootti. Sitten lähdin kiertämään ja haastattelija viittoi siellä kopissa :). Olin koko haastattelun ajan vaivaantunut ja sanomattakin on selvää ettei niitä töitä sitten yhtäkkiä ollutkaan.

Oltiin etelässä ja paikallinen mies luulin että mä oon isäni vaimo... sillo 25 vuotiaana se on kyl paha isku. :D

Pari vuotta sitten luulin että mieheni tuli huoneeseen ja valitin " voi vittu ku väsyttää. mä en jaksa tätä saatanan vuotoa. mulla ei oo koskaan kuukautiset kestänyt näin kauan" .. se olikin appi-ukko. :p

huvikseni. Olin kuitenkin syönyt myntoneita rasiallisen siinä samalla (laksatiivinen vaikutus) ja erään pierun yhteydessä havaitsin, että jotain lämmintä hulahtaa housuun... Eipä siinä muuta kuin äkkiä housuja pesemään vessaan, pitkä villatakki vyötärölle suojaksi ja kotiin housuja vaihtamaan. En edes iljennyt mennä julkisilla, vaan hyppäsin taksiin.

mm kerran lenkillä ollessani töräytin booan hienosto-omakotitalon pihaan. Mahtoi isannät ihmetellä. ..

koko ajan maha kuralla, ja kipeä, mutta ei johdu ruokavaliosta. Se olisikin helppoa kun pääsisi vaivasta vain syömistä muuttamalla, mutta kun pitää pillereitä popsia, ja koko ajan vaihtaa uusiin, et josko seuraavat auttais

iski kauhea paskahätä, kaveri pysäytti auton ja ryntäsin metsään, paskansin huppuuni,,,,,,,,nolo loppu laskettelulle

Minä ilmoitin terveyskeskuksessa lapseni syntymäajan väärin ja en muistanut sotuakaan oiken. Virkailija ihmetteli kun ei vaan löydy koneelta tietoja. Varmisti vielä muutaman kerran että onko varmasti oikea syntymäaika. Koitti sitten pelkän nimen perusteella ja löysi vihdoin. Tokaisi vain että " ei ihme kun ei löytynyt kun annoit väärän syntymäajan" . Olin antanut mieheni syntymäpäivän koska lapsi ja mies on syntynyt peräkkäisinä päivinä samassa kuussa (vuosi tietysti eri).

Vierailija:

ja tein ostokset, olin maksanutkin ne ottanu ostokset, mutta jättäny vauvan ja kärryt kauppaan. Soittivat sitten lähikaupasta, kun pankkikortin perusteella saivat selville että kuka olen: hei sale lähikaupasta iltaa, täällä ois tää sun vauva vielä. :(

virka-asuntoon cocktail-juhlaan. Piti sanoa " Hyvää Iltaa" ruotsiksi, mutta jännittäessäni unohdin mitä sanoa ja sanoa pläräytin " Hei" . Tosi epäkorrektia. tästä jo 10v ja hävettää yhä.

Kun palasin paikalle kassaneiti oli pakannut neljä muovikassillista ostoksia.



Pahin oli kuitenkin kun unohdin samassa kaupassa poikani ostoskärryihin kassalle... Sillä kertaa muistin kassit mutta lapsi istui kärryssä ku autolla huomasin, että jotain puuttuu!

olin kolmivuotiaan poikani kanssa menossa kirjastoon. Kirjaston aulassa oli erään taiteilijan taulunäyttely. Osa tauluista oli lattialla nojaamassa johonkin telineeseen ja oli kieltämättä aika ahdasta. Juuri kerkesin pojalleni sanoa, että nyt meet varovasti noiden taulujen ohi, niin eiköhän poika heti sekunnin päästä kaatunut vasten yhtä taulua. Maalaus irtosi kehyksistään, muttei onneksi mennyt rikki sen pahemmin. Poika paineli menemään jo kaukana, joten jätin taulun siihen ja lähdin pojan perään. Tällä ei ollut silminnäkijöitä.



Kun palasimme paikalle, taiteilija oli vihaisen näköisenä korjailemassa tauluaan, enkä kehdannut mennä tunnustamaan, että poikani oli sen rikkonut.

keijujen kuningattarena. Olin tuolloin reilut 60 kg ja pituutta 140 cm, tissitkin oli jo. Keijuasuna oli vaaleankeltainen jumppapuku, josta näkyi rinnat läpi. Minun piti laulaa " tsi-tsiri-tsiri, tsi-tsiri-tsiri, tyi, tyi" kantavalla äänelläni ja R-viallani. Kierrettiin eri paikoissa esiintymässä ja siitä on videokin.

Olin työhaastattelussa, olin pistänyt mielestäni nätit mutta asialliset vaatteet, oli vaalean peiget housut ja vähän tummempi kauluspaita.

Olin haastattelupaikalla jo noin vartin aikasessa, niin istuuduin vaalealle odotussohvalle aulaan.

Haastattelu meni tosi hyvin, pomon kanssa heitettiin läppää ja meistä tuli melkein välittömästi kavereita, hän esitteli mulle paikalla olevat firman työntekijät, kierrettiin ympäri firmaa ja vasta yli tunnin päästä oli haastattelu ohi. Hän saattoi minua vielä ulko-ovelle, ja kun ohitimme sen vaalean sohvan, näin, että siinä oli oikein kunnon iso veriläntti. No minä tietysti uudellepomokaverilleni rempseästi tokaisen että " on jollain tainnut menkat alkaa vähän yllättäen. heh heh" siin naurahtelin, muttapoo meni tosi hiljaiseks ja vaivaantuneeks ja saattoi mut ovelle.

Kotona tietysti huomasin, että vaaleissa housuissa oli kiva nyrkin kokonen veriläntti perseessä. Oli tosi kiva huomata, etä olin kulkenut pitkin firmaa esittelemässä itseeni housut veressä, ja vielä lähteissä huomauttanut pomollekin, että olin pilannut heidän sohvansa:):)

No joo, todellakin, oli tainnut jollain alkaa menkat vähän yllättäen.

Nyt tässä jännitetään, etä saanko työtä vai en, pomon pitäis ens viikon aikana ilmottaa.. Vähän kyllä veikkaan että jää työ saamatta..

:) nään ton ihan seiluni silmin

Itse en tiedä kehtaisinko enää mennä ko. paikkaa vaikka työtä tarjottaisiinkin. :/

En mäkä kehtais, mut taitaa olla vähän pakko. Oon töitä ettiny kauan, ja toi just semmonen työ ihin haluaisin. En tiedä, voinko ottaa sitä riskiä, että tätä työttömyyttä kestää vielä kauan. Työntekijät ja pomo olivat tosi ihania ja paikka oli viihtyisä ym. Eli luulen, että nielen nolouden ja menen sinne töihin, jos sattuvat päästämään:)

Vähän jännittää, pomo vaikutti tosi innostuneelta ja puhu minulle kuin olisin jo työntekijä, enkä haastataltava. Esitteli paikatkin tyyliin : " Täällä sä teet sit sitä, ja jos haluat tehdä tätä, niin tuolla on paikka missä voit" eli tavallaan opasti jo työhön käytännössä. Toivon, ettei tuo menkkajuttu laske pisteitä niin paljon, että ei otakkaan töihin.

En kyllä oikeesti tiiä miten kehtaan mennä sinne esittelemään itseäni uudestaan. Minulla on varmaan sielä työntekijöiden piirissä jo joku kiva lempinimikin tuon tapaturman ansiosta..

199

saisko

mies tuli kotiin yllättäen kahden kaverinsa kanssa, kun olin juuri imuroimassa pelkät stringit jalassa. Vähän hävetti, luikin äkkiä seinän vierustaa pitkin makkariin :D